Väitös 11.10.2019: Nykytaide kehittää kykyjä pärjätä maailmassa

Päivi Venäläinen tarkastelee taidekasvatuksen väitöstutkimuksessaan nykytaiteen yhteyksiä oppimiseen. Venäläinen rinnastaa tutkimuksia, näkemyksiä ja kokemuksia nykytaiteesta nykyisiin oppimiskäsityksiin.

– Oppiminen on mahdollista, koska nykytaiteeseen sisältyy sekä tuttuja että outoja asioita. Taide voi olla monin eri tavoin ja materiaalein tehtyä tai tapahtumaluonteista. Nämä piirteet saavat aikaan ihmettelyä, erilaisia tunteita, ongelmanratkaisutilanteita ja selitysten muodostamista, Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan nykytaide tukee yhteisöllistä oppimista, mutta ottaa samalla huomioon ihmisten yksilöllisyyden. Nykytaide yhdistelee elämän eri alueita, ja sen kautta voi löytää yhtymäkohtia omaan elämään sekä soveltaa jo opittuja tietoja ja saatuja kokemuksia.

Oppimisen ympäristönä nykytaide on haastava, mutta samalla leikillinen. Oppimistulokset voivat olla vaikeasti arvioitavissa, toisaalta oppimista tapahtuu huomaamatta.

– Nykytaide on kiertotien pedagogiikkaa: kun pyrkii ottamaan haltuun nykytaidetta, harjoittelee ottamaan haltuun maailmaa sekä itseään ihmisenä, Venäläinen kuvaa.

Venäläisen tutkimus tarjoaa konkreettisia ajattelun malleja, jotka auttavat käsittämään ja käsittelemään nykytaidetta oppimisen näkökulmasta. Mallit rohkaisevat purkamaan nykytaidetta osatekijöihin ja löytämään itselle tai tiettyyn yhteyteen sopivan väylän toimia nykytaiteen kanssa.

Lisäksi tutkimus voi toimia työkaluna kasvattajille. Se voi myös kiinnittää taidemaailman toimijoiden huomion siihen, että taide sisältää luonnostaan oppimiseen liittyviä ominaisuuksia.

– Taiteesta puhuminen kasvatuksen terminologiaa käyttäen ei vähennä taiteen arvoa. Olipa taide opiskelun kohde tai väline opiskella, taiteesta voi aina oppia jotain. Toisaalta, koska taide käsittelee aina maailmassa olevia asioita, sen äärellä voi oppia asioita maailmasta, Venäläinen toteaa.

Kuvaamalla nykytaiteen oppimiseen liittyviä piirteitä tutkimus tukee näkemystä, että taiteellinen toiminta on yksi ihmisen luontaisista käyttäytymisen muodoista ja kehittää kykyjä pärjätä maailmassa.

Filosofian ja kauppatieteiden maisteri Päivi Venäläisen taidekasvatuksen väitöskirjan "Nykytaide oppimisen ympäristönä. Näkemyksiä nykytaiteesta, oppimisesta ja niiden kohtaamisesta" tarkastustilaisuus pidetään 11.10.2019 klo 12–15 salissa M103. Vastaväittäjänä professori Helena Sederholm (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Pauline von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätiedot:

Päivi Venäläinen
paivi.venalainen@hotmail.com
050 322 1829

Päivi Venäläinen (s. 1969) pääsi ylioppilaaksi Kuopion Linnanpellonlukiosta vuonna 1988. Filosofian maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 1998 pääaineenaan taidekasvatus ja sivuaineinaan kasvatustiede ja taidehistoria. Venäläisellä on myös kasvatustieteen maisterin tutkinto Helsingin yliopiston luokanopettajankoulutuksesta vuodelta 2008. Tutkinnosta hänellä on peruskoulun kuvataiteenopettajan pätevyys. Venäläinen on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien tuottajana Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiössä. Säätiön toimipaikka on Hyvinkäällä, mutta tekee valtakunnallista kulttuurista nuorisotyötä. Aiemmin Venäläinen on työskennellyt pedagogisissa tehtävissä Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Valtion taidemuseossa sekä tuntiopettajana entisessä Taideteollisessa korkeakoulussa ja nykyisessä Aalto-yliopistossa, opetusaloinaan näyttely- ja museopedagogiikkaa.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 130, 293 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7848-8 (PDF). Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7848-8