Vahvasti elvyttävä rahapolitiikka antaa tilaa rakenteellisille uudistuksille
Maailman ja euroalueen talouksien ennustetaan supistuvan vuonna 2020 jyrkästi koronapandemian vuoksi. Vuoden toisella puoliskolla maailmantalouden odotetaan alkavan toipua, mutta elpymisvauhti on epävarmaa. Pandemiashokin vaikutus on ollut inflaatiota hidastava, ja työttömyys on kasvussa.
Myönteistä on, että koronakriisissä talouspolitiikan eri lohkot, kuten raha- ja finanssipolitiikka, ovat toimineet hyvin yhteen ja tukeneet toisiaan. Koronapandemian negatiivisia vaikutuksia talouteen on pyritty vaimentamaan myös monin pankkivalvonnan sekä makrovakauspolitiikan keinoin. Lisäksi kansainväliset rahoituslaitokset ovat vastanneet nousevien ja kehittyvien talouksien ennätyksellisen suureen hätärahoituksen tarpeeseen.
Euroalueen rahapolitiikalla on tuettu merkittävästi talouden elpymistä ja turvattu hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa EKP:n neuvosto arvioi syyskuun 2020 kokouksessaan uusia talouden tietoja. "Vahvasti elvyttävä rahapolitiikka on edelleen tarpeen talouden ja työllisyyden tukemiseksi ja hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi", tähdentää Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Eurojärjestelmän osto-ohjelmissa jatketaan arvopapereiden ostoja. Kohdennetuissa pidempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä ja tuetaan siten pankkien luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille.
”On tärkeää, että vahvasti elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle käytetään tehokkaasti hyväksi koko euroalueella, mukaan lukien Suomessa”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Kun euroalueella julkisten sektoreiden velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi, rakenteellisten työ- ja tuotemarkkinoita koskevien uudistusten ja kasvua tukevien investointien tarve vain korostuu entisestään.
EKP on käynnistänyt rahapolitiikan strategiaansa arvioivan prosessin uudelleen siirrettyään sitä keväällä koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi puolella vuodella. Taloudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet merkittävät muutokset ovat pienentäneet rahapolitiikan liikkumatilaa ja nopean inflaation riskiä. Näitä muutoksia ovat mm. vapaan kapasiteetin ja inflaation välisen suhteen muuttuminen, alentunut talouden pitkän aikavälin tasapainokorkotaso ja rahapolitiikkakorkojen lasku lähelle ns. efektiivistä nollakorkotasoa.
”EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi on entistä tarpeellisempi sekä pitkäaikaisen hitaan inflaation että koronapandemiasta johtuvien talouden vaurioiden vuoksi”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. EKP:n tehtävänä on hintavakautta vaarantamatta pyrkiä tukemaan unionin talouspolitiikan muita tavoitteita entistä tehokkaammin, jotta talous toipuisi ja pitkän aikavälin kasvunäkymät kohenisivat.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Uusi kirja seteleiden leikkauksesta18.9.2020 11:25:43 EEST | Tiedote
Antti Heinosen uusi kirja ”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” käsittelee Suomen setelihistorian dramaattisinta tapahtumaa. Suomen Pankin julkaisema ja Otavan kustantama kirja täydentää Heinosen aikaisempia teoksia Suomen setelihistoriasta. Aiemmin hän on käsitellyt laajoja historiallisia kokonaisuuksia ja tässä kirjassa Heinonen pureutuu yksittäiseen tapahtumaan huomattavan yksityiskohtaisesti. Seteleiden vaihdon toteutustapa vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa eli niiden leikkaaminen tuli suurena yllätyksenä lähes kaikille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta. Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi ja aiheutti ajoittain laajalti paniikkireaktioita. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteolli
BOFIT publishes 2020–2022 forecasts for Russia and China17.9.2020 11:05:00 EEST | Uutinen
The Bank of Finland Institute for Economies in Transition (BOFIT) released today (17.9.) its semi-annual forecasts for the Russian and Chinese economies. The autumn 2020 forecasts cover the period 2020–2022.
BOFIT: Venäjä- ja Kiina-ennusteet vuosiksi 2020–202217.9.2020 11:05:00 EEST | Uutinen
BOFIT julkaisi tänään (17.9.) puolivuosittain päivitettävät ennusteensa Venäjän ja Kiinan talouksille. Syksyn 2020 ennuste kattaa vuodet 2020–2022.
Ample monetary stimulus is creating space for structural reforms17.9.2020 11:00:00 EEST | Press release
The world and euro-area economies are forecast to contract sharply in 2020 due to the coronavirus pandemic. The world economy is expected to begin to pick up in the latter half of 2020, but the pace of recovery is uncertain. The pandemic shock has had a dampening effect on inflation, and unemployment is on the rise.
Kraftigt expansiv penningpolitik skapar utrymme för strukturella reformer17.9.2020 11:00:00 EEST | Tiedote
Världsekonomin och ekonomin i euroområdet beräknas krympa kraftigt 2020 på grund av coronapandemin. Den globala återhämtningen väntas ta fart under andra halvåret, men återhämtningstakten är osäker. Pandemichocken har bromsat upp inflationen och arbetslösheten stiger.
Interimsprognos för Finlands ekonomi: återhämtningen efter recessionen blir långsam14.9.2020 11:00:00 EEST | Tiedote
Enligt aktuella uppgifter blir den ekonomiska recessionen i Finland i år mindre djup än vad som tidigare fruktats. Finlands ekonomi väntas krympa 4,7 % under 2020. Under 2021 växer ekonomin med 2,7 % och under 2022 med 2,4 %. Tills vidare har den ekonomiska utvecklingen under coronapandemin inte varit lika svag i Finland som i många andra länder, men recessionen är djup också här. Återhämtningen är långsam, eftersom coronaviruset fortsätter att sprida sig ute i världen och skapa osäkerhet om den framtida ekonomiska utvecklingen. Det råder alltjämt stor osäkerhet både inom världsekonomin och i Finland, vilket bromsar upp ökningen i hushållens konsumtion och företagens investeringar. Recessionen är exceptionellt global, och den internationella omvärlden kommer därför att vara svår för företagen i framtiden. På grund av den globala osäkerheten och avtagande investeringar på Finlands exportmarknad är utsikterna för utrikeshandeln svaga under åren framöver. Den ekonomiska tillväxten vilar h
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme