Väitös 14.8.2020: Mitä aivoissa tapahtuu, kun opimme miltä kirjain kuulostaa (Xu)
Weiyong Xu tutkii psykologian väitöksessään, mitä muutoksia aivotoiminnassa tapahtuu, kun opitaan kirjaimen yhdistäminen äänteeseen ensimmäistä kertaa. Tutkimus keskittyy myös siihen, millaiset kognitiiviset taidot ovat tärkeimpiä lapsille kirjainten yhdistämisessä niitä vastaaviin äänteisiin.
– Tutkimuksessa selvisi, että useat taka-aivolohkojen alueet ovat tärkeitä kirjain-äänne –assosiaation oppimisessa. Näiden aivoalueiden aktiviteetti muuttuu nopeasti oppiessamme kirjaimen äänteen, ja samojen alueiden aktiivisuus korreloi myös niiden taitojen kanssa, mitä lapset tarvitsevat oppiakseen lukemaan, Xu toteaa.
Eri kirjoitusjärjestelmät aktivoivat aivoja eri tavoilla. Esimerkiksi kiinankielisessä kirjoitustavassa visuaalinen symboli on sidoksissa sekä äänteeseen että merkitykseen. Kiinalaiset lukijat osoittavat osin samankaltaista aivoaktiviteettia länsimaisten aakkosten lukijoiden kanssa, mutta mukana on lisäksi etuaivolohkojen alueita, jotka tulkitsevat symbolien merkitystä samanaikaisesti.
Kaikkiaan tulokset tästä väitöstutkimuksesta tarjoavat monisyisemmän kuvan siitä, miten opimme kirjain-äänne-assosiaatioita. Tulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin lukihäiriöiden ja oppimisvaikeuksien mekanismeja ja täten tarjoavat perustan sille, miten voimme luoda uudenlaisia malleja lasten lukuvaikeuksien varhaiseen havaitsemiseen.
Tulokset saatiin käyttämällä magnetoenkefalografiaa (MEG), joka mittaa aivotoiminnan muutosten aiheuttamaa magneettista liikehdintää. Tutkimukseen osallistui täysi-ikäisiä suomea ja kiinaa puhuvia koehenkilöitä sekä suomenkielisiä lapsia. Koetilanteet toteutettiin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen laboratoriossa.
Väitöstutkimusta tukivat Euroopan Unionin H2020 Marie Skłodowska-Curie Actions (MSCA)-ITN-2014-ETN ”Lasten neurokognitiivisen kehityksen aivotutkimuksen edistäminen” -ohjelman projekti ”Kielellisen kehityksen oppimisen ja oppimishäiriöiden ymmärtäminen ja ennakoiminen monikielisessä Euroopassa” sekä Suomen Akatemia.
Insinööri Weiyong Xu puolustaa väitöskirjaansa “Aivojen aktiivisuuden muutokset lukemisen audiovisuaalisten assosiaatioiden oppimisen yhteydessä” 14.8.2020 klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Milene Bonte (Maastrict University), kustoksena professori Jarmo Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Julkaisu
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2020, 70 p. JYU Dissertations number 249, Jyväskylä 2020; ISSN 2489-9003; 249; ISBN 978-951-39-8220-1 (PDF)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8220-1
Taustatietoa
Weiyong Xu valmistui lääketieteellisen tekniikan kandidaatiksi vuonna 2013 ja maisteriksi vuonna 2015 Jiaotongin yliopistossa Kiinassa. Sen jälkeen hän on toiminut tutkijana European Innovative Training Network -projektissa ChildBrain, sekä tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella.
Lisätietoa
Weiyong Xu, weiyong.w.xu@jyu.fi, +358468448471 (haastattelut ja tiedustelut englanniksi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme