Väitös 12.12. Liikkuva opiskelu lisää kiinnostusta luonnontieteiden opiskeluun

PISA-tutkimukset osoittavat, että oppilaiden kiinnostus luonnontieteiden opiskeluun on laskussa. Mikäli nuorten kiinnostusta luonnontieteiden opiskelua kohtaan ei pystytä parantamaan nykytilasta, meillä on tulevaisuudessa todellinen pula luonnontieteiden osaajista. Moilasen mukaan uusia, nuoria motivoivia luonnontieteiden työtapoja täytyy kehittää tutkimusperusteisesti, jotta tältä skenaarioilta vältyttäisiin.
Moilanen on fysiikan opettajan työssään havainnut, että edelleenkin suurin osa oppikirjojen kokeellisista töistä perustuu luokassa tehtäviin perinteisin laboratoriovälinein tehtäviin oppilastöihin, jolloin nuoren saattaa olla vaikea löytää oppilastöiden mielekästä yhteyttä omaan arkeensa. Nykyisen teknologian avulla opetus voidaan viedä helposti luokkahuoneen ulkopuolelle ja mitata fysiikan ilmiöitä esimerkiksi oppilaan urheilusuorituksesta, jolloin se voidaan linkittää paremmin esimerkiksi nuoren urheiluharrastukseen.
Moilanen kehitti tutkimukseensa kehoa hyödyntäviä työtapoja, joissa yhdistyvät kehon liikkeen tai mittaamisen hyödyntäminen ilmiön oppimisessa, luokkahuoneen ulkopuolella oppiminen ja yhteistoiminnallisuus. Osissa työtavoissa hyödynnettiin uutta mobiili- ja sensoriteknologiaa, kuten tabletteja, Polarin älykelloja ja Firstbeatin stressimittareita.
Tutkimuksessa havaittiin, että kehoa hyödyntävät työtavat vaikuttavat mielekkään ja mieleenpainuvan oppimiskokemuksen syntymiseen ja ne auttavat konkretisoimaan abstraktia ilmiötä. Lisäksi suurin osa opiskelijoista (n=625) koki, että ilmiöiden oppiminen ja muistaminen on tehokkaampaa, kun kehoa hyödynnetään oppimisprosessissa. Kehon käyttö mahdollistaa monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen, ja työtapojen mukanaan tuoma vaihtelevuus voi lisätä mielenkiintoa opetukseen ja lisääntynyt fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa vireystilaan positiivisesti. Kaiken kaikkiaan yli 80 prosenttia oppilaista koki kehoa hyödyntävät oppilastyöt mielenkiintoisemmiksi perinteisiin luokkahuonetöihin verrattuna. Uudet työtavat lisäävät oppilaiden motivaatiota ja kiinnostusta luonnontieteiden opiskeluun.
Moilasen väitöstutkimus on ensimmäisiä oppimiseen liittyviä väitöstutkimuksia, jossa tutkimusaineiston käsittelyssä sovelletaan tekoälyä. Moilasen tutkimuksessa tekoälyä hyödynnettiin eri oppilasprofiilien tunnistamisessa. Opettajat voivat saada tekoälysovellusten avulla ryhmästään uutta tietoa, mikä voi auttaa heitä räätälöimään opetustaan kyseiselle ryhmälle sopivammaksi.
Työn tuloksena syntyi uusi pedagoginen malli, jota voidaan hyödyntää mielekkään ja mieleenpainuvan tiedeopetuksen suunnittelussa yläkoulussa ja lukiossa.
FM Hannu Moilasen tietotekniikan väitöskirjan "Kehon hyödyntämisen mahdollisuudet luonnontieteiden oppimisessa" tarkastustilaisuus 12.12.2020 klo 12. Vastaväittäjänä yliopistotutkija Ilkka Jormanainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti. Linkki Zoom-webinaariin (suositellaan Zoom-sovellusta tai Google Chrome selainta): https://r.jyu.fi/dissertation-moilanen-121220
Puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustokselle): +358 40 5507005
Lisätietoja:
Hannu Moilanen, puh. 050 5544666, hannu.moilanen@jyu.fi
Hannu Moilanen on kirjoittanut ylioppilaaksi Keuruun lukiosta v. 1997. Hän valmistui matemaattisten aineiden opettajaksi vuonna 2004. Moilanen on kouluttanut itseään koko työuransa ajan opiskelemalla mm. tietotekniikkaa, draamakasvatusta, musiikkia ja tanssipedagogiikkaa. Hänen SM-tason kestävyysurheilijan ura ja 15 vuoden ura laulajana Semmareissa ovat antaneet uusia näkökulmia myös luonnontieteiden opetuksen kehittämiseen. Viime vuosina hän on toiminut opetustyönsä lisäksi tietokirjailijana, koulutusviennin edistäjänä ja yhtenä kysytyimmistä kouluttajista ja puhujista Liikkuva koulu ja opiskelu-teemoihin liittyen. Moilanen on työskennellyt vuodesta 2012 alkaen Jyväskylän yliopiston normaalikoululla opettajana, opettajankouluttajana ja osallistunut erilaisiin tutkimusprojekteihin.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme