Jyväskylän yliopisto

Väitös 18.5.2019: Tulevilla luokanopettajilla on riittämättömät valmiudet musiikin opettamiseen

Jaa

Koulutuspolitiikkaan sisältyy ristiriita, joka heikentää luokanopettajaksi kouluttautuvan mahdollisuuksia saavuttaa ammattitaitoon kuuluvia vaatimuksia.

Henna Suomi. Kuva: K-S Foto
Henna Suomi. Kuva: K-S Foto

Maassamme on tällä hetkellä kahdeksan suomenkielistä luokanopettajakoulutusta antavaa yksikköä, joista valmistuu vuosittain noin 800 luokanopettajaa. Koulutus antaa muodollisen kelpoisuuden kaikkien oppiaineiden opettamiseen perusopetuksen vuosiluokilla 1–6.

Henna Suomi selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisilla musiikillisilla tiedoilla ja taidoilla opiskelijat valmistuvat nykyään luokanopettajaksi.

–Opiskelijat arvioivat valmiutensa musiikin opettamiseen vuosiluokilla 1–4 kohtalaisiksi ja luokilla 5–6 vain välttäviksi. Suurella osalla opiskelijoista todettiin puutteita aivan keskeisissä musiikin perustiedoissa, Suomi sanoo.

Musiikillisten taitojen eroihin vaikutti merkittävästi opiskelijan harrastuneisuus. Vain viidesosa arvioi itsensä täysin tai melkein päteväksi musiikin opettamiseen alakoululla. Opetuksen koki haastavaksi tai jopa mahdottomaksi 60 prosenttia opiskelijoista.

Taustalla vaikuttaa myös se, että peruskouluun siirtymisen jälkeen taito- ja taideaineiden määrää on vähennetty opinnoissa merkittävästi. Tämän lisäksi pääsykoevalinnoissa aikaisemmin huomioitu opiskelijan taide- tai taitoharrastuneisuus on poistettu valinnoista 1990-luvulta lähtien.

– Osa opiskelijoista kokee, että kouluttajat olettavat heidän musiikillisen perustietotasonsa liian korkeaksi. Jos keskeiset peruskäsitteet ja musiikin ”merkkikieli” ovat opiskelijalle täysin vieraita asioita, putoaa pohja oppimiselta heti alkuvaiheessa. Tämä on tärkeä seikka, joka koulutuksessa tulisi välttämättä huomioida, Suomi pohtii.

Nykyinen tilanne onkin luokanopettajakoulutukselle haastava. Koska taito- ja taideaineiden resurssit ovat alhaiset, musiikkia harrastamaton ei kykene saavuttamaan koulutuksen aikana niitä valmiuksia, joita ammattitaitoiselta luokanopettajalta edellytetään.

– Tämä on mielenkiintoinen koulutuspoliittinen ristiriita, jonka yhteiskunta hyväksyy vuosikymmenestä toiseen. Musiikin positiivinen vaikutus esimerkiksi hyvinvointiin ja oppimiskykyyn nousee kuitenkin jatkuvasti esille muun muassa aivotutkimuksen kautta saaduista tuloksista. Taito- ja taideaineille tulisi ehdottomasti palauttaa se arvo ja merkitys, mikä niillä oli ennen peruskouluun siirtymistä, Suomi toteaa.

Musiikillisen osaamisen perusta luodaan alakoulussa, ja koulun musiikkikasvatuksella on erittäin merkittävä rooli suomalaisessa musiikkikulttuurissa.

– Koulu on monelle lapselle ainoa tavoitteellista musiikkikasvatusta antava taho, joten se voi vaikuttaa ratkaisevasti yksilön käsityksiin musiikin merkityksestä. Jokaisella lapsella on myös oikeus saada laadukasta opetusta niin musiikissa kuin muissakin taito- ja taideaineissa, Suomi painottaa.

Filosofian lisensiaatti Henna Suomen väitöskirja ”Pätevä musiikin opettamiseen? Luokanopettajaksi valmistuvan musiikillinen kompetenssi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisen näkökulmasta” tarkastetaan lauantaina 18.5.2019 klo 12–15 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Ruismäki (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.


Lisätietoja:

Henna Suomi
henna.suomi@kolumbus.fi
050 357 6412

Henna Suomi kirjoitti ylioppilaaksi Raumalla Aronahteen lukiosta vuonna 1982 ja valmistui luokanopettajaksi (KM) Rauman opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 1989. Hän suoritti filosofian lisensiaatintutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Tutkimuksessaan ”Kuula, Merikanto ja Sibelius Maamme-laulun säveltäjinä” hän selvitti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamien tavoitteiden toteutumista musiikin oppiaineessa kuudennella luokalla. Suomi on työskennellyt sekä Rauman että Jyväskylän normaalikouluissa luokanlehtorina ja luokanopettajaksi opiskelevien ohjaajana yli 12 vuotta. Suomi on julkaissut musiikkikasvatukseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita sekä esitelmöinyt valtakunnallisissa konferensseissa.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 83, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7765-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7765-8.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henna Suomi. Kuva: K-S Foto
Henna Suomi. Kuva: K-S Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yliopistoista valmistuneet tyytyväisiä koulutukseensa. Pandemialla ollut vain vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen15.10.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Kandidaatintutkinnon suorittaneista 82 % arvioi saamaansa opetusta laadukkaaksi, ja lähes 90 % maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneista on erittäin tyytyväinen tai vähintäänkin melko tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tulokset käyvät ilmi yliopistojen kandipalaute- ja uraseurantatutkimuksista, joihin vastasi 33 825 kandidaatin, 18 867 maisterin ja 2 569 tohtorin tutkinnon suorittanutta vuosina 2018–2020. Kandidaatintutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn heti tutkinnon suorittamisen jälkeen, maisterit viiden vuoden ja tohtorit kolmen vuoden kuluttua tutkinnosta.

Uusi liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari painottaa liikunnan turvallisuutta14.10.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on avoimella hakumenettelyllä valinnut LT Jari Parkkarin terveystieteiden professorin tehtävään, jonka ala on liikuntalääketiede. Parkkari on aloittanut tehtävässä 1.8.2021. Professuuri sijoittuu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, ja Parkkarin erityisaluetta on liikunnan turvallisuus. Hän toivoo alan opiskelijoilta aiheeseen uteliaisuutta ja tuoreita näkökulmia.

Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea uutta huippuyksikköä ja mukana neljännessä13.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä ja on lisäksi mukana Helsingin koordinoimassa yksikössä. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Akatemia käy valittujen yksiköiden kanssa erilliset rahoitusneuvottelut.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme