Väitös 18.1.2020: Soittamamme musiikki voi paljastaa masennuksen (Snape)
14.1.2020 09:40:07 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Musiikkiterapiassa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä. Nerdinga Snapen väitöstutkimus, joka tarkastelee yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa, on tästä hyvä esimerkki.
Tutkimuksessaan Snape pyysi henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa musiikillista koulutusta, soittamaan pianolla spontaanisti musiikkia.
– Vertaillessani masentuneiden ihmisten tuottamaa musiikkia ei-masentuneiden ihmisten musiikkiin huomasin, että masentuneilla ihmisillä oli tapana soittaa matalampia ja tummempia säveliä vakaammassa ja itseään toistavammassa rytmissä, Snape kertoo.
– Siinä, missä vauvat kommunikoivat huoltajilleen ilostaan ja surustaan kikattamalla tai itkemällä, säilyy myös aikuisilla kyky käyttää ääntä tunteidensa ilmaisussa, Snape kuvaa.
Tutkimuksesta hyötyä tutkijoille ja musiikkiterapeuteille
Musiikkiterapiassa tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa Snapen mukaan asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi.
Väitöskirjassa Snape esittää suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapiassa sekä vertailee eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla, eli aineistojen yhdistämisellä, on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa.
– Lisäksi tutkimuksesta on hyötyä musiikkiterapian tutkijoille ja harjoittajille, sillä se auttaa ymmärtämään, kuinka masennus voi vaikuttaa soittamiseen, Snape summaa.
Nerdinga Snapen musiikkiterapian väitöskirjan "Building bridges: Exploration of music analysis methods in improvisational music therapy research and clinical work" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä titteli professori Jos DeBacker (LUCA School of Arts and KU Leuven) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Aika: 18.1.2020 12:00 – 15:00
Paikka: Seminaarinmaki , H320
Lisätietoja:
Nerdinga Snape, +358 405 314 973, nerdinga@gmail.com
Nerdinga Snape valmistui musiikkitieteen kandidaatiksi vuonna 2012 Liettuan musiikki- ja teatteriakatemiasta. Maisteriksi Snape valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014 kansainvälisestä maisteriohjelmasta Music, Mind and Technology. Valmistumisensa jälkeen Snape on työskennellyt Jyväskylän yliopiston opettajana ja tutkijana. Lisäksi hän on liettualaisen musiikkiterapialiiton jäsen ja suorittanut Eino Roiha Säätion koulutuksen vibroakustisesta terapiasta.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 177, 70 p., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 177, ISBN 978-951-39-8018-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67178.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, 040 831 6228, marke.s.k.rissanen@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
