Väitös 15.11.2019: Englanninopettajien koulutuksen vertailu kumoaa ennakkoluuloja – Suomi ja Japani voivat oppia toisiltaan (Green)
Tiedetään, että koulutus ja sen laatu ovat tärkeitä opettajien koulutuksen kehittämisessä. Kuitenkaan ei tiedetä, kuinka englannin kielen opettajankouluttajat vastaavat vieraiden kielten koulutuksen muuttuviin vaatimuksiin.
Molemmissa maissa opettajankouluttajat pystyivät tekemään merkityksellisiä valintoja oman opetuksensa ja tutkimuksensa kehittämiseksi. Suomessa englannin kielen opettajakouluttajien ammatillinen oppiminen ymmärretään sosiaalisena tapahtumana. Sitä vastoin Japanissa englannin kielen opettajankouluttajat painottivat yksilöllisen kriittisen itsereflektion merkitystä.
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen on tärkeä osa ammatillista oppimista. Japanissa haastateltavat katsoivat ammatillisen oppimisen yhdistävän kasvatusteorian ja käytännön ja korostivat henkilökohtaista vastuuta ammatillisten velvoitteiden täyttämisessä.
Vertaileva koulutuksen tutkimus auttaa siirtymään kulttuuristen yleistysten ulkopuolelle. Esimerkiksi Japania ajatellaan yleensä kollektiivisena kulttuurina. Väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että yliopistoissa opettajat suuntautuivat itsenäiseen työskentelyyn. Siksi japanilaiset yliopistot voivat ottaa tämän havainnon huomioon harkitessaan opettajien koulutuksen kehittämistä.
Suomessa opettajat ajatellaan autonomisiksi työssään. Väitöstyössä havaittiin, että opettajat arvostavat myös yhteistyötä tasavertaisissa tilanteissa, joissa opitaan yhdessä. Siksi kollegiaalinen ympäristö on tärkeä asia, kun mietitään Suomen opettajien koulutusohjelmien kehittämistä.
Havainnot osoittavat, että Suomessa oma työ miellettiin toimijuudeksi sekä yksilöllisellä että kollektiivisella tasolla. Japanissa pidättäydyttiin vaikuttamasta muiden ammatillisiin käytäntöihin. Vaikka kollektiivisen toimijuuden kehittäminen oli rajallista, sitä kuitenkin ilmeni myös Japanissa.
Väitöskirja sisältää myös ehdotuksia jatkotutkimuksen tarpeesta sekä käytännön johtopäätöksiä kieltenopettajien koulutuksen kehittämisestä.
KM Crystal Greenin aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "Professional Learning and Agency of English Language Teacher Educators in Finland and Japan" tarkastustilaisuus pidetään 15.11.2019 klo 12.00 salissa S212 (vanha juhlasali). Vastaväittäjänä dosentti Leena Kuure (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Taustatietoa:
Crystal Green on suorittanut BA-tutkinnon historiassa St. Olaf Collegessa vuonna 2004. Green sai maisterin sertifikaatin englannin opettamisesta muiden kielten puhujille (TESOL) Indianan Osavaltion yliopistossa vuonna 2005. Vuonna 2006 hän oli Fulbright-säätiön stipendiaatti Atacaman yliopiston kieli-instituutissa. Vuosina 2007–2009 hän opetti englantia Japanissa Japan Exchange and Teaching (JET) ohjelmalle. Vuonna 2010 hän valmistui maisteriksi koulutuksen kansainvälisestä koulutuspolitiikasta Harvardin yliopistosta.
Julkaisun tiedot: Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 147, Jyväskylä 2019. ISBN 978-951-39-7909-6 URI
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7909-6
Lisätietoja: Crystal Green, crystalbgreen@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme