Jyväskylän yliopisto

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)

Jaa

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Donna Niemistö. Kuva: K-S Foto
Donna Niemistö. Kuva: K-S Foto

LitM Donna Niemistö tarkasteli liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjassaan 3–7-vuotiaiden päiväkotilasten motorisia taitoja, koettua motorista pätevyyttä sekä niihin yhteydessä olevia sosioekologisia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin osana Taitavat tenavat -tutkimushanketta, jossa kierrettiin ympäri Suomen lähes 40 eri päiväkodissa puolentoista vuoden aikana (2015–2016). Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 1200 lapsiperhettä.

- Motorisilla taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi liikkumis-, pallonkäsittely-, sekä tasapainotaitoja. Näihin taitoihin kuuluvat esimerkiksi juoksu, hyppääminen, pallon heitto ja -potku sekä puomilla tasapainoilu. Motorisia taitoja kuvataan liikkumisen rakennuspalikoiksi, sillä niiden hallintaan kaikenlainen liikkuminen perustuu, Niemistö kertoo.

Suomen sisäisiä alueellisia eroja löytyi

Väitöskirjan tulosten mukaan maaseudun lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot ja he viettivät eniten aikaa ulkona päiväkotipäivän jälkeen. Pääkaupunkiseudun lapset puolestaan osallistuivat eniten liikuntaharrastuksiin. Molemmilla, sekä ulkona vietetyn ajan määrällä sekä liikuntaharrastamisella, oli myönteinen yhteys motorisiin taitoihin. Sen vuoksi lapsilla tulisi olla mahdollisuuksia ulkoilla turvallisesti ja osallistua liikuntaharrastuksiin asuinpaikasta huolimatta

- Ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti motoriikkaa kehittäen. Kun lapsi kokee onnistuvansa, harjoittelun ja toistojen määrä lisääntyy sekä taidot paranevat. Lisäksi ulkoilu ja harrastaminen voivat tukea toisiaan, jos harrastuksissa opittuja taitoja saa tehdä lisää omaehtoisen ulkoilun aikana, Niemistö kertoo.

Liikuntaharrastamisen mahdollisuus on lapselle tärkeää. Siitä huolimatta harrastusmaksujen kanssa painiville vanhemmille voi olla lohduttavaa huomata, että alle kouluikäinen lapsi tarvitsee kaikista eniten taidon kehittymisen näkökulmasta spontaaneja mahdollisuuksia päästä helposti ja nopeasti liikkumaan lähiympäristöönsä.

- Ympäristösuunnittelussa tulisikin ottaa huomioon turvallisuus, monipuolisuus ja lasten mahdollisuus liikkua itsenäisesti ikään sopivalla tavalla. Alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa alueiden eroavaisuuksia ja kehittää olosuhteita tasapuolisesti. Se tukee myös lasten motorisia taitoja. Lisäksi on huomionarvoista se, että Suomessa ulkoilupaikat ovat ilmaisia ja kaikille saatavilla, Niemistö sanoo.

Yksilöllinen reagointitapa on merkityksellinen tekijä motoristen taitojen oppimisen tukemisessa

Väitöskirja tuotti uusia näkökulmia temperamentin yhteydestä motoristen taitojen kehitykseen. Temperamentilla tarkoitetaan lapsen biologista ja yksilöllistä reagointitapaa.

 - Löydökset olivat mielenkiintoisia ja loogisiakin. Arjessa temperamentiltaan aktiivinen lapsi todennäköisesti myös liikkuu enemmän, jos saa siihen mahdollisuuksia. He myös reagoivat nopeasti ja spontaanisti. Näin motoriset taidot kehittyvät toistojen myötä huomaamatta, Niemistö toteaa.

Myös tarkkaavaisuus ja erityisesti sen ylläpitäminen ovat tärkeitä taidon harjoittamisen kannalta.

- Uutta oppiakseen on pystyttävä keskittymään. Varsinkin silloin, jos opeteltava taito on monimutkainen tai muulla tavalla vaativa. Vanhempien on tärkeää antaa aikaa lapselle uuden oppimiseen, erehdyksen kautta oivaltamiseen ja kehittymiseen. Kaikkia päivän hetkiä ei ole hyvä täyttää tekemisellä, Niemistö alleviivaa.

”Kyllä mä olen tosi hyvä juoksemaan, kato vaikka!”

Väitöskirjatutkimuksessa kaksi osajulkaisua keskittyi lasten koetun motorisen pätevyyden tutkimiseen eli siihen, kuinka hyväksi lapset itse arvioivat omat motoriset taitonsa.

- Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan, sanoo Niemistö.

Vahvasta koetun motoriikan pätevyyden tunteesta Niemistö osoittaa kiitoksensa vanhemmille ja varhaiskasvattajille, vaikka siihen liittyy myös kehityksellinen selitys.

- Lapsen kognitiivinen kapasiteetti ei vielä riitä alle kouluikäisenä arvioimaan omia taitoja realistisesti. Tämä on tärkeä kehityksellinen vaihe, jotta lapsi jaksaa yrittää aina uudelleen ja uudelleen lannistumatta. Jos ajattelemme lapsen kävelyyn opettelua, lapsi kaatuu, haparoi ja epäonnistuu satoja kertoja, ennen kuin oppii kävelemään. Jos lapsi lannistuisi, kävelyä ei tulisi opittua. Iän myötä omien taitojen arviointi muuttuu realistisemmaksi, Niemistö toteaa.

LitM Donna Niemistön liikuntapedagogiikan väitöskirja "Skilled Kids around Finland: The Motor Competence and Perceived Motor Competence of Children in Childcare and Associated Socioecological Factors" tarkastetaan 18.06.2021 klo 12 liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-niemisto-180621

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 394, 190 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8691-9 (PDF), Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8691-9.

 Vastaväittäjänä toimii professori Luis Paulo Rodrigues (Higher School of Sport and Leisure – Polytechnic Institute of Viana do Castelo, Portugali) ja kustoksena professori Taija Juutinen Finni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä kustokselle soittamalla numeroon, p. +358405566582.

Donna Niemistö kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 2006. Hän suoritti liikuntapedagogiikan kandidaatinopinnot Scuola Universitaria Interfacoltà in Scienze Motorie (SUISM), Torinossa, Italiassa. Liikuntatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2015 Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi hänellä on terveystiedon- sekä italiankielen opettajan pätevyys. Niemistö on toiminut väitöskirjatutkijana Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2015 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee Liikkuva perhe -tutkimushankkeessa projektitutkijana.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöstutkija Donna Niemistö, donna.m.niemisto@jyu.fi

Lisätietoja Taitavat tenavat -tutkimushankkeesta: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat

Kuvat

Donna Niemistö. Kuva: K-S Foto
Donna Niemistö. Kuva: K-S Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Pekingin Olympialaisten kisareittejä hiihdetään jo Vuokatin hiihtolaboratoriossa18.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Hiihdon arvokisareittien mallintamista ja virtuaalireittien tuontia hiihtomattoympäristöön on viety eteenpäin vuodesta 2019 lähtien CEMIS-yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön toimesta. Viimeisin kehitystyön tulos ovat virtuaalimallit Pekingin Olympialaisten maastohiihdon sprintti- että ampumahiihdon 2,5 km kisareiteistä.

Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta17.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Esikoistaan odottavat pariskunnat kokivat koronaan liittyneiden rajoitustoimien heikentäneen yhteisvanhemmuutta, sillä ne kohdistuivat puolisoiden osallistumiseen sekä parien mahdollisuuksiin saada tukea toisiltaan, lähipiiriltä ja palveluista. Palveluista saatu tuki olisi ollut tarpeen, sillä korona-aika herätti esikoistaan odottavissa paljon huolta ja stressiä, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain16.6.2021 13:36:36 EEST | Tiedote

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla16.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme