Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)

LitM Donna Niemistö tarkasteli liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjassaan 3–7-vuotiaiden päiväkotilasten motorisia taitoja, koettua motorista pätevyyttä sekä niihin yhteydessä olevia sosioekologisia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin osana Taitavat tenavat -tutkimushanketta, jossa kierrettiin ympäri Suomen lähes 40 eri päiväkodissa puolentoista vuoden aikana (2015–2016). Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 1200 lapsiperhettä.

- Motorisilla taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi liikkumis-, pallonkäsittely-, sekä tasapainotaitoja. Näihin taitoihin kuuluvat esimerkiksi juoksu, hyppääminen, pallon heitto ja -potku sekä puomilla tasapainoilu. Motorisia taitoja kuvataan liikkumisen rakennuspalikoiksi, sillä niiden hallintaan kaikenlainen liikkuminen perustuu, Niemistö kertoo.

Suomen sisäisiä alueellisia eroja löytyi

Väitöskirjan tulosten mukaan maaseudun lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot ja he viettivät eniten aikaa ulkona päiväkotipäivän jälkeen. Pääkaupunkiseudun lapset puolestaan osallistuivat eniten liikuntaharrastuksiin. Molemmilla, sekä ulkona vietetyn ajan määrällä sekä liikuntaharrastamisella, oli myönteinen yhteys motorisiin taitoihin. Sen vuoksi lapsilla tulisi olla mahdollisuuksia ulkoilla turvallisesti ja osallistua liikuntaharrastuksiin asuinpaikasta huolimatta

- Ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti motoriikkaa kehittäen. Kun lapsi kokee onnistuvansa, harjoittelun ja toistojen määrä lisääntyy sekä taidot paranevat. Lisäksi ulkoilu ja harrastaminen voivat tukea toisiaan, jos harrastuksissa opittuja taitoja saa tehdä lisää omaehtoisen ulkoilun aikana, Niemistö kertoo.

Liikuntaharrastamisen mahdollisuus on lapselle tärkeää. Siitä huolimatta harrastusmaksujen kanssa painiville vanhemmille voi olla lohduttavaa huomata, että alle kouluikäinen lapsi tarvitsee kaikista eniten taidon kehittymisen näkökulmasta spontaaneja mahdollisuuksia päästä helposti ja nopeasti liikkumaan lähiympäristöönsä.

- Ympäristösuunnittelussa tulisikin ottaa huomioon turvallisuus, monipuolisuus ja lasten mahdollisuus liikkua itsenäisesti ikään sopivalla tavalla. Alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa alueiden eroavaisuuksia ja kehittää olosuhteita tasapuolisesti. Se tukee myös lasten motorisia taitoja. Lisäksi on huomionarvoista se, että Suomessa ulkoilupaikat ovat ilmaisia ja kaikille saatavilla, Niemistö sanoo.

Yksilöllinen reagointitapa on merkityksellinen tekijä motoristen taitojen oppimisen tukemisessa

Väitöskirja tuotti uusia näkökulmia temperamentin yhteydestä motoristen taitojen kehitykseen. Temperamentilla tarkoitetaan lapsen biologista ja yksilöllistä reagointitapaa.

 - Löydökset olivat mielenkiintoisia ja loogisiakin. Arjessa temperamentiltaan aktiivinen lapsi todennäköisesti myös liikkuu enemmän, jos saa siihen mahdollisuuksia. He myös reagoivat nopeasti ja spontaanisti. Näin motoriset taidot kehittyvät toistojen myötä huomaamatta, Niemistö toteaa.

Myös tarkkaavaisuus ja erityisesti sen ylläpitäminen ovat tärkeitä taidon harjoittamisen kannalta.

- Uutta oppiakseen on pystyttävä keskittymään. Varsinkin silloin, jos opeteltava taito on monimutkainen tai muulla tavalla vaativa. Vanhempien on tärkeää antaa aikaa lapselle uuden oppimiseen, erehdyksen kautta oivaltamiseen ja kehittymiseen. Kaikkia päivän hetkiä ei ole hyvä täyttää tekemisellä, Niemistö alleviivaa.

”Kyllä mä olen tosi hyvä juoksemaan, kato vaikka!”

Väitöskirjatutkimuksessa kaksi osajulkaisua keskittyi lasten koetun motorisen pätevyyden tutkimiseen eli siihen, kuinka hyväksi lapset itse arvioivat omat motoriset taitonsa.

- Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan, sanoo Niemistö.

Vahvasta koetun motoriikan pätevyyden tunteesta Niemistö osoittaa kiitoksensa vanhemmille ja varhaiskasvattajille, vaikka siihen liittyy myös kehityksellinen selitys.

- Lapsen kognitiivinen kapasiteetti ei vielä riitä alle kouluikäisenä arvioimaan omia taitoja realistisesti. Tämä on tärkeä kehityksellinen vaihe, jotta lapsi jaksaa yrittää aina uudelleen ja uudelleen lannistumatta. Jos ajattelemme lapsen kävelyyn opettelua, lapsi kaatuu, haparoi ja epäonnistuu satoja kertoja, ennen kuin oppii kävelemään. Jos lapsi lannistuisi, kävelyä ei tulisi opittua. Iän myötä omien taitojen arviointi muuttuu realistisemmaksi, Niemistö toteaa.

LitM Donna Niemistön liikuntapedagogiikan väitöskirja "Skilled Kids around Finland: The Motor Competence and Perceived Motor Competence of Children in Childcare and Associated Socioecological Factors" tarkastetaan 18.06.2021 klo 12 liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-niemisto-180621. 

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 394, 190 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8691-9 (PDF), Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8691-9.

 Vastaväittäjänä toimii professori Luis Paulo Rodrigues (Higher School of Sport and Leisure – Polytechnic Institute of Viana do Castelo, Portugali) ja kustoksena professori Taija Juutinen Finni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä kustokselle soittamalla numeroon, p. +358405566582.

Donna Niemistö kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 2006. Hän suoritti liikuntapedagogiikan kandidaatinopinnot Scuola Universitaria Interfacoltà in Scienze Motorie (SUISM), Torinossa, Italiassa. Liikuntatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2015 Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi hänellä on terveystiedon- sekä italiankielen opettajan pätevyys. Niemistö on toiminut väitöskirjatutkijana Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2015 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee Liikkuva perhe -tutkimushankkeessa projektitutkijana.