Vahvasti elvyttävä rahapolitiikka antaa tilaa rakenteellisille uudistuksille
Myönteistä on, että koronakriisissä talouspolitiikan eri lohkot, kuten raha- ja finanssipolitiikka, ovat toimineet hyvin yhteen ja tukeneet toisiaan. Koronapandemian negatiivisia vaikutuksia talouteen on pyritty vaimentamaan myös monin pankkivalvonnan sekä makrovakauspolitiikan keinoin. Lisäksi kansainväliset rahoituslaitokset ovat vastanneet nousevien ja kehittyvien talouksien ennätyksellisen suureen hätärahoituksen tarpeeseen.
Euroalueen rahapolitiikalla on tuettu merkittävästi talouden elpymistä ja turvattu hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa EKP:n neuvosto arvioi syyskuun 2020 kokouksessaan uusia talouden tietoja. "Vahvasti elvyttävä rahapolitiikka on edelleen tarpeen talouden ja työllisyyden tukemiseksi ja hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi", tähdentää Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Eurojärjestelmän osto-ohjelmissa jatketaan arvopapereiden ostoja. Kohdennetuissa pidempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä ja tuetaan siten pankkien luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille.
”On tärkeää, että vahvasti elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle käytetään tehokkaasti hyväksi koko euroalueella, mukaan lukien Suomessa”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Kun euroalueella julkisten sektoreiden velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi, rakenteellisten työ- ja tuotemarkkinoita koskevien uudistusten ja kasvua tukevien investointien tarve vain korostuu entisestään.
EKP on käynnistänyt rahapolitiikan strategiaansa arvioivan prosessin uudelleen siirrettyään sitä keväällä koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi puolella vuodella. Taloudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet merkittävät muutokset ovat pienentäneet rahapolitiikan liikkumatilaa ja nopean inflaation riskiä. Näitä muutoksia ovat mm. vapaan kapasiteetin ja inflaation välisen suhteen muuttuminen, alentunut talouden pitkän aikavälin tasapainokorkotaso ja rahapolitiikkakorkojen lasku lähelle ns. efektiivistä nollakorkotasoa.
”EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi on entistä tarpeellisempi sekä pitkäaikaisen hitaan inflaation että koronapandemiasta johtuvien talouden vaurioiden vuoksi”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. EKP:n tehtävänä on hintavakautta vaarantamatta pyrkiä tukemaan unionin talouspolitiikan muita tavoitteita entistä tehokkaammin, jotta talous toipuisi ja pitkän aikavälin kasvunäkymät kohenisivat.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme