Väitös 17.8.2022: Ilma- ja meriliikenteessä käytettävät valvontateknologiat ovat alttiita kyberhyökkäyksille (Khandker)
15.8.2022 09:27:16 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

FM Syed Khandker analysoi väitöstyössään kahden ilma- ja meriliikeenteen turvallisuuden kannalta kriittisen valvontajärjestelmän, ADS-B:n ja AIS:n turvallisuusominaisuuksia. Järjestelmät ovat käytössä käytännössä lähes kaikissa kaupallisesti toimivissa ilma- ja merialuksissa. Esimerkiksi Yhdysvallat ja EU vaativat ADS-B:n käyttöä kaikkialla ilmatilassaan.
Khandker havaitsi, että vaikka järjestelmien kehittämiseen on käytetty useita miljoonia dollareita, ne eivät ole esineiden Internetin aikakaudella riittävän turvallisia, ja niihin voidaan vaikuttaa hyvinkin edullista laitteistoa käyttämällä.
Tutkimus tehtiin hyökkäämällä järjestelmiä vastaan sekä ennestään olemassa olevilla että uusilla hyökkäystavoilla. Hyökkäykset toteutettiin radiolinkkejä käyttämällä ja ne tehtiin valvotussa ympäristössä.
Tutkimuksen aikana hyökkäyksillä onnistuttiin vaikuttamaan kaikkiin testilaitteisiin, mikä viittaa siihen, että hyökkäykset voisivat haitata lentokoneen tai laivan navigointiturvallisuuteen myös todellisessa elämässä.
– Esimerkiksi valvontajärjestelmän näytölle ilmestyvä valelentokone voi houkutella lentäjän muuttamaan äkillisesti kurssia törmäyksen välttämiseksi. Tämä on erittäin riskialtista muille ilma-aluksille vilkkaassa ilmatilassa, Khandker kuvailee.
Suurimmat ongelmat molemmissa järjestelmissä liittyvät protokollasuunnitteluun, jossa kaikkia turvallisuusnäkökulmia ei ole otettu huomioon. Khandkerin mukaan turvallisuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi salaus- tai todentamismenetelmien käyttöönotolla.
– Suurien muutosten tekeminen laajasti käytössä oleviin järjestelmiin olisi kallista ja vaivalloista, joten toteutusten pitäisi olla taaksepäin yhteensopivia, Khandker kertoo.
Turvallisuusriskeihin pitäisi Khandkerin mielestä puuttua, että ilmailu- ja meriliikenteestä saataisiin toimintavarmempaa, turvallisempaa ja vähemmän altista jatkuvasti lisääntyville verkkohyökkäyksille.
Khandker tutki väitöksessään lisäksi Wi-Fi-signaalin paikannukseen liittyvän fingerprinting-metodin (FPS) käyttämistä sisätiloissa, joissa satelliittipohjainen paikannus toimi huonosti. Tutkimus osoitti, että uudenlaisen teknologian kuten laitteelta laitteelle (device-to-device) tapahtuvan viestinnän käyttö voisi auttaa parantamaan FPS:n suorityskykyä.
Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa, numero 546, Jyväskylä 2022. ISBN 978-951-39-9360-3 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-9360-3, ISSN 2489-900. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9360-3
FM Syed Khandkerin ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan väitöskirjan "Positioning Services in Different Wireless Networks: A Development and Security Perspective" tarkastustilaisuus järjestetään keskiviikkona 17.8. klo 12. Vastaväittäjänä professori Heidi Kuusniemi (Vaasan yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Andrei Costin (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta väitössalissa (Agora Auditorio 2) tai verkkovälitteisesti. Linkki suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-khandker-170822
Lisätietoja
Syed Khandker
syed.i.khandker@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

