Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vaikuta vesienhoitoon - anna palautetta ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2022-2027

Jaa

Pohjois-Karjalan alueen pinta- ja pohjavesiä koskevan Vuoksen vesienhoitosuunnitelman ja sitä täydentävän toimenpideohjelman (2016-2021) toteutus on parhaillaan käynnissä. Nyt suunnitelmat on tarkistettu vuosiksi 2022-2027. Suunnitelmaehdotuksessa kerrotaan vesistöjen ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja siitä, miten vesien tilaa aiotaan parantaa. Suunnitelmasta ja toimenpide-ehdotuksista pyydetään kansalaisilta, viranomaisilta, yrityksiltä ja järjestöiltä kannanottoja 2.11.2020 – 14.5.2021 välisenä aikana (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito). Palautetta hyödynnetään vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman viimeistelyssä. Vesienhoitosuunnitelmat vahvistetaan valtioneuvostossa vuoden 2021 lopussa.

Vesien hyvä tila vaatii tekoja, aikaa ja rahaa

Vesienhoidon tavoite on, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Pohjois-Karjalassa vedet ovat jo pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Parantamistoimia tarvitaan kuitenkin, sillä tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa on 83 vesimuodostumaa, ja lukuisissa vesistöissä on riski tilan heikentymiseen. Mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä sekä Taipaleenjoessa ja Koitajoen alajuoksulla tila on edelleen tyydyttävä. Pääosa muista hyvää huonompaan tilaan luokitelluista vesistöistä on pienehköjä.

Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Ilomantsin Sonkajan, Kontiolahden Jaamankankaan, Kulhon ja Lykynlammen sekä Polvijärven Lavalammen pohjavesialueet on nimetty riskialueiksi niillä todettujen haitallisten aineiden vuoksi. Sonkajan, Kulhon ja Lykynlammen pohjavesialueiden kemiallinen tila on arvioitu huonoksi. Pohjois-Karjalassa on lisäksi nimetty 12 pohjavesialuetta ns. selvityskohteiksi, joilla on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Suurimmalle osalle riskialueista ja selvityskohteista on laadittu suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suojelusuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttaminen on tärkeää pohjavesien tilan turvaamisen kannalta. Huonossa kemiallisessa tilassa olevilla riskialueilla hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuonna 2027 tai sen jälkeen.

Pintavesien tilaa heikentävät Pohjois-Karjalassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot ja kaivannaisteollisuus. Vesienhoidon painopistealuetta ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Alueella sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä. Rehevöitymisen vähentämiseksi toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan ehdotetaan lisää toimenpiteitä. Lisäksi on suunniteltu kunnostustoimia rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi.

Outokummun alueen vesistöissä kemiallista tilaa heikentää veden nikkelipitoisuus kaivostoiminnan seurauksena. Kemiallista tilaa arvioidaan vesistöissä myös ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella. Kalatulosten perusteella kemiallinen tila Pielisjoessa ja useissa humuspitoisissa vesistöissä on hyvää huonompi. Petokalojen elohopeapitoisuus on runsashumuksisissa vesistöissä yleisesti korkeahko. Tämä on seurausta kaukokulkeumasta ja osin maankäytöstä, joka lisää humuksen huuhtoutumista. Palonestoaineiden (PBDE) ympäristönlaatunormi ylittyy valtakunnallisesti kaikissa vesistöissä.

Kuormituksen lisäksi rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Tilan parantamiseksi esitetään lukuisia toimia, mm. elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä. Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Rakentaminen on heikentänyt niiden ekologista tilaa, erityisesti kalastoa vaellusesteiden kautta. Toimenpiteet Saimaan järvilohen ja -taimenen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi jatkuvat myös tulevina vuosina laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Muutokset tapahtuvat vesistöissä hitaasti. Hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan useissa vesistöissä aikaa vähintään vuoteen 2027.

Yhdessä tekemällä onnistumme

Vesien hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan kaikkien, niin valtion, kuntien, toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin työtä – yhdessä tekemistä. Tilaa parantavien toimien tulee olla käynnissä viimeistään vuonna 2027. Valtio vauhdittaa vesienhoitoa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla, jonka toteuttamiseen on varattu 69 miljoonaa euroa vuosille 2019-2023. Myös HELMI-elinympäristöohjelman ja NOUSU-vaelluskalaohjelman kautta toimia toteutetaan.  

Vesistöjen kunnostustoimet etenevät Pohjois-Karjalassa hyvässä vauhdissa ja yhteisvoimin, mm. Jukajoella, Onkamojärvillä, Tohmajärvellä ja Viinijärvellä. Järviyhdistyksiä toimii maakunnassa useita. Kiinnostus vesien tilaan on vilkasta ja uusia, vesistöjen tilasta huolestuneita tahoja ilmoittautuu mukaan yhteistyöhön.

Tutustu kuulutusmateriaaliin ja kerro mielipiteesi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava asiantuntija Paula Mononen, puh. 0295 026 204
Vesistöasiantuntija Minna Kukkonen, puh. 0295 026 114
Vesistöasiantuntija Tiina Käki, puh. 0295 026 196
Ympäristöasiantuntija Mika Huttunen (pohjavedet), puh. 0295 024 202
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

0295 026 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-karjala

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Maakunnalliset ympäristöpalkinnot 2020 Pielisen Kalajaloste Oy:lle, Pohjois-Karjalan Martat ry:lle, Joonas Potkoselle Ilomantsista sekä Majatalosta majataloon -tuotteiden yritysryppäälle ja Äksyt Ämmät -verkkokaupalle26.11.2020 14:04:06 EETTiedote

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) jakoi vuoden 2020 maakunnalliset ympäristöpalkinnot 26.11.2020. Palkinnon saivat Pielisen kalajaloste Oy Nurmeksesta, Pohjois-Karjalan Martat ry, Joonas Potkonen Ilomantsista, sekä Majatalosta majataloon -tuotteiden yritysrypäs ja Äksyt Ämmät -verkkokauppa Nurmeksesta.

Pohjois-Karjalassa lokakuun lopussa 10 079 työtöntä24.11.2020 08:00:30 EETTiedote

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella oli lokakuun lopussa 10 079 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden työttömien määrä oli 1 353 henkilöä (16 %) suurempi. Puolet työttömyyden kasvusta aiheutui lomautettujen määrän lisäyksestä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalan ELY-alueella 14,2 %, vuosi sitten osuus oli 12,1 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 11,9 % ja vuosi sitten 8,6 %. Työllisyyskatsaus-sivusto Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus kokonaisuudessaan on Työllisyyskatsaus-sivustolla: www.temtyollisyyskatsaus.fi/pohjois-karjala.aspx Sivustolla ovat myös koko maan sekä kaikkien ELY-keskusalueiden työllisyyskatsausaineistot. Työnvälitystilasto Tilastokeskuksen StatFin-palvelussa TEMin Työnvälitystilaston keskeiset tiedot julkaistaan myös Tilastokeskuksen ilmaisessa StatFin-tilastotietokannassa. StatFin-tilastotietokannan osoite on https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv/ https://pxnet2.stat.fi/PXW

Maatalouden alkutuotannon väliaikaiselle koronatuelle uudet ehdot ja enemmän rahoitusta30.10.2020 10:23:00 EETTiedote

Valtioneuvosto päätti uudistetusta maatalouden alkutuotannon väliaikaisesta tuesta istunnossaan torstaina 29. lokakuuta. Tukea voidaan nyt kohdentaa entistä paremmin koronapandemiasta kärsineille yrityksille alkutuotannossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maatilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille. Monien tällaisten yritysten tuotteiden menekki on täysin pysähtynyt tai oleellisesti heikentynyt pandemian vuoksi. Valtioneuvosto päätti korottaa maatalouden alkutuotannon yrityskohtaisen tuen ylärajan 80 000 euroon. Keväällä käynnistyneissä tuissa yläraja oli 10 000 euroa yritystä kohti. Tällä tuensaajakohtaisen ylärajan nostolla pyritään yritysten tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Lisäksi tuen alarajaa alennetaan 2 000 euroon aikaisemman 5 000 euron sijaan. Eduskunta on myöntänyt viidennessä lisätalousarviossaan 30 miljoonaa euroa lisää maatalouden alkutuotannon tukeen, jotta nämä muutokset voidaan toteuttaa. Tuen haku uudistetuilla

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme