Väitös 12.4.2019: Vanhemmuus vahvistaa nuoren aikuisen identiteettiä työtä voimakkaammin

Epävarmuus omasta identiteetistä on yleistä suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Epävarmuus näyttää jopa voimistuvan kolmannen vuosikymmenen loppua kohden. Syy ei kuitenkaan ole yksilössä, sillä identiteetin kehitykseen vaikuttavat niin yksilön välittömät kuin yhteiskunnan laajemmat sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet.
Perinteisesti oman identiteetin löytämistä ja esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmiin sitoutumista on pidetty lähinnä vain teini-ikäisten ja yksilöstä riippuvana haasteena. Viime vuosikymmenien yhteiskunnalliset muutokset ovat mullistaneet identiteetin kehityksen edellytyksiä.
VTM Rasmus Mannerström selvitti psykologian väitöskirjatutkimuksessa, miten nuorten ja nuorten aikuisten identiteettiprosessit ja –statukset kytkeytyvät psyykkiseen hyvinvointiin, taloudelliseen asemaan, digitaalisten laitteiden käyttöön ja nuorten aikuisten läpikäymiin, keskeisiin kehitystehtäviin.
Yhteiskunta mukana identiteetin rakentamisessa
Tulokset osoittavat, että vain vajaalla kolmasosalla suomalaisista nuorista aikuisista on jotakuinkin selkeä käsitys itsestään ja omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Heidän psyykkinen hyvinvointinsa ja taloudellinen tilanteensa nykyhetkessä oli odotetusti vahvin.
Nuorten aikuisten epävarmuus tulevaisuuden suunnitelmistaan kasvoi heidän lähestyessään 30-vuoden ikää. Identiteettiä kuitenkin selkeyttivät keskeisiksi koetuista virstanpylväistä suoriutuminen, kuten koulutusta vastaavan kokopäivätyön saavuttaminen ja vanhemmaksi tuleminen. Vanhemmuus vaikuttikin identiteetin vahvistumiseen voimakkaimmin.
Lukiolaisilla tehty osatutkimus osoitti identiteetin selkeyden olevan yhteydessä digitaalisten laitteiden käyttöön. Selkeä identiteetti kytkeytyi hyvään tietotekniikan hallintaan sekä vähäiseen riippuvuuteen digilaitteista.
– Identiteetin kehitys ja sen selkeys eivät ole ainoastaan yksilön sisäisiä, nuoruudessa tapahtuvia valintoja. Sen sijaan identiteetin kehitys on jatkuva prosessi, johon vaikuttavat myös rakenteelliset mahdollisuudet ja rajoitteet, Mannerström kertoo. – Positiivisen identiteetin kehitys ei siis ole yksilön, vaan yhteiskunnan asia.
Mannerströmin mukaan poliittisella päätöksenteolla voidaan tukea nuorten aikuisten identiteetin kehitystä turvaamalla heille riittävän ennakoitavat ja vakaat sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet. Samasta syystä tulisi turvata nuorten tasavertainen pääsy digitaalisten laitteiden pariin, sekä laitteiden käytön opetus.
– Vain tällaisessa ympäristössä yksilö uskaltaa ja kykenee sitoutumaan valintoihinsa, oppimaan ja kehittymään, sanoo Mannerström.
VTM Rasmus Mannerströmin psykologian väitöskirjan ”Uncertain future plans – Personal identity among Finnish youth and its links with well-being, digital engagement and socio-economic circumstances” tarkastustilaisuus pidetään 12.4.2019 klo 12-16 salissa S212, Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Vastaväittäjänä toimii professori Luc Goossens (KU Leuven) ja kustoksena professori Taru Feldt (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133
Mannerström valmistui ylioppilaaksi Gymnasiet Lärkanista vuonna 2002. Hän opiskeli sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa ja yhteiskuntahistoriaa Helsingin yliopistossa valmistuen 2011 valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipsykologia. Tohtoriopintojen aikana Mannerström on toiminut osana professori Salmela-Aron tutkimusprojektia ja työskennellyt yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Väitöskirjan ohjaajina toimivat professori Katariina Salmela-Aro (Helsingin yliopisto) ja professori Jan-Erik Lönnqvist (Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet).
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 68, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7701-6.
Yhteyshenkilöt
Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133
Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 040 846 1395
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
