Väitös 12.4.2019: Vanhemmuus vahvistaa nuoren aikuisen identiteettiä työtä voimakkaammin

Epävarmuus omasta identiteetistä on yleistä suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Epävarmuus näyttää jopa voimistuvan kolmannen vuosikymmenen loppua kohden. Syy ei kuitenkaan ole yksilössä, sillä identiteetin kehitykseen vaikuttavat niin yksilön välittömät kuin yhteiskunnan laajemmat sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet.
Perinteisesti oman identiteetin löytämistä ja esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmiin sitoutumista on pidetty lähinnä vain teini-ikäisten ja yksilöstä riippuvana haasteena. Viime vuosikymmenien yhteiskunnalliset muutokset ovat mullistaneet identiteetin kehityksen edellytyksiä.
VTM Rasmus Mannerström selvitti psykologian väitöskirjatutkimuksessa, miten nuorten ja nuorten aikuisten identiteettiprosessit ja –statukset kytkeytyvät psyykkiseen hyvinvointiin, taloudelliseen asemaan, digitaalisten laitteiden käyttöön ja nuorten aikuisten läpikäymiin, keskeisiin kehitystehtäviin.
Yhteiskunta mukana identiteetin rakentamisessa
Tulokset osoittavat, että vain vajaalla kolmasosalla suomalaisista nuorista aikuisista on jotakuinkin selkeä käsitys itsestään ja omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Heidän psyykkinen hyvinvointinsa ja taloudellinen tilanteensa nykyhetkessä oli odotetusti vahvin.
Nuorten aikuisten epävarmuus tulevaisuuden suunnitelmistaan kasvoi heidän lähestyessään 30-vuoden ikää. Identiteettiä kuitenkin selkeyttivät keskeisiksi koetuista virstanpylväistä suoriutuminen, kuten koulutusta vastaavan kokopäivätyön saavuttaminen ja vanhemmaksi tuleminen. Vanhemmuus vaikuttikin identiteetin vahvistumiseen voimakkaimmin.
Lukiolaisilla tehty osatutkimus osoitti identiteetin selkeyden olevan yhteydessä digitaalisten laitteiden käyttöön. Selkeä identiteetti kytkeytyi hyvään tietotekniikan hallintaan sekä vähäiseen riippuvuuteen digilaitteista.
– Identiteetin kehitys ja sen selkeys eivät ole ainoastaan yksilön sisäisiä, nuoruudessa tapahtuvia valintoja. Sen sijaan identiteetin kehitys on jatkuva prosessi, johon vaikuttavat myös rakenteelliset mahdollisuudet ja rajoitteet, Mannerström kertoo. – Positiivisen identiteetin kehitys ei siis ole yksilön, vaan yhteiskunnan asia.
Mannerströmin mukaan poliittisella päätöksenteolla voidaan tukea nuorten aikuisten identiteetin kehitystä turvaamalla heille riittävän ennakoitavat ja vakaat sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet. Samasta syystä tulisi turvata nuorten tasavertainen pääsy digitaalisten laitteiden pariin, sekä laitteiden käytön opetus.
– Vain tällaisessa ympäristössä yksilö uskaltaa ja kykenee sitoutumaan valintoihinsa, oppimaan ja kehittymään, sanoo Mannerström.
VTM Rasmus Mannerströmin psykologian väitöskirjan ”Uncertain future plans – Personal identity among Finnish youth and its links with well-being, digital engagement and socio-economic circumstances” tarkastustilaisuus pidetään 12.4.2019 klo 12-16 salissa S212, Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Vastaväittäjänä toimii professori Luc Goossens (KU Leuven) ja kustoksena professori Taru Feldt (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133
Mannerström valmistui ylioppilaaksi Gymnasiet Lärkanista vuonna 2002. Hän opiskeli sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa ja yhteiskuntahistoriaa Helsingin yliopistossa valmistuen 2011 valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipsykologia. Tohtoriopintojen aikana Mannerström on toiminut osana professori Salmela-Aron tutkimusprojektia ja työskennellyt yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Väitöskirjan ohjaajina toimivat professori Katariina Salmela-Aro (Helsingin yliopisto) ja professori Jan-Erik Lönnqvist (Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet).
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 68, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7701-6.
Yhteyshenkilöt
Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133
Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 040 846 1395
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uuden suomen kielen professori Sari Sulkusen mukaan meistä jokainen tarvitsee monia lukutaitoja24.10.2025 08:59:22 EEST | Tiedote
Sari Sulkunen on aloittanut suomen kielen professorina Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sulkunen tutkii rakennusalan monilukutaitoja eli työhön liittyviä tekstejä ja niiden kanssa toimimisen tapoja.
Kestävyyssiirtymien edistämiseksi tarvitaan monitieteistä yhteistyötä – uusi konferenssi tuo eri alojen tutkijoita yhteen Jyväskylässä23.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään toukokuussa 2026 Jyväskylän yliopistossa. Kansainvälinen konferenssi edistää tieteellistä keskustelua ja uusien yhteyksien syntymistä eri tieteenalojen ja organisaatioiden välillä, tavoitteenaan luoda tietoa ja ratkaisuja kestävyyssiirtymien tueksi.
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot säröilevää maailmaa korjaavana ja koossapitävänä voimana23.10.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot maailman murtumia korjaavana muutosvoimana. Enqvistin visiossa museot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka rakentavat siltoja tieteen, taiteen ja moninaisten yhteisöjen välille – ja haastavat samalla vallalla olevia käsityksiä siitä, mikä on muistamisen arvoista. Museologian apulaisprofessuuri on Suomessa ainutlaatuinen: toista vastaavaa tehtävää ei ole, ja tohtoriksi museologian alalta voi väitellä vain Jyväskylässä.
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
