Jyväskylän yliopisto

Väitös 16.11.2019: Ankeus kadonnut maakuvasta – Suomi nähdään aiempaa positiivisemmassa valossa Saksassa (Sorvisto-Santoro)

Jaa

Suomi-kuva Saksassa on tänään monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. Vielä menneillä vuosikymmenillä Suomi näyttäytyi saksankielisessä lehdistössä suurelle yleisölle lähes tuntemattomana ja yksitoikkoisena itänaapurin jatkeena. Väitöskirjassaan Salla Sorvisto-Santoro tutki nykyistä Suomi-kuvaa sekä Suomeen liitettyjä stereotyyppejä Saksan laatulehdistössä vuosina 2010 – 2017.

Salla Sorvisto-Santoro. Kuvaaja: Aino Strandén-Sorvisto.
Salla Sorvisto-Santoro. Kuvaaja: Aino Strandén-Sorvisto.

Sorvisto-Santoron Saksan kielen ja kulttuurin väitöskirja käsittelee Suomen tämänhetkistä maakuvaa Saksassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisen Suomi-kuvan saksalainen lukija saa tänä päivänä lukemansa perusteella ja kuinka stereotyypit omalta osaltaan muokkaavat Suomi-kuvaa.

– Tutkimusaihe on ajankohtainen kaikille niille, jotka ovat tekemisissä Saksan ja saksalaisten kanssa. Olipa kyse kaupallisista, kulttuurisista tai henkilökohtaisista suhteista, on jokaisen hyvä tiedostaa tämänhetkisen erittäin positiivisen Suomi-kuvan eri muodot ja mahdollisuudet. Etäisyys maidemme välillä on selvästi kaventunut, Sorvisto-Santoro pohtii.

Suomen ja Saksan suhteilla pitkät juuret

Suomella ja Saksalla on politiikan, kaupan, tieteen ja kulttuurin saralla pitkä yhteinen menneisyys. Tänä päivänä Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, jonka politiikan ja talouden käänteistä suomalainen lehdistö uutisoi kattavasti. Suomen näkyvyys ja tunnettuus Saksassa on kuitenkin huomattavasti alhaisempi. Pärjätäkseen tärkeillä Saksan markkinoilla on Suomen hyödynnettävä kaikki mahdolliset kilpailuetunsa. Hyvä maakuva on niistä yksi.

Sorvisto-Santoro selvitti tutkimuksessaan, millainen lehdistön välittämä Suomi-kuva on Saksassa ja mistä se koostuu. Tutkimuksessa keskityttiin lehdistön käyttämien stereotyyppien keräämiseen, koodaamiseen ja analysoimiseen Grounded Theory -menetelmään tukeutuen. Tutkimustuloksena Sorvisto-Santoro määritteli 29 teemaklusteria, joista Suomeen liittyvät stereotyypit kumpuavat. Näistä merkittävimmät olivat luonto, innovatiivisuus/luovuus, sauna, puu- ja paperiteollisuus, rauhallisuus/hiljaisuus, yhdenvertaisuus, pähkähulluus, koulutus/kirjallisuus, Venäjä-suhde sekä design.

Hyvä maakuva luo mahdollisuuksia

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että Saksan lehdistön välittämä Suomi-kuva on laaja-alainen ja myönteinen. Maakuva ei muodostu pelkästään perinteisistä luonto- ja saunakuvauksista, vaan Suomi-kuva on saanut särmää muun muassa innovaatio-, koulutus- ja muotoiluosaamisesta. Myös suomalaisten huumoripitoisia tempauksia, yhteiskunnassa vallitsevaa yhdenvertaisuutta sekä rauhallista ilmapiiriä arvostetaan.

– Monet suomalaisten vahvat osaamisalueet ja ominaisuudet ovat Saksassa nyt korkeassa kurssissa, Sorvisto-Santoro toteaa lopuksi.


FL Salla Sorvisto-Santoron Saksan kielen ja kulttuurin väitöskirjan "Zum Finnland-Bild in der deutschen Presse. Eine qualitative Analyse unter besonderer Berücksichtigung der Stereotype" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Assoz. Prof. PD Dr. Martina Thiele (Universität Salzburg) ja kustoksena yliopistonlehtori emerita, Dr. phil Liisa Laukkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on saksa.

Aika: 16.11.2019 klo 12.00 – 15.00.
Paikka: Seminaarinmäki, S212

Lisätiedot:
Salla Sorvisto-Santoro, salla.sorsan@gmail.com, +49 163 70 59 575
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 127, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7842-6. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7842-6. (PDF)

Salla Sorvisto-Santoro valmistui ylioppilaaksi vuonna 1996 Lieksan lukiosta. Vuonna 1999 hän päätti tradenomin opintonsa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Vaasan yliopistossa hän suoritti FM- ja FL-tutkinnon (2003 ja 2006). Sorvisto-Santoro työskenteli vuoden 2000 Hannoverin maailmannäyttelyprojektissa 1,5 vuotta Finpron palveluksessa ja vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut erilaisissa markkinatutkimuksen asiantuntijatehtävissä Hampurissa. Viimeisen viiden vuoden ajan hän on työskennellyt Hampurissa EGN – Executives’ Global Network-yrityksessä tehtävänimikkeenään Head of Research.

Kuva: Salla Sorvisto-Santoro. Kuvaaja: Aino Strandén-Sorvisto

Avainsanat

Kuvat

Salla Sorvisto-Santoro. Kuvaaja: Aino Strandén-Sorvisto.
Salla Sorvisto-Santoro. Kuvaaja: Aino Strandén-Sorvisto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme