Väitös 13.3.2020: Järjestetyistä avioliitoista nettiseurusteluun – Ylirajaisen avioliittomuuton kirjo on laaja (Häkkinen)

Ylirajainen avioliitto on avioliittomaahanmuuton muoto, jossa henkilö avioituu nykyisen asuinmaansa rajojen ulkopuolelta tulevan puolison kanssa, jolla on kuitenkin sama etninen tai kulttuurinen tausta.

– Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun Suomessa asuva kurdi avioituu aiemmassa kotimaassaan tai toisessa Euroopan valtiossa asuvan kurdin kanssa, kertoo väitöstutkija Anne Häkkinen.

Häkkinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan puolison valintaan liittyviä tekijöitä ja ylirajaista avioitumista Suomessa asuvien kurdien keskuudessa. Tutkimus osoitti, että ylirajaisen avioliiton kategoriaan mahtuu monenlaisia liittoja ja syyt etsiä puolisoa Suomen rajojen ulkopuolelta ovat moninaiset.

Syynä sopivaksi koettujen kumppanien puute

– Ihmiselle on ominaista muodostaa parisuhde itsensä kaltaisen ihmisen kanssa. Tyypillisesti etsimme kumppania, jolla on esimerkiksi samanlainen kulttuurinen, kielellinen, sosioekonominen tai koulutuksellinen tausta, Häkkinen toteaa.

Ylirajaisia avioliittoja solmitaan, koska samankaltaisen etnisen ja kulttuurisen taustan koetaan lisäävän kumppanien yhteensopivuutta ja liiton kestävyyttä. Ne mahdollistavat itselle tärkeiden kulttuuristen arvojen ylläpitämisen sekä oman kielen ja uskonnon välittämisen omille lapsille myös Suomessa.

– Kurdeilla etnisen tausta merkitys puolisovalinnassa on korostunut myös heihin lähtömaissa kohdistuneen sorron vuoksi. Kurdikumppanin suosiminen on muodostunut tärkeäksi oman ryhmän säilymisen kannalta. Lisäksi kurdeja on Suomessa suhteellisen vähän, mikä kaventaa mahdollisuuksia. Vaihtoehtoina ovat tällöin joko avioituminen monikulttuurisesti tai ylirajainen avioituminen, Häkkinen kuvaa.

Näkemykset ja käytännöt vaihtelevat jopa perheen sisällä

Puolisovalintaan ja avioitumiseen liittyvät näkemykset ja käytännöt ovat Suomessa asuvien kurdien keskuudessa heterogeeniset. Ylirajaiset seurustelusuhteet ja avioliitot vaihtelevat eri asteisesti järjestetyistä liitoista itsenäisesti solmittuihin. Häkkisen mukaan esimerkiksi Internetin kautta tutustuminen ja nettiseurustelu ovat yleistyneet nuorten kurdiaikuisten keskuudessa.

– Tutkimus haastaa käsityksen, jossa etenkin nuoret kurdinaiset nähdään ylirajaisten avioliittojen uhreina tai passiivisina objekteina. Haastattelemani naiset osallistuivat aktiivisesti puolisovalintaprosessiin solmimalla omaehtoisia seurustelusuhteita, torjumalla epätoivottuja kosintaehdotuksia ja päättämällä toimimattomaksi osoittautuneita suhteita, Häkkinen kertoo tuloksistaan.

Tutkimus pohjaa Irakista, Iranista ja Turkista Suomeen muuttaneiden kurdien etnografisiin haastatteluihin sekä Tilastokeskukselta saatuihin aineistoihin Suomen kurdinkielisestä väestöstä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää monikulttuurisessa viranomais- ja asiakastyössä, minkä lisäksi ne tarjoavat työkaluja maahanmuutto- ja kotouttamistyöhön.

FM Anne Häkkisen etnologian väitöskirja ”Ylirajainen avioliitto. Puolisovalinta ja avioituminen Suomessa asuvien kurdien keskuudessa” tarkastetaan perjantaina 13.3. klo 12 Jyväskylän yliopiston Historica -rakennuksessa, salissa H320. Vastaväittäjänä toimii vastaava tutkija, dosentti Marja Tiilikainen (Helsingin yliopisto/Siirtolaisuusinstituutti) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:
Anne Häkkinen, 040 614 7402, anne.m.hakkinen@jyu.fi

Anne Häkkinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kangasniemen lukiosta 2001 ja valmistunut Filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2008 pääaineena etnologia. Maisteriksi valmistumisensa jälkeen hän on toiminut tutkijana Siirtolaisuusinstituutissa vuosina 2009–2010 ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella, jossa hän toimii tälläkin hetkellä tutkijana. Häkkisen väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Jyväskylän yliopiston Humanistinen tiedekunta ja Historian ja etnologian laitos, Oskar Öflundin säätiö, Siirtolaisuusinstituutti, Suomen Kulttuurirahasto sekä Suomalainen Konkordia-liitto ry.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Julkaisuja -sarjassa, Julkaisuja 34, Turku 2020, ISBN 978-952-7167-90-8 (nidottu), ISBN 978-952-7167-91-5 (pdf), ISSN 2343-3507 (painettu), ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu). Julkaisu on luettavissa osoitteessa: https://siirtolaisuusinstituutti.fi/julkaisut/kirjat/julkaisuja/ .