Väitös 12.4.2019: Vanhemmuus vahvistaa nuoren aikuisen identiteettiä työtä voimakkaammin

Epävarmuus omasta identiteetistä on yleistä suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Epävarmuus näyttää jopa voimistuvan kolmannen vuosikymmenen loppua kohden. Syy ei kuitenkaan ole yksilössä, sillä identiteetin kehitykseen vaikuttavat niin yksilön välittömät kuin yhteiskunnan laajemmat sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet.
Perinteisesti oman identiteetin löytämistä ja esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmiin sitoutumista on pidetty lähinnä vain teini-ikäisten ja yksilöstä riippuvana haasteena. Viime vuosikymmenien yhteiskunnalliset muutokset ovat mullistaneet identiteetin kehityksen edellytyksiä.
VTM Rasmus Mannerström selvitti psykologian väitöskirjatutkimuksessa, miten nuorten ja nuorten aikuisten identiteettiprosessit ja –statukset kytkeytyvät psyykkiseen hyvinvointiin, taloudelliseen asemaan, digitaalisten laitteiden käyttöön ja nuorten aikuisten läpikäymiin, keskeisiin kehitystehtäviin.
Yhteiskunta mukana identiteetin rakentamisessa
Tulokset osoittavat, että vain vajaalla kolmasosalla suomalaisista nuorista aikuisista on jotakuinkin selkeä käsitys itsestään ja omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Heidän psyykkinen hyvinvointinsa ja taloudellinen tilanteensa nykyhetkessä oli odotetusti vahvin.
Nuorten aikuisten epävarmuus tulevaisuuden suunnitelmistaan kasvoi heidän lähestyessään 30-vuoden ikää. Identiteettiä kuitenkin selkeyttivät keskeisiksi koetuista virstanpylväistä suoriutuminen, kuten koulutusta vastaavan kokopäivätyön saavuttaminen ja vanhemmaksi tuleminen. Vanhemmuus vaikuttikin identiteetin vahvistumiseen voimakkaimmin.
Lukiolaisilla tehty osatutkimus osoitti identiteetin selkeyden olevan yhteydessä digitaalisten laitteiden käyttöön. Selkeä identiteetti kytkeytyi hyvään tietotekniikan hallintaan sekä vähäiseen riippuvuuteen digilaitteista.
– Identiteetin kehitys ja sen selkeys eivät ole ainoastaan yksilön sisäisiä, nuoruudessa tapahtuvia valintoja. Sen sijaan identiteetin kehitys on jatkuva prosessi, johon vaikuttavat myös rakenteelliset mahdollisuudet ja rajoitteet, Mannerström kertoo. – Positiivisen identiteetin kehitys ei siis ole yksilön, vaan yhteiskunnan asia.
Mannerströmin mukaan poliittisella päätöksenteolla voidaan tukea nuorten aikuisten identiteetin kehitystä turvaamalla heille riittävän ennakoitavat ja vakaat sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet. Samasta syystä tulisi turvata nuorten tasavertainen pääsy digitaalisten laitteiden pariin, sekä laitteiden käytön opetus.
– Vain tällaisessa ympäristössä yksilö uskaltaa ja kykenee sitoutumaan valintoihinsa, oppimaan ja kehittymään, sanoo Mannerström.
VTM Rasmus Mannerströmin psykologian väitöskirjan ”Uncertain future plans – Personal identity among Finnish youth and its links with well-being, digital engagement and socio-economic circumstances” tarkastustilaisuus pidetään 12.4.2019 klo 12-16 salissa S212, Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Vastaväittäjänä toimii professori Luc Goossens (KU Leuven) ja kustoksena professori Taru Feldt (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133
Mannerström valmistui ylioppilaaksi Gymnasiet Lärkanista vuonna 2002. Hän opiskeli sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa ja yhteiskuntahistoriaa Helsingin yliopistossa valmistuen 2011 valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipsykologia. Tohtoriopintojen aikana Mannerström on toiminut osana professori Salmela-Aron tutkimusprojektia ja työskennellyt yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Väitöskirjan ohjaajina toimivat professori Katariina Salmela-Aro (Helsingin yliopisto) ja professori Jan-Erik Lönnqvist (Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet).
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 68, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7701-6.
Yhteyshenkilöt
Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133
Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 040 846 1395
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme