– Perinteisesti tutkimuksessa on hahmotettu terapioiden kulkua laajoilla vaihemalleilla. On käytetty käsitteitä, jotka esittävät asiakkaan olevan terapiansa alussa ongelmiensa uhri ja täysin niiden vallassa. Yksityiskohtaisella kielen tutkimuksella saadaan näkyviin aivan erilaisia nyansseja asiakkaiden puheesta, kuten esimerkiksi, että useimmat asiakkaat osaavat katsoa ongelmiaan kauempaa ja pohdiskella niitä jo ensimmäisiltä istunnoilta alkaen, Toivonen selittää.

Usein terapiakeskusteluista on nostettu esiin lähinnä sellaisia kuvauksia, joissa terapeutit herkkävaistoisesti auttavat asiakasta reflektoimaan ongelmiaan. Toivosen väitöstutkimuksessa kehitetyllä mallilla tavoitettiin erilaisia dialogin katkoksia, kuten keskustelun kohtia, joissa asiakas kyllä pohti asioitaan, mutta terapeutti ei saanut tästä kiinni.

– Kliinisessä työssä on tärkeää, että työntekijä kuulee myös sen, miten asiakas puhuu eikä vain mitä hän sanoo. Tutkimusaineistossa terapeutit keskittyivät usein esimerkiksi faktojen keräämiseen, jolloin asiakkaan pystyvyydestä tai reflektiokyvystä kertova puhe meni heiltä ohi, Toivonen kertoo.

Aiempi tutkimus on lähestynyt asiakkaiden toimijuutta tai sen puutetta usein määrällisillä menetelmillä. Toivosen tutkimus on toteutettu erilaisia diskursiivisia metodologioita soveltaen. - Laadullisen ja kielikeskeisen tutkimuksen edelleen marginaalinen asema psykologian kentällä mietityttää, Toivonen toteaa.

Toivosen tutkimuksessa kehitetylle toimijuuden ja sen puutteen kielellisiä esiintymiä jäsentelevälle mallille on sovellusmahdollisuuksia keskusteluterapioiden tutkimuksessa, psykoterapeuttikoulutuksissa ja työnohjauksen välineenä. Toivosen tavoitteena on kehittää mallia edelleen ja soveltaa sitä esimerkiksi ryhmäterapioiden tutkimukseen.

PsM Heidi Toivosen psykologian väitöskirjan "Constructions of agency and nonagency in psychotherapy: The 10 Discursive Tools Model" tarkastustilaisuus pidetään 14.12.2019 vanhassa juhlasalissa, Seminaarinmäki, S 212 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä PhD, Associate Professor Evrinomy Avdi (University of Thessaloniki, Kreikka) ja kustoksena professori emeritus Jarl Wahlström (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 141, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7870-9 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7870-9 (PDF)

Taustatietoja:

Heidi Toivonen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin II normaalikoulun lukiosta vuonna 2003. Hän valmistui psykologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2010. Vuodesta 2012 alkaen hän työsti väitöstutkimustaan enimmäkseen kokopäiväisen kliinisen psykologin työn ohella. Hän on työskennellyt psykologina Joensuun mielenterveyskeskuksessa, Helsingin terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolassa, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja Riihimäen perheneuvolassa sekä kehittämiskoordinaattorina Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen hanke ONNI:ssa.

Tällä hetkellä Toivonen työskentelee psykologina ja työhönvalmentajana ammatinvalinnan ja uraohjauksen sekä työhönvalmennuksen projekteissa Valmennuskeskus Publicissa. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos on tukenut väitöskirjatyötä kahdella apurahalla.

Lisätietoja:

Heidi Toivonen, hktoivon@gmail.com +358407458418