Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin – perheiden monimuotoisuus mutkistaa perinnönjakoa

Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, selviää Danske Bankin kesäkuussa teettämästä Lasikatto lompakossa -kyselytutkimuksesta. Avoliitossa olevista vain kahdeksan prosenttia ja uusperheissä asuvista 10 prosenttia on tehnyt testamentin. Testamentti kannattaa kuitenkin laatia etenkin, jos oma tilanne eroaa perinteisestä ydinperhemallista.  

”Avoliitossa testamentti on henkivakuutuksen ohella ainoa tapa turvata avopuolison asema, koska lain mukaan puoliso ei saa kumppaniltaan mitään. Myös monimuotoisten perheiden ja uusperheellisten kannattaa miettiä testamentin määräykset erityisen tarkkaan, sillä vanhat lakimme eivät ota huomioon perinteisestä ydinperhemallista poikkeavia tilanteita”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.  

Testamentti kannattaa tehdä, vaikkei omistaisi valtavaa varallisuutta. Testamentilla voi ehkäistä perintöriitoja, joita voi syntyä myös rahallisesti vähemmän arvokkaista, tunnearvoiltaan arvokkaista esineistä. Testamentilla voi määrätä esimerkiksi suvussa kulkeneet tavarat haluamalleen henkilölle.  

Testamentti on juridinen asiakirja 

Testamentti on määrämuotoinen juridinen asiakirja, eli se tulee tehdä laissa säädetyssä muodossa. Testamentin on oltava kirjallisesti tehty, ja sen tulee olla testamentin tekijän sekä kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa allekirjoittama.  

Testamentin muotovaatimukset ovat tiukat. Testamentin tekoon kannattaakin käyttää ammattilaisten apua. Testamentin voi tehdä lakitoimistossa tai pankissa.  

“Danske Bank on tehnyt yhteistyösopimuksen lakineuvonnasta ja –palveluista lakitoimisto Lexlyn kanssa. Lexlyn kautta asiakkaat voivat tehdä maksuttoman lakiasioiden kartoituksen ja esimerkiksi testamentin helposti itsenäisesti verkkopalvelussa”, Laine-Tolonen sanoo.  

Laine-Tolonen muistuttaa, että testamentin ohella kannattaa hoitaa kuntoon myös muut asiakirjat, kuten avio- ja avoehto sekä edunvalvontavaltuutus. Hänen mukaansa tärkeä osa taloudellista mielenrauhaa on valmistautuminen elämän yllättäviin asioihin. Edunvalvontavaltuutuksella voi päättää, kuka hoitaa esimerkiksi pankkiasioita, jos itse ei siihen pysty sairauden, ikääntymisen, onnettomuuden tai muun syyn vuoksi.  

”On hyvä muistaa, etteivät edes oma puoliso tai lapset ole automaattisesti oikeutettuja maksamaan laskuja tililtä tai määräämään omaisuudesta ilman edunvalvontavaltuutusta. Valtuutusta voi myöhemmin muuttaa ja se otetaan käyttöön vasta, kun et itse pysty päättämään asioistasi”, Laine-Tolonen sanoo.   

 

Tietoa testamentista: 

• Aviopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia, jos perittävällä on lapsia. 
• Avopuoliso ei peri koskaan ilman testamenttia, eikä avoleski saa lesken asumisoikeutta kotiin.  
• Uusperheelliset tarvitsevat lähes poikkeuksetta testamentin ja avio- tai avoehdon. 
• Lasten kannattaa periä oma vanhempansa testamentilla. 
• Jos perillisiä ei ole, ilman testamenttia omaisuus menee valtiolle. Serkut eivät enää voi periä. 

Tietoa tutkimuksista 

Danske Bankin Lasikatto lompakossa -kyselytutkimuksen päätavoitteena oli selvittää naisten ja miesten taloudellisen tasa-arvon toteutumista. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1518 yli 18-vuotiasta suomalaista ja tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 13.4.-18.4.2022 välisenä aikana. 

Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Vuonna 2021 kyselytutkimukseen vastasi 3030 suomalaista ja kaikissa pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 8065. Aineisto kerättiin Suomessa 13.8.- 24.8.2021. 

Molemmat kyselytutkimukset toteutti Danske Bankille YouGov Finland.