Jyväskylän yliopisto

Väitös: 14.12.2019 Psykoterapia-asiakkaan puheesta jää terapeutilta paljon huomaamatta (Toivonen)

Jaa

Heidi Toivosen tutkimuksessa tarkasteltiin asiakkaiden ja terapeuttien puhetta yhdeksän pitkän yksilöterapian ensimmäisellä istunnolla. Näin saatiin malli, joka erittelee asiakkaiden ja terapeuttien puheesta erilaisia tapoja asettaa asiakas joko pystyvän ja kykenevän tai pystymättömän ja kykenemättömän ei-toimijan asemaan. Tutkimuksessa sovellettiin tätä 10DT-mallia asiakkaiden ongelmakuvausten ja ongelmallisten dialogin kohtien tarkempaan analyysiin.

– Perinteisesti tutkimuksessa on hahmotettu terapioiden kulkua laajoilla vaihemalleilla. On käytetty käsitteitä, jotka esittävät asiakkaan olevan terapiansa alussa ongelmiensa uhri ja täysin niiden vallassa. Yksityiskohtaisella kielen tutkimuksella saadaan näkyviin aivan erilaisia nyansseja asiakkaiden puheesta, kuten esimerkiksi, että useimmat asiakkaat osaavat katsoa ongelmiaan kauempaa ja pohdiskella niitä jo ensimmäisiltä istunnoilta alkaen, Toivonen selittää.

Usein terapiakeskusteluista on nostettu esiin lähinnä sellaisia kuvauksia, joissa terapeutit herkkävaistoisesti auttavat asiakasta reflektoimaan ongelmiaan. Toivosen väitöstutkimuksessa kehitetyllä mallilla tavoitettiin erilaisia dialogin katkoksia, kuten keskustelun kohtia, joissa asiakas kyllä pohti asioitaan, mutta terapeutti ei saanut tästä kiinni.

– Kliinisessä työssä on tärkeää, että työntekijä kuulee myös sen, miten asiakas puhuu eikä vain mitä hän sanoo. Tutkimusaineistossa terapeutit keskittyivät usein esimerkiksi faktojen keräämiseen, jolloin asiakkaan pystyvyydestä tai reflektiokyvystä kertova puhe meni heiltä ohi, Toivonen kertoo.

Aiempi tutkimus on lähestynyt asiakkaiden toimijuutta tai sen puutetta usein määrällisillä menetelmillä. Toivosen tutkimus on toteutettu erilaisia diskursiivisia metodologioita soveltaen. - Laadullisen ja kielikeskeisen tutkimuksen edelleen marginaalinen asema psykologian kentällä mietityttää, Toivonen toteaa.

Toivosen tutkimuksessa kehitetylle toimijuuden ja sen puutteen kielellisiä esiintymiä jäsentelevälle mallille on sovellusmahdollisuuksia keskusteluterapioiden tutkimuksessa, psykoterapeuttikoulutuksissa ja työnohjauksen välineenä. Toivosen tavoitteena on kehittää mallia edelleen ja soveltaa sitä esimerkiksi ryhmäterapioiden tutkimukseen.

PsM Heidi Toivosen psykologian väitöskirjan "Constructions of agency and nonagency in psychotherapy: The 10 Discursive Tools Model" tarkastustilaisuus pidetään 14.12.2019 vanhassa juhlasalissa, Seminaarinmäki, S 212 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä PhD, Associate Professor Evrinomy Avdi (University of Thessaloniki, Kreikka) ja kustoksena professori emeritus Jarl Wahlström (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 141, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7870-9 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7870-9 (PDF)

Taustatietoja:

Heidi Toivonen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin II normaalikoulun lukiosta vuonna 2003. Hän valmistui psykologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2010. Vuodesta 2012 alkaen hän työsti väitöstutkimustaan enimmäkseen kokopäiväisen kliinisen psykologin työn ohella. Hän on työskennellyt psykologina Joensuun mielenterveyskeskuksessa, Helsingin terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolassa, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja Riihimäen perheneuvolassa sekä kehittämiskoordinaattorina Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen hanke ONNI:ssa.

Tällä hetkellä Toivonen työskentelee psykologina ja työhönvalmentajana ammatinvalinnan ja uraohjauksen sekä työhönvalmennuksen projekteissa Valmennuskeskus Publicissa. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos on tukenut väitöskirjatyötä kahdella apurahalla.

Lisätietoja:

Heidi Toivonen, hktoivon@gmail.com +358407458418

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme