Jyväskylän yliopisto

Väitös 13.9.Poikkitieteellisyydessä opiskelijalle on vaikeaa usean tulkinnan samanaikaisuus (Kähkönen)

Jaa

Anna-Leena Kähkönen seurasi kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan opintojakson kulkua poikkitieteellisessä ympäristössä. Hän suunnitteli nanotieteen kurssin oppimateriaaleineen ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille. Opiskelijoiden työskentelyä kurssilla havainnoitiin siitä näkökulmasta, miten he pääsivät harjoittamaan poikkitieteellisellä alalla tarvittavia taitoja.

Kuva: Anna-Leena Kähkönen, kuvaaja Henri Kähkönen
Kuva: Anna-Leena Kähkönen, kuvaaja Henri Kähkönen

Opintoja aloittaville nanokoulutettavilla osoittautui vaikeaksi useampien oppiaineiden näkökulmien ylläpitäminen. Jos mahdollisia tulkintoja tuli ryhmässä esille useampia, keskustelu muuttui vaivaantuneeksi. Näissä tilanteissa opettajan vahvistus sille, että tilannetta on hyödyllistä tarkastella useammasta kulmasta, auttoi opiskelijoita eteenpäin.

Useamman tulkinnan ylläpitämistä yhtä aikaa pidetään merkittävänä poikkitieteellisen ajattelun taitona. Sen harjoittelussa yliopistoa aloittavat opiskelijat tarvitsevat ohjaajan tukea.

Tutkimus osoitti, että luonnontieteissä tyypillinen laboratoriotyöskentely oli hedelmällinen poikkitieteellisyyden vaatimien taitojen harjoittamiselle. Ryhmässä tehdyt monipuoliset pohdinta- ja tulkintatehtävät toimivat yleisen päättely- ja argumentointitaidon harjoitteina, kun taas yksinkertaisemmat muistamiseen tai tunnistamiseen liittyvät tehtävät auttoivat hakemaan ja yhdistelemään tietoja eri oppiaineista.

Työskennellessään kurssilaiset tunnistivat tehtävistä eri tieteenalojen ominaispiirteitä ja luokittelivat toimensa milloin fysiikaksi, kemiaksi tai biologiaksi.

Kurssin tavoite kehittää sosiaalisia yhteistyötaitoja toteutui oikein hyvin.

– Jopa usein parjatut “keittokirjamaiset” osuudet työn suorituksessa tukivat kurssin sosiaalisia oppimistavoitteita. Niiden aikana opiskelijat pystyivät tekemään oman pääaineensa ja tieteenalansa työskentelykäytäntöjä näkyviksi toisilleen ja saattoivat keskustella havaitsemistaan eroista, Kähkönen kertoo.

– Laboratoriotyöskentely oli myös yksinkertaisesti hauskaa: nauru ja vitsailu toi kurssilaiset tutummiksi toisilleen ja loi pohjaa eri oppiaineiden välisten tuttavuuksien syntymiselle, väittelijä havaitsi. – Tällaiset tuttavuudet antavat uskallusta yhteistyökumppanien verkoston luomiselle ja ymmärrystä eri tieteenalojen kulttuureissa toimiville kollegoille – nämä ovat tärkeitä edellytyksiä monialaiseen yhteistyöhön tutkijanuralla tai muualla työelämässä.

Tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat pohdittavaa myös toisen asteen koulutuksessa lanseeratuille monialaisille teemaopinnoille. – Kenties niistä löytyisi paikkoja harjoitella tällaista ajattelun joustavuutta, Kähkönen arvelee. Erityisesti tulokset kuitenkin auttavat kehittämään nanotieteiden ja muidenkin poikkitieteellisten luonnontieteen alojen opetusta yliopistossa.

Väitöstilaisuus:

FM Anna-Leena Kähkösen kasvatustieteen väitöskirjan ”Don’t you start going solo here!” Design for and Analysis of Interdisciplinary Learning Processes for a University Nanoscience Course tarkastustilaisuus pidetään 13.9.2019 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä on Dr., Associate Professor Henriette Tolstrup Holmegaard (University of Copenhagen) ja kustoksena yliopistonlehtori Anssi Lindell (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja:

Anna-Leena Kähkönen suoritti IB-tutkinnon Kuopion Lyseon lukiossa 2005. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi (pääaineena fysiikka) vuonna 2009. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos. Kähkönen työskentelee tällä hetkellä yliopistonopettajana opettajankoulutuslaitoksella sekä koordinaattorina Keski-Suomen LUMA-keskuksella.

Yhteystiedot:

Anna-Leena Kähkönen, puh. +358-44-5311314, anna-leena.m.kahkonen@jyu.fi

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 116, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7831-0. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7831-0 (PDF)”.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Anna-Leena Kähkönen, kuvaaja Henri Kähkönen
Kuva: Anna-Leena Kähkönen, kuvaaja Henri Kähkönen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla21.2.2020 09:45:11 EETTutkimus

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jokereiden kotiyleisölle yhteispohjoismainen jääkiekkosarja houkuttelevampi vaihtoehto kuin jatkaminen KHL:ssä tai paluu Suomen Liigaan19.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Jääkiekkojoukkue Jokereiden siirto Suomen Liigasta KHL:ään sekä joukkueen taival KHL:ssä omistuskytköksineen ja taloudellisine tappioineen on saanut vuosittain runsaasti julkisuutta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat selvittäneet muun muassa sen, mitä mieltä Jokereiden kotiyleisö on joukkueen KHL-tulevaisuudesta ja pääsylippujen hinnoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme