Väitös 18.1.2020: Soittamamme musiikki voi paljastaa masennuksen (Snape)
Musiikkiterapiassa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä. Nerdinga Snapen väitöstutkimus, joka tarkastelee yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa, on tästä hyvä esimerkki.
Tutkimuksessaan Snape pyysi henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa musiikillista koulutusta, soittamaan pianolla spontaanisti musiikkia.
– Vertaillessani masentuneiden ihmisten tuottamaa musiikkia ei-masentuneiden ihmisten musiikkiin huomasin, että masentuneilla ihmisillä oli tapana soittaa matalampia ja tummempia säveliä vakaammassa ja itseään toistavammassa rytmissä, Snape kertoo.
– Siinä, missä vauvat kommunikoivat huoltajilleen ilostaan ja surustaan kikattamalla tai itkemällä, säilyy myös aikuisilla kyky käyttää ääntä tunteidensa ilmaisussa, Snape kuvaa.
Tutkimuksesta hyötyä tutkijoille ja musiikkiterapeuteille
Musiikkiterapiassa tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa Snapen mukaan asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi.
Väitöskirjassa Snape esittää suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapiassa sekä vertailee eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla, eli aineistojen yhdistämisellä, on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa.
– Lisäksi tutkimuksesta on hyötyä musiikkiterapian tutkijoille ja harjoittajille, sillä se auttaa ymmärtämään, kuinka masennus voi vaikuttaa soittamiseen, Snape summaa.
Nerdinga Snapen musiikkiterapian väitöskirjan "Building bridges: Exploration of music analysis methods in improvisational music therapy research and clinical work" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä titteli professori Jos DeBacker (LUCA School of Arts and KU Leuven) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Aika: 18.1.2020 12:00 – 15:00
Paikka: Seminaarinmaki , H320
Lisätietoja:
Nerdinga Snape, +358 405 314 973, nerdinga@gmail.com
Nerdinga Snape valmistui musiikkitieteen kandidaatiksi vuonna 2012 Liettuan musiikki- ja teatteriakatemiasta. Maisteriksi Snape valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014 kansainvälisestä maisteriohjelmasta Music, Mind and Technology. Valmistumisensa jälkeen Snape on työskennellyt Jyväskylän yliopiston opettajana ja tutkijana. Lisäksi hän on liettualaisen musiikkiterapialiiton jäsen ja suorittanut Eino Roiha Säätion koulutuksen vibroakustisesta terapiasta.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 177, 70 p., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 177, ISBN 978-951-39-8018-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67178.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, 040 831 6228, marke.s.k.rissanen@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme