Väitös 2.12.2022: Uusi menetelmä ihosyövän tunnistamiseen yhdistää tekoälyä ja hyperspektrikuvantamista - pienikokoinen kamera mahdollistaa aiempaa haastavampien ihomuutosten löytämisen
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kehittämässä uudenlaista hyperspektrikuvia kuvaavaa erikoiskameraa ja tekoälymenetelmiä, joita voidaan hyödyntää ihosyöpien havaitsemisessa ja rajaamisessa. Uusi kamera on suunniteltu mahdollisimman pieneksi ja siinä on vaihdettavat hajavalosuojat, jotka adaptoituvat helposti potilaan ihoa vasten. Kameran kuvaamat valon aallonpituudet on valittu erityisesti ihosyöpätutkimusta varten ja se hyödyntää erityistä sisäänrakennettua valaistusta, jonka avulla voidaan 3D-mallintaa ihon pinnanmuotoja. Uusi kamera tavoittaa aiemmille kameroille haastavia ihonpintoja.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat osana Suomen Akatemian rahoittamaa SICSURFIS-hanketta kehittäneet uudenlaista ihosyöpäkuvantamiskonseptia, jossa yhdistyvät uusi hyperspektrikuvia kuvaava erikoiskamera sekä useita erilaisia tekoälymenetelmiä ihon 3D-pintamallien ja hyperspektrikuvien analysoimiseen.
Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan ja rajaamaan ihosta aiempaa tarkemmin erilaisia syöpätyyppejä, ja kuvantamaan aiemmille kameroille haastavia ihonpintoja, kuten nenänpäätä tai korvanlehteä.
Väitöstutkimuksensa hankkeeseen tehneen FM, tradenomi YAMK Anna-Maria Raita-Hakolan mukaan terveen ja sairaan ihon raja voidaan määritellä analysoimalla 3D-spektridataa tekoälyn avulla. Samalla voidaan tunnistaa erilaisia ihosyöpätyyppejä ja hyvänlaatuisia leesioita.
– Hyperspektrikameralla saadaan solutason tietoa sekä ihon pinnalta että ihon pinnan alapuolelta. Kamera kuvaa hyperspektrikuvia erityisvalaistuksella. Ihon pinnasta lasketaan 3D-malli, joka yhdistetään spektridatan kanssa. Tekoäly analysoi datan ja tulokset voi nähdä visualisoituna, Raita-Hakola kertoo.
Hyperspektrikamera havaitsee ihon pintamuutoksien lisäksi myös ihon alla olevia muutoksia, esimerkiksi niin kutsuttuja satelliittisoluja, jotka levittävät leesiota eivätkä näy ihonpinnalla.
Raita-Hakolan mukaan tekoälyn tuottamat analyysitulokset voivat antaa tulevaisuudessa tärkeää tietoa lääkäreille lähes reaaliaikaisesti, ilman tarvetta perinteiselle koepalatutkimukselle.
– Ihosyövät ovat maailman kolmanneksi yleisimpiä syöpiä, joten tämän kaltainen menetelmä, eli optinen biopsia, voi tullessaan nopeuttaa päätöksentekoa, lyhentää hoitoketjua, ja vähentää diagnosoinnin työvaiheita. Tämä vähentää terveydenhoidon kustannuksia, Raita-Hakola toteaa.
Tavalliseen kuvaan verrattuna spektrikamera kerää valtavan määrän informaatiota
Hyperspektrikuvantamisessa kohdetta kuvataan spektrikameralla, joka erottelee optisen komponentin avulla kameralle valon eri aallonpituuksia.
– Hyperspektrikuva voidaan ajatella jopa sadoista yksittäisitä kuvista kootuksi pinoksi. Jokaiseen kuvaan on kuvattu yksi valon aallonpituus. Kuvasta valitaan yksi pikseli tai alue, johon kuvapinosta muodostuu koko valon aallonpituuksien spektri, Raita-Hakola kuvailee.
Kuvatessaan eri aallonpituuksia spektrikamera kerää valtavan määrän dataa, josta osa on väistämättä turhaa. Tässä tutkimuksessa suunniteltu kamera on kuitenkin rakennettu kuvaamaan ainoastaan niillä valon aallonpituuksilla, jotka ovat merkityksellisiä ihosyöpien havaitsemisen kannalta.
Tavalliseen kännykkäkuvaan verrattuna, spektrikuvassa on huomattavasti tarkempaa väri-informaatiota. Tutkimuksessa käytetyillä aallonpituuksilla näkymä ihon pinnan alle on 0–6 mm. Tämä on mahdollista siksi, että spektrikamera kuvaa myös ihmissilmän havaitsemattomia valon aallonpituusalueita kuten lähi-infrapunavaloa, pysytellen kuitenkin turvallisilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla.
Väitöstutkimus tehtiin monitieteellisenä yhteistyönä, ja sen olennainen osa oli VTT:n tekemä laitekehitys, sekä HUS:n ihotautilääkärien lääketieteellinen tutkimusyhteistyö.
– On hienoa olla mukana hankkeessa, jossa kehitetään maailman mittakaavassa huipputason optisia laitteita, ja joiden tekoälyn koulutusmateriaalin on varmistanut patologi, toteaa Raita-Hakola.
Lisätietoja
Anna-Maria Raita-Hakola
anna.m.hakola@jyu.fi
040 549 2120
Anna-Maria Raita-Hakolan ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan väitöskirja From sensors to machine vision systems: Exploring machine vision, computer vision and machine learning with hyperspectral imaging applications tarkastetaan perjantaina 2.12.2022 klo 10 Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkinen -salissa. Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-raita-hakola-021222
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori, tohtori Arto Klami (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori, tohtori Ilkka Pölönen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9240-8.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Leena Paaskoski museologian työelämäprofessuuriin1.2.2023 13:30:03 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut ensimmäisen humanistisen työelämäprofessorin lisäämään museologian ja museoalan vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 2.1.2023 tehtävässä on aloittanut dosentti Leena Paaskoski.
Naisten varhaisaikuisuudessa harrastama raskas säännöllinen liikunta voi lisätä virtsan- ja ulosteenkarkailun riskiä keski-iässä1.2.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten varhaisaikuisuuden fyysisellä aktiivisuudella on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin.
Solmuun menevät molekyylit, mutaatiot lajien synnyssä, matematiikan murtuvat muurit – mittava EU-rahoitus kolmelle JYU:n tutkijalle31.1.2023 13:18:41 EET | Tiedote
Kolme Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijaa sai Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän erittäin kilpaillun, viisivuotisen ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Rahoitetuissa projekteissa pyritään kehittämään tehokkaampia katalyyttejä tekemällä pitkiin molekyyleihin solmuja, selvitetään mutaatioiden vaikutuksia uusien lajien synnyssä ja ratkotaan fraktaaligeometrian ongelmia.
Antero Holmila historian professoriksi31.1.2023 11:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ottanut Antero Holmilan historian professoriksi 1.1.2023 alkaen. Historian ja etnologian laitokselle sijoittuvan tehtävän alana on kriisien ja yhteiskunnan muutoksen historia.
Tutkinnot 2022: Onnittelut lähes 2800 tutkinnon suorittaneelle!30.1.2023 09:04:03 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2022 yhteensä 2764 tutkintoa: 1447 maisteria, 1200 kandidaattia, 116 tohtoria sekä yksi lisensiaatti. Maisterin- ja tohtoritutkintojen määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin suoritettiin 1537 maisterin-, 1275 kandidaatin- ja 137 tohtorintutkintoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme