Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)
4.8.2020 09:27:23 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus

Taloushistorian väitöskirjassaan Nooa Nykänen käsittelee Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitystä. Lähtökohtana tutkimuksessa on se, miten teollisuustuotannon maantieteelliset rakenteet syntyivät ja altistuivat pitkän aikavälin muutosprosesseille valtiojohtoisessa talousjärjestelmässä.
– Keskeinen tutkimusongelma liittyy Neuvostoliiton institutionaaliseen toimintaympäristöön ja suunnitelmatalouden aiheuttamiin polkuriippuvuuksiin Venäjän taloudellisessa ja alueellisessa kehityksessä. Ne tavat, joilla Venäjä pyrkii hallitsemaan ja kehittämään talousjärjestelmäänsä ovat vahvasti sidoksissa pitkään historialliseen jatkumoon, Nykänen kertoo.
Hänen mukaansa aiemmassa tutkimuksessa on usein korostettu Venäjän talousmaantieteen rakenteellisia ongelmia, mutta pohdittu vähemmän niiden alkuperää ja kehittymistä osana organisaatiomuutoksen ja strategisen johtamisen aikalaiskontekstia. Nykänen käsittelee tutkimuksessaan talousmaantieteen kehitystä sekä alueellisesti jakautuneiden toimialojen ja tuotantorakenteiden että talouden ja maantieteen välistä suhdetta tutkivan tieteenalan näkökulmasta.
Talousmaantiede kehittyi ilman markkinoiden ohjausta
Neuvostoliiton sosialistisessa talousjärjestelmässä vapaat markkinat eivät ohjanneet suoraan tuotantojärjestelmän toimintaa, joten valtiojohtoisella päätöksenteolla oli tavanomaista keskeisempi rooli talouden kehityksessä. Investointipäätöksien ja aluekehityssuunnitelmien aikahorisontti ulottui myös usein vuosikymmenten päähän, minkä vuoksi toteutetuilla suunnitelmilla oli pitkälle kantavia vaikutuksia.
– Tutkimuksessani olen erityisesti kiinnostunut historiasidonnaisista ajattelu- ja toimintatavoista sekä tuotantotaloudellisista ongelmista, joiden pohjalta neuvostoliittolaiset talousmaantieteilijät pyrkivät suunnittelemaan talousjärjestelmän kehitystä. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien toimialojen asemaa talouden perustana ei kyseenalaistettu pitkän aikavälin kehitysstrategioissa, minkä vaikutukset näkyvät Venäjän talousrakenteissa myös nykyään.
– On myös kiinnostavaa nähdä, miten teollisuustuotannon maantieteellistä sijoittamista koskevat ratkaisut perustuivat päätöksentekoprosessiin, jossa aluepoliittiset ja sotilaalliset näkökannat vaikuttivat taloudellisten tekijöiden rinnalla. Eri intresseihin nojaavat päätökset olivat ajoittain ristiriidassa keskenään, mikä johti kompromisseihin talousmaantieteellisessä suunnittelussa. Ajan myötä näistä ratkaisuista johtuvat ongelmat kasaantuivat markkinamekanismien ja korjaavien toimenpiteiden puuttuessa, Nykänen selvittää.
Haasteet juontavat juurensa historiasta
Nykäsen mukaan valtiojohtoisen järjestelmän ohjaava ja rajoittava vaikutus talous- ja aluepoliittiseen päätöksentekoon näyttäytyy hyvin samanlaisena aikakaudesta toiseen.
– Neuvostoliitossa kehitetty teoria alueellisten tuotantokompleksien mallista koostuu paljolti samoista tekijöistä kuin nykyaikaiset klusterimalleihin pohjautuvat kehittämisstrategiat. Molemmissa malleissa valtiolla on aktiivinen rooli alueellisen kehityksen koordinaattorina, mikä soveltuu hyvin myös Venäjän nykyjohdon tarkoitusperiin. Myös maantieteellisen keskittämisen hyödyt tuotantotaloudessa ymmärrettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla.
Väitöskirja yhdistää aiemmin Venäjä-tutkimuksessa erilleen jääneitä talousmaantieteen, taloushistorian ja organisaatioteorian tutkimussuuntia. Historiallisena kontekstina Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitys osoittaa tuoreesta näkökulmasta, että Venäjän haasteet talouden nykyaikaistamisessa ovat syvään juurtuneita sekä historiallisesti että alue- ja organisaatiotasolla.
FM Nooa Nykäsen taloushistorian väitöskirjan “Managing a path dependent state: Organisational and institutionaI development of economic geography in the Soviet Union” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti, FT Sari Autio-Sarasmo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 202, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8108-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68139
Nooa Nykänen (s. 1989) on kirjoittanut ylioppilaaksi Hyvinkään yhteiskoulun lukiosta vuonna 2008 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2015, pääaineenaan taloushistoria. Nykänen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa Tuotantotalouden laitoksella. Lisäksi hän on työskennellyt aiemmin Aleksanteri-instituutissa vuonna 2014 sekä projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.
Lisätietoja:
Nooa Nykänen, nooa.nykanen@aalto.fi, +358504300624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomalaisnuorten usko maailman tulevaisuudesta ennätysheikkoa - taloudellinen turva ja kokemus osallisuudesta ratkaisevaa3.6.2026 10:58:00 EEST | Tiedote
Jopa puolet suomalaisnuorista näkee maailman tulevaisuuden synkkänä. Tulos käy ilmi Nuorisobarometri-kyselystä laaditusta tutkimuksesta, johon osallistui 15–29-vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea. Tulosten perusteella nuorten tulevaisuususkoa vahvistavat perheen taloudellinen turva, kokemus kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja poliittinen suuntautuminen. Samat tekijät selittävät osin myös nuorten ympäristömyönteistä toimintaa.
Psykologia 2026 kokoaa alan asiantuntijat Jyväskylään – tutkimus tarjoaa ratkaisuja hyvinvoinnin, työelämän ja mielenterveyden haasteisiin3.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Kansallinen psykologian ja sen lähialojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden Psykologia 2026 -kongressi järjestetään Jyväskylän yliopistossa 10.-12.6.2026. Kongressiin odotetaan noin 250 osallistujaa ympäri Suomen. Kolmipäiväinen kongressi tuo yhteen tutkijat, asiantuntijat ja opiskelijat korkeatasoisen tieteellisen ohjelman, keskustelujen ja verkostoitumisen äärelle.
Japanin kielen taitotasokoe siirtyy Jyväskylän yliopistoon3.6.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Japanese Language Proficiency Test (JLPT) on Japan Foundationin laatima ja hallinnoima virallinen japanin kielen taitotasokoe. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikkialla maailmassa.
Jyväskylän yliopisto rekrytoi kansainvälisen soveltavan kielentutkimuksen huippututkijan Suomen Akatemian rahoituksella2.6.2026 16:23:28 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 22,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Rahoituksen turvin kaikkiaan yhdeksän kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä. Jyväskylän yliopistoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron rahoitus professori Maria Kuteevan rekrytointiin.
Jyväskylän yliopisto menestyi vuoden 2026 CWUR-yliopistovertailussa2.6.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto arvioitiin sijalle 657 kansainvälisessä The Center for World University Rankings (CWUR) -yliopistovertailussa, jossa oli mukana lähes 21 300 akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa. JYU on siis maailman parhaiden 3 prosentin joukossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
