Väitös 13.9.Poikkitieteellisyydessä opiskelijalle on vaikeaa usean tulkinnan samanaikaisuus (Kähkönen)

Opintoja aloittaville nanokoulutettavilla osoittautui vaikeaksi useampien oppiaineiden näkökulmien ylläpitäminen. Jos mahdollisia tulkintoja tuli ryhmässä esille useampia, keskustelu muuttui vaivaantuneeksi. Näissä tilanteissa opettajan vahvistus sille, että tilannetta on hyödyllistä tarkastella useammasta kulmasta, auttoi opiskelijoita eteenpäin.

Useamman tulkinnan ylläpitämistä yhtä aikaa pidetään merkittävänä poikkitieteellisen ajattelun taitona. Sen harjoittelussa yliopistoa aloittavat opiskelijat tarvitsevat ohjaajan tukea.

Tutkimus osoitti, että luonnontieteissä tyypillinen laboratoriotyöskentely oli hedelmällinen poikkitieteellisyyden vaatimien taitojen harjoittamiselle. Ryhmässä tehdyt monipuoliset pohdinta- ja tulkintatehtävät toimivat yleisen päättely- ja argumentointitaidon harjoitteina, kun taas yksinkertaisemmat muistamiseen tai tunnistamiseen liittyvät tehtävät auttoivat hakemaan ja yhdistelemään tietoja eri oppiaineista.

Työskennellessään kurssilaiset tunnistivat tehtävistä eri tieteenalojen ominaispiirteitä ja luokittelivat toimensa milloin fysiikaksi, kemiaksi tai biologiaksi.

Kurssin tavoite kehittää sosiaalisia yhteistyötaitoja toteutui oikein hyvin.

– Jopa usein parjatut “keittokirjamaiset” osuudet työn suorituksessa tukivat kurssin sosiaalisia oppimistavoitteita. Niiden aikana opiskelijat pystyivät tekemään oman pääaineensa ja tieteenalansa työskentelykäytäntöjä näkyviksi toisilleen ja saattoivat keskustella havaitsemistaan eroista, Kähkönen kertoo.

– Laboratoriotyöskentely oli myös yksinkertaisesti hauskaa: nauru ja vitsailu toi kurssilaiset tutummiksi toisilleen ja loi pohjaa eri oppiaineiden välisten tuttavuuksien syntymiselle, väittelijä havaitsi. – Tällaiset tuttavuudet antavat uskallusta yhteistyökumppanien verkoston luomiselle ja ymmärrystä eri tieteenalojen kulttuureissa toimiville kollegoille – nämä ovat tärkeitä edellytyksiä monialaiseen yhteistyöhön tutkijanuralla tai muualla työelämässä.

Tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat pohdittavaa myös toisen asteen koulutuksessa lanseeratuille monialaisille teemaopinnoille. – Kenties niistä löytyisi paikkoja harjoitella tällaista ajattelun joustavuutta, Kähkönen arvelee. Erityisesti tulokset kuitenkin auttavat kehittämään nanotieteiden ja muidenkin poikkitieteellisten luonnontieteen alojen opetusta yliopistossa.

Väitöstilaisuus:

FM Anna-Leena Kähkösen kasvatustieteen väitöskirjan ”Don’t you start going solo here!” Design for and Analysis of Interdisciplinary Learning Processes for a University Nanoscience Course tarkastustilaisuus pidetään 13.9.2019 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä on Dr., Associate Professor Henriette Tolstrup Holmegaard (University of Copenhagen) ja kustoksena yliopistonlehtori Anssi Lindell (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja:

Anna-Leena Kähkönen suoritti IB-tutkinnon Kuopion Lyseon lukiossa 2005. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi (pääaineena fysiikka) vuonna 2009. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos. Kähkönen työskentelee tällä hetkellä yliopistonopettajana opettajankoulutuslaitoksella sekä koordinaattorina Keski-Suomen LUMA-keskuksella.

Yhteystiedot:

Anna-Leena Kähkönen, puh. +358-44-5311314, anna-leena.m.kahkonen@jyu.fi

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 116, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7831-0. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7831-0 (PDF)”.