Jyväskylän yliopisto

Väitös 18.9.2020: Uusia suosituksia ikääntyneiden aikuisten kuntoutukseen (Pikkarainen)

Jaa

Vanhuuden ikävaihe sisältää erilaisia ja entistä yksilöllisempiä ajanjaksoja. Jokainen sukupolvi rakentaa myös oman vanhuutensa omanlaisekseen. Ikääntyneiden aikuisten kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvitaankin nyt ja tulevaisuudessa entistä monitieteisempää tietoperustaa.

Aila Pikkarainen
Aila Pikkarainen

KM, THM Aila Pikkaraisen väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyneiden aikuisten toimijuutta ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Ikääntyneitä aikuisia on Suomessa yli miljoona, ja heidän joukossaan on niin 65-vuotiaita kuin 90- ja 100-vuotiaita.

Ikääntyneillä on erilaiset elämänkulut ja sukupolvikokemukset, joiden kautta he ovat muodostaneet yksilöllisen näkemyksen itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Heillä kaikilla on oikeus myös monialaiseen kuntoutukseen omien tarpeidensa ja tavoitteidensa pohjalta, ei vain hoidon ja hoivan kohteeksi ajautumista.

Väittelijä hyödynsi työssä aikuiskasvatustieteessä kehitettyä subjektikeskeistä sosiokulttuurista (SCSC) lähestymistapaa toimijuuteen. Monitieteinen ja -menetelmäinen laadullinen väitöskirjatutkimus koostuu kuntoutustilanteiden havainnointiaineistoista sekä kuntoutustyöntekijöiden fokusryhmäkeskusteluista.

Tutkimustulokset osoittivat, että kuntoutuksessa ikääntyneiden aikuisten toimijuutta määrittivät ajallisuus ja elämänkulku toimijuuden yksilöllisinä tekijöinä. Toimijuuden kontekstuaalisina tekijöinä SCSC-viitekehyksessä olivat vertaiskuntoutujat ja työntekijöiden puhetavat.

– Ikääntyneiden kuntoutuksessa tulisi hyödyntää toimijuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jossa yksilöllisten tekijöiden tunnistamisen rinnalla tarvitaan kuntoutuksen kontekstuaalisten tekijöiden huomioon ottamista, Pikkarainen kertoo.

Tulosten pohjalta työssä esitetään ikääntyneiden aikuisten toimijuuteen perustuvaan kuntoutukseen teoreettisia ja käytännöllisiä suosituksia. Tulevaisuudessa perinteistä lääkinnällistä ja toimintakykylähtöistä kuntoutusta voidaan syventää tältä pohjalta.

Onnistunut, arkeen voimavaroja antava kuntoutus syntyy ikääntyneen toimijan ja kuntoutuskontekstin välisenä vastavuoroisena oppimis- ja muutosprosessina. Kuntoutuksen kohteena ei ole diagnoosi eikä ikä, vaan ihminen. Vanha ihminen ei ole myöskään koskaan yhtä kuin sairaus, vika tai vamma. Ennen kaikkea hän on pitkää elänyt aikuinen.

– Vanhuus on erityinen elämänkulun toimijuuden vaihe meille kaikille – jos siis saamme elää kauan, Pikkarainen muistuttaa.

Väitöskirjan aihe liittyy Pikkaraisen pitkäaikaiseen kiinnostukseen ikääntyneiden kuntoutukseen ja sen kehittämiseen. Aikuiskasvatustiede, gerontologia ja toimintaterapia muodostavat monitieteisen käyttöteorian, jota hän on hyödyntänyt myös eri yhteyksissä uransa aikana.

Aineistojen analysoinneissa hyödynnettiin sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Tutkimus perustui Kelan koordinoimaan ikääntyneiden kuntoutuksen kehittämis- ja tutkimushankkeeseen (IKKU-hanke 2009–2013).

KM, THM Aila Pikkaraisen aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "Ikääntyneiden aikuisten toimijuus kuntoutuksessa" tarkastustilaisuus pidetään 18.9.2020 alkaen klo 12. Paikkana on RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä professori emerita Marjatta Vanhalakka-Ruoho (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Susanna Paloniemi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Tilaisuutta voi seurata etänä tämän linkin kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-pikkarainen-180920

Julkaisun tiedot:

Teos on julkaistu JYU Dissertations 272. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8250-8

Taustatietoa:

Aila Pikkarainen on syntynyt vuonna 1958 Kangasniemellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kangasniemen lukiosta vuonna 1977. Toimintaterapeutiksi hän valmistui vuonna 1979 Helsingin sairaanhoito-opistosta ja erikoistui neurologiaan ja ortopediaan vuonna 1991 samassa oppilaitoksessa.

Terveydenhuollon maisteriksi (pääaineena gerontologia ja kansanterveys) hän valmistui vuonna 1995 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja kasvatustieteen maisteriksi (pääaineena aikuiskasvatustiede) vuonna 2007 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.

Pikkarainen on työskennellyt työuransa aikana toimintaterapeuttina yliopistollisessa sairaalassa, kuntoutuslaitoksissa ja vanhainkodeissa sekä erikoissairaanhoidossa geriatrian, neurologian ja kuntoutuksen yksiköissä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä hän työskennellyt opetus- sekä tutkimus- ja kehittämistehtävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lisätietoja: 0407604 316, aila.pikkarainen@jamk.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Aila Pikkarainen
Aila Pikkarainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 2.10.2020 Itsemurha näkyy elokuvissa runsaasti, mutta ristiriitaisesti (Kosonen)28.9.2020 09:00:00 EESTTiedote

Itsemurha on tabu, jota ympäröivät sosiaalisessa elämässä yleensä häpeä, stigma ja typistävä hiljaisuus. Toisaalta omaehtoista kuolemaa kuitenkin käsitellään läntisessä mediassa ja viihteessä hyvin näkyvästi ja runsaasti. Englanninkielisillä markkinoilla julkaistaan vuosittain satoja aihetta käsitteleviä ja sivuavia elokuvia, ja ne myös kiertävät laajasti kansainvälisissä elokuvateattereissa ja suoratoistopalveluissa.

Taloustieteen professori kannustaa siirtymään riskiperusteiseen päätöksentekoon koronakriisin hoidossa25.9.2020 09:37:24 EESTTutkimus

Vuoden 2008 finanssikriisi jätti arpensa maailmantalouteen vuosikausiksi. Jylläävä koronakriisi tulee epäilemättä tekemään saman. Suomessa talouskasvun tuomaa hyvinvointia häviää tänä vuonna arviolta 10 miljardin euron verran. Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kehuu ripeyttä, jolla Eurooppa ja Suomi edellisestä finanssikriisistä viisastuneina ryhtyivät koronakriisin hoitoon. Ekonomisti antaa tuen riskiryhmäläisten suojelulle, mutta kertyvä terveydenhuollon lasku jäänyt vähälle huomiolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme