Väitös 16.11.2019: Ankeus kadonnut maakuvasta – Suomi nähdään aiempaa positiivisemmassa valossa Saksassa (Sorvisto-Santoro)

Sorvisto-Santoron Saksan kielen ja kulttuurin väitöskirja käsittelee Suomen tämänhetkistä maakuvaa Saksassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisen Suomi-kuvan saksalainen lukija saa tänä päivänä lukemansa perusteella ja kuinka stereotyypit omalta osaltaan muokkaavat Suomi-kuvaa.

– Tutkimusaihe on ajankohtainen kaikille niille, jotka ovat tekemisissä Saksan ja saksalaisten kanssa. Olipa kyse kaupallisista, kulttuurisista tai henkilökohtaisista suhteista, on jokaisen hyvä tiedostaa tämänhetkisen erittäin positiivisen Suomi-kuvan eri muodot ja mahdollisuudet. Etäisyys maidemme välillä on selvästi kaventunut, Sorvisto-Santoro pohtii.

Suomen ja Saksan suhteilla pitkät juuret

Suomella ja Saksalla on politiikan, kaupan, tieteen ja kulttuurin saralla pitkä yhteinen menneisyys. Tänä päivänä Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, jonka politiikan ja talouden käänteistä suomalainen lehdistö uutisoi kattavasti. Suomen näkyvyys ja tunnettuus Saksassa on kuitenkin huomattavasti alhaisempi. Pärjätäkseen tärkeillä Saksan markkinoilla on Suomen hyödynnettävä kaikki mahdolliset kilpailuetunsa. Hyvä maakuva on niistä yksi.

Sorvisto-Santoro selvitti tutkimuksessaan, millainen lehdistön välittämä Suomi-kuva on Saksassa ja mistä se koostuu. Tutkimuksessa keskityttiin lehdistön käyttämien stereotyyppien keräämiseen, koodaamiseen ja analysoimiseen Grounded Theory -menetelmään tukeutuen. Tutkimustuloksena Sorvisto-Santoro määritteli 29 teemaklusteria, joista Suomeen liittyvät stereotyypit kumpuavat. Näistä merkittävimmät olivat luonto, innovatiivisuus/luovuus, sauna, puu- ja paperiteollisuus, rauhallisuus/hiljaisuus, yhdenvertaisuus, pähkähulluus, koulutus/kirjallisuus, Venäjä-suhde sekä design.

Hyvä maakuva luo mahdollisuuksia

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että Saksan lehdistön välittämä Suomi-kuva on laaja-alainen ja myönteinen. Maakuva ei muodostu pelkästään perinteisistä luonto- ja saunakuvauksista, vaan Suomi-kuva on saanut särmää muun muassa innovaatio-, koulutus- ja muotoiluosaamisesta. Myös suomalaisten huumoripitoisia tempauksia, yhteiskunnassa vallitsevaa yhdenvertaisuutta sekä rauhallista ilmapiiriä arvostetaan.

– Monet suomalaisten vahvat osaamisalueet ja ominaisuudet ovat Saksassa nyt korkeassa kurssissa, Sorvisto-Santoro toteaa lopuksi.

FL Salla Sorvisto-Santoron Saksan kielen ja kulttuurin väitöskirjan "Zum Finnland-Bild in der deutschen Presse. Eine qualitative Analyse unter besonderer Berücksichtigung der Stereotype" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Assoz. Prof. PD Dr. Martina Thiele (Universität Salzburg) ja kustoksena yliopistonlehtori emerita, Dr. phil Liisa Laukkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on saksa.

Aika: 16.11.2019 klo 12.00 – 15.00.
Paikka: Seminaarinmäki, S212

Lisätiedot:
Salla Sorvisto-Santoro, salla.sorsan@gmail.com, +49 163 70 59 575
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 127, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7842-6. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7842-6. (PDF)

Salla Sorvisto-Santoro valmistui ylioppilaaksi vuonna 1996 Lieksan lukiosta. Vuonna 1999 hän päätti tradenomin opintonsa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Vaasan yliopistossa hän suoritti FM- ja FL-tutkinnon (2003 ja 2006). Sorvisto-Santoro työskenteli vuoden 2000 Hannoverin maailmannäyttelyprojektissa 1,5 vuotta Finpron palveluksessa ja vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut erilaisissa markkinatutkimuksen asiantuntijatehtävissä Hampurissa. Viimeisen viiden vuoden ajan hän on työskennellyt Hampurissa EGN – Executives’ Global Network-yrityksessä tehtävänimikkeenään Head of Research.

Kuva: Salla Sorvisto-Santoro. Kuvaaja: Aino Strandén-Sorvisto