Väitös 10.12.2021: Eri sappihappojohdannaiset muodostavat erilaisia geelejä – lukuisia sovelluksia muun muassa lääketieteessä (Kuosmanen)
Juuri näiden heikkojen vuorovaikutusten vuoksi supramolekulaarinen geelinmuodostus johtaa moniin mielenkiintoisiin sovelluksiin, joissa voidaan hyödyntää muun muassa geelien kykyä muodostua tai hajota ulkoisen ärsykkeen seurauksena.
FM Riikka Kuosmanen keskittyi väitöskirjatyössään sappihappojohdannaisten muodostamiin supramolekulaarisiin geeleihin. Steroidien ryhmään kuuluvat sappihapot ovat biologisesti ja kemiallisesti hyvin mielenkiintoisia yhdisteitä. Sappihapot ovat ihmiselimistössä tärkeitä monella tapaa. Monimutkaisen biosynteesin jälkeen kolesterolista muovautuu erilaisia sappihappoja, jotka auttavat rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisessä.
Vaikka sappihapot ovat hyödyllisiä, niistä voi aiheutua myös hengenvaarallisia sairauksia esimerkiksi biosynteesin häiriöiden vuoksi. Sappihappoja on myös havaittu olevan monessa paikassa ihmiskehoa ruoansulatusjärjestelmän ja maksan ulkopuolella, kuten aivoissa. Tämän vuoksi lääketieteessä sappihapoilla ja niiden johdannaisilla on käytössä ja kehitteillä lukuisia käyttökohteita kuvantamisesta erilaisten syöpien hoitoon.
Rakenteella merkittävä vaikutus geelien pysyvyyteen
Kuosmasen väitöskirjatutkimuksessa valmistettiin sappihappojohdannaisia, joiden sivuketjun päässä ei ollut funktionaalista ryhmää. Sivuketjun pituus ja muoto vaihtelivat, jolloin voitiin vertailla erityyppisten sivuketjujen vaikutusta geelien muodostumiseen pääasiallisesti orgaanisissa liuottimissa.
Eri sappihapporunkojen havaittiin tuottavan erilaisia geelin muodostumiseen tarvittavia rakenteita: kuitumaisia ja pallomaisia. Lisäksi Kuosmanen havaitsi tutkittujen yhdisteiden muodostamien geelien olevan hyvin erilaisia niiden pysyvyyden suhteen.
Pidemmän sivuketjun sisältävät yhdisteet muodostivat pysyvämpiä geelejä, mikä havaittiin sekä häiritsemällä geelejä mekaanisesti että seuraamalla geelien hajoamista pitkällä aikavälillä. Näin ollen väitöskirjatyö tarjoaa uuden näkökulman geelejä muodostavien yhdisteiden suunnitteluun.
Taustatietoja
Riikka Kuosmanen valmistui filosofian maisteriksi 2014 Jyväskylän yliopistosta. Hänen pro gradu -tutkimuksensa käsitteli steroidipohjaisia metallogeelejä.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 465, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8943-9 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8943-9
FM Riikka Kuosmasen väitöskirjan ”The Effect of Structure on the Gel Formation Ability and the Properties of Bile Acid Based Supramolecular Organogels” tarkastustilaisuus on Jyväskylän yliopistossa perjantaina 10.12.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä on Tenure Track -professori Nonappa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Elina Sievänen. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Kuosmanen
riikka.t.kuosmanen@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Tutkijoiden yössä pääset ihmettelemään maailmankaikkeuden aikajanaa ja kokemaan tieteen yhteisöllisyyden – Tutkijoiden yön 26.9.2025 ohjelmaa tänä vuonna neljällä paikkakunnalla!17.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö on vuosittain järjestettävä tiedetapahtuma, jossa tutkijat ympäri Eurooppaa avaavat ovensa kaikenikäisille tiedonjanoisille. Tänä vuonna tutkijat avaavat ovensa laboratorioiden uumeniin Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistoissa sekä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa perjantaina 29.5.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme