Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)

Taloushistorian väitöskirjassaan Nooa Nykänen käsittelee Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitystä. Lähtökohtana tutkimuksessa on se, miten teollisuustuotannon maantieteelliset rakenteet syntyivät ja altistuivat pitkän aikavälin muutosprosesseille valtiojohtoisessa talousjärjestelmässä.
– Keskeinen tutkimusongelma liittyy Neuvostoliiton institutionaaliseen toimintaympäristöön ja suunnitelmatalouden aiheuttamiin polkuriippuvuuksiin Venäjän taloudellisessa ja alueellisessa kehityksessä. Ne tavat, joilla Venäjä pyrkii hallitsemaan ja kehittämään talousjärjestelmäänsä ovat vahvasti sidoksissa pitkään historialliseen jatkumoon, Nykänen kertoo.
Hänen mukaansa aiemmassa tutkimuksessa on usein korostettu Venäjän talousmaantieteen rakenteellisia ongelmia, mutta pohdittu vähemmän niiden alkuperää ja kehittymistä osana organisaatiomuutoksen ja strategisen johtamisen aikalaiskontekstia. Nykänen käsittelee tutkimuksessaan talousmaantieteen kehitystä sekä alueellisesti jakautuneiden toimialojen ja tuotantorakenteiden että talouden ja maantieteen välistä suhdetta tutkivan tieteenalan näkökulmasta.
Talousmaantiede kehittyi ilman markkinoiden ohjausta
Neuvostoliiton sosialistisessa talousjärjestelmässä vapaat markkinat eivät ohjanneet suoraan tuotantojärjestelmän toimintaa, joten valtiojohtoisella päätöksenteolla oli tavanomaista keskeisempi rooli talouden kehityksessä. Investointipäätöksien ja aluekehityssuunnitelmien aikahorisontti ulottui myös usein vuosikymmenten päähän, minkä vuoksi toteutetuilla suunnitelmilla oli pitkälle kantavia vaikutuksia.
– Tutkimuksessani olen erityisesti kiinnostunut historiasidonnaisista ajattelu- ja toimintatavoista sekä tuotantotaloudellisista ongelmista, joiden pohjalta neuvostoliittolaiset talousmaantieteilijät pyrkivät suunnittelemaan talousjärjestelmän kehitystä. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien toimialojen asemaa talouden perustana ei kyseenalaistettu pitkän aikavälin kehitysstrategioissa, minkä vaikutukset näkyvät Venäjän talousrakenteissa myös nykyään.
– On myös kiinnostavaa nähdä, miten teollisuustuotannon maantieteellistä sijoittamista koskevat ratkaisut perustuivat päätöksentekoprosessiin, jossa aluepoliittiset ja sotilaalliset näkökannat vaikuttivat taloudellisten tekijöiden rinnalla. Eri intresseihin nojaavat päätökset olivat ajoittain ristiriidassa keskenään, mikä johti kompromisseihin talousmaantieteellisessä suunnittelussa. Ajan myötä näistä ratkaisuista johtuvat ongelmat kasaantuivat markkinamekanismien ja korjaavien toimenpiteiden puuttuessa, Nykänen selvittää.
Haasteet juontavat juurensa historiasta
Nykäsen mukaan valtiojohtoisen järjestelmän ohjaava ja rajoittava vaikutus talous- ja aluepoliittiseen päätöksentekoon näyttäytyy hyvin samanlaisena aikakaudesta toiseen.
– Neuvostoliitossa kehitetty teoria alueellisten tuotantokompleksien mallista koostuu paljolti samoista tekijöistä kuin nykyaikaiset klusterimalleihin pohjautuvat kehittämisstrategiat. Molemmissa malleissa valtiolla on aktiivinen rooli alueellisen kehityksen koordinaattorina, mikä soveltuu hyvin myös Venäjän nykyjohdon tarkoitusperiin. Myös maantieteellisen keskittämisen hyödyt tuotantotaloudessa ymmärrettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla.
Väitöskirja yhdistää aiemmin Venäjä-tutkimuksessa erilleen jääneitä talousmaantieteen, taloushistorian ja organisaatioteorian tutkimussuuntia. Historiallisena kontekstina Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitys osoittaa tuoreesta näkökulmasta, että Venäjän haasteet talouden nykyaikaistamisessa ovat syvään juurtuneita sekä historiallisesti että alue- ja organisaatiotasolla.
FM Nooa Nykäsen taloushistorian väitöskirjan “Managing a path dependent state: Organisational and institutionaI development of economic geography in the Soviet Union” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti, FT Sari Autio-Sarasmo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 202, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8108-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68139
Nooa Nykänen (s. 1989) on kirjoittanut ylioppilaaksi Hyvinkään yhteiskoulun lukiosta vuonna 2008 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2015, pääaineenaan taloushistoria. Nykänen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa Tuotantotalouden laitoksella. Lisäksi hän on työskennellyt aiemmin Aleksanteri-instituutissa vuonna 2014 sekä projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.
Lisätietoja:
Nooa Nykänen, nooa.nykanen@aalto.fi, +358504300624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme