Vaikeat alkoholimaksasairaudet lisääntyivät huomattavasti 2000-luvun alkuvuosina
Alkoholimaksasairaus on keskeisimpiä alkoholin liikakäytön haittoja. Sen vaikeimmat muodot ovat alkoholimaksakirroosi ja alkoholihepatiitti. LL Perttu Sahlman selvitti väitöstutkimuksessaan alkoholimaksasairauden ilmaantuvuutta ja ennustetta sekä siihen liittyvää syöpäriskiä vuosina 1996-2012 sairaalahoidossa olleiden potilaiden muodostamassa kohortissa.
Alkoholimaksakirroosin ilmaantuvuus lisääntyi vuosina 2001-2012 miehillä 66 prosenttia ja naisilla 75 prosenttia. Alkoholihepatiitin ilmaantuvuus lisääntyi miehillä 75 prosenttia ja naisilla 108 prosenttia.
– Tutkittuna ajanjaksona alkoholinkulutus Suomessa lisääntyi, ja se oli huipussaan vuosikymmenen taitteessa, Sahlman toteaa.
Vaikean alkoholimaksasairauden ennuste osoittautui huonoksi. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista alkoholimaksakirroosia sairastavista miehistä oli elossa 28 ja naisista 39 prosenttia. Alkoholihepatiittiin sairastuneista oli viiden vuoden kuluttua elossa noin 46 prosenttia; tässä ei sukupuolten välillä ollut mainittavaa eroa.
Alkoholimaksakirroosia tai alkoholihepatiittia sairastavien kuolemanriski syöpiin oli lähes seitsenkertainen muuhun väestöön verrattuna. Kuolemanriski ruoansulatuselinten sairauksiin oli noin 28-kertainen, hengityselinten sairauksiin lähes kahdeksankertainen ja verenkiertoelinten sairauksiin yli kuusinkertainen. Tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuoleman riski oli noin yksitoistakertainen muuhun väestöön verrattuna.
Vaikea alkoholimaksasairaus lisäsi syöpään sairastumisen riskin 2,86-kertaiseksi taustaväestöön verrattuna. Maksasyövän riski näillä potilailla oli yli 59-kertainen taustaväestöön verrattuna. Myös haimasyövän, nielusyövän, suusyövän, kielisyövän, ruokatorvisyövän, kurkunpään syövän, keuhkosyövän, mahasyövän, munuaissyövän, paksusuolen syövän, kohdunkaulan syövän ja ei-melanooma-tyyppisen ihosyövän riski oli suurentunut.
Alkoholista riippumattomia vakavan maksasairauden riskejä tutkittiin 41 260 henkilön muodostamassa kohortissa, joka koostui 1992-2012 Finriski- ja Terveys2000 -tutkimuksiin osallistuneista. Ikä, PNPLA3-geenin variaatiot ja korkea vyötärön-lantionympäryssuhde lisäsivät vakavan maksasairauden riskiä.
Keskivartalolihavuus lisäsi alkoholista johtuvaa maksasairauden riskiä. Humalahakuinen juominen oli vakavan maksasairauden erillinen riskitekijä.
LL, gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Sahlman väittelee 4.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Alcoholic liver disease - epidemiology, prognosis and risk factors". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Jussi Pihlajamäki, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Martti Färkkilä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
**********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä29.12.2025 15:22:38 EET | Tiedote
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia.
Ikääntyminen voi heikentää elintapoja erityisesti eläkkeellä29.12.2025 10:32:52 EET | Tiedote
Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme