Väitös 18.1.2020: Soittamamme musiikki voi paljastaa masennuksen (Snape)
14.1.2020 09:40:07 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Musiikkiterapiassa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä. Nerdinga Snapen väitöstutkimus, joka tarkastelee yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa, on tästä hyvä esimerkki.
Tutkimuksessaan Snape pyysi henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa musiikillista koulutusta, soittamaan pianolla spontaanisti musiikkia.
– Vertaillessani masentuneiden ihmisten tuottamaa musiikkia ei-masentuneiden ihmisten musiikkiin huomasin, että masentuneilla ihmisillä oli tapana soittaa matalampia ja tummempia säveliä vakaammassa ja itseään toistavammassa rytmissä, Snape kertoo.
– Siinä, missä vauvat kommunikoivat huoltajilleen ilostaan ja surustaan kikattamalla tai itkemällä, säilyy myös aikuisilla kyky käyttää ääntä tunteidensa ilmaisussa, Snape kuvaa.
Tutkimuksesta hyötyä tutkijoille ja musiikkiterapeuteille
Musiikkiterapiassa tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa Snapen mukaan asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi.
Väitöskirjassa Snape esittää suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapiassa sekä vertailee eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla, eli aineistojen yhdistämisellä, on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa.
– Lisäksi tutkimuksesta on hyötyä musiikkiterapian tutkijoille ja harjoittajille, sillä se auttaa ymmärtämään, kuinka masennus voi vaikuttaa soittamiseen, Snape summaa.
Nerdinga Snapen musiikkiterapian väitöskirjan "Building bridges: Exploration of music analysis methods in improvisational music therapy research and clinical work" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä titteli professori Jos DeBacker (LUCA School of Arts and KU Leuven) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Aika: 18.1.2020 12:00 – 15:00
Paikka: Seminaarinmaki , H320
Lisätietoja:
Nerdinga Snape, +358 405 314 973, nerdinga@gmail.com
Nerdinga Snape valmistui musiikkitieteen kandidaatiksi vuonna 2012 Liettuan musiikki- ja teatteriakatemiasta. Maisteriksi Snape valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014 kansainvälisestä maisteriohjelmasta Music, Mind and Technology. Valmistumisensa jälkeen Snape on työskennellyt Jyväskylän yliopiston opettajana ja tutkijana. Lisäksi hän on liettualaisen musiikkiterapialiiton jäsen ja suorittanut Eino Roiha Säätion koulutuksen vibroakustisesta terapiasta.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 177, 70 p., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 177, ISBN 978-951-39-8018-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67178.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, 040 831 6228, marke.s.k.rissanen@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
