Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)
4.8.2020 09:27:23 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus

Taloushistorian väitöskirjassaan Nooa Nykänen käsittelee Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitystä. Lähtökohtana tutkimuksessa on se, miten teollisuustuotannon maantieteelliset rakenteet syntyivät ja altistuivat pitkän aikavälin muutosprosesseille valtiojohtoisessa talousjärjestelmässä.
– Keskeinen tutkimusongelma liittyy Neuvostoliiton institutionaaliseen toimintaympäristöön ja suunnitelmatalouden aiheuttamiin polkuriippuvuuksiin Venäjän taloudellisessa ja alueellisessa kehityksessä. Ne tavat, joilla Venäjä pyrkii hallitsemaan ja kehittämään talousjärjestelmäänsä ovat vahvasti sidoksissa pitkään historialliseen jatkumoon, Nykänen kertoo.
Hänen mukaansa aiemmassa tutkimuksessa on usein korostettu Venäjän talousmaantieteen rakenteellisia ongelmia, mutta pohdittu vähemmän niiden alkuperää ja kehittymistä osana organisaatiomuutoksen ja strategisen johtamisen aikalaiskontekstia. Nykänen käsittelee tutkimuksessaan talousmaantieteen kehitystä sekä alueellisesti jakautuneiden toimialojen ja tuotantorakenteiden että talouden ja maantieteen välistä suhdetta tutkivan tieteenalan näkökulmasta.
Talousmaantiede kehittyi ilman markkinoiden ohjausta
Neuvostoliiton sosialistisessa talousjärjestelmässä vapaat markkinat eivät ohjanneet suoraan tuotantojärjestelmän toimintaa, joten valtiojohtoisella päätöksenteolla oli tavanomaista keskeisempi rooli talouden kehityksessä. Investointipäätöksien ja aluekehityssuunnitelmien aikahorisontti ulottui myös usein vuosikymmenten päähän, minkä vuoksi toteutetuilla suunnitelmilla oli pitkälle kantavia vaikutuksia.
– Tutkimuksessani olen erityisesti kiinnostunut historiasidonnaisista ajattelu- ja toimintatavoista sekä tuotantotaloudellisista ongelmista, joiden pohjalta neuvostoliittolaiset talousmaantieteilijät pyrkivät suunnittelemaan talousjärjestelmän kehitystä. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien toimialojen asemaa talouden perustana ei kyseenalaistettu pitkän aikavälin kehitysstrategioissa, minkä vaikutukset näkyvät Venäjän talousrakenteissa myös nykyään.
– On myös kiinnostavaa nähdä, miten teollisuustuotannon maantieteellistä sijoittamista koskevat ratkaisut perustuivat päätöksentekoprosessiin, jossa aluepoliittiset ja sotilaalliset näkökannat vaikuttivat taloudellisten tekijöiden rinnalla. Eri intresseihin nojaavat päätökset olivat ajoittain ristiriidassa keskenään, mikä johti kompromisseihin talousmaantieteellisessä suunnittelussa. Ajan myötä näistä ratkaisuista johtuvat ongelmat kasaantuivat markkinamekanismien ja korjaavien toimenpiteiden puuttuessa, Nykänen selvittää.
Haasteet juontavat juurensa historiasta
Nykäsen mukaan valtiojohtoisen järjestelmän ohjaava ja rajoittava vaikutus talous- ja aluepoliittiseen päätöksentekoon näyttäytyy hyvin samanlaisena aikakaudesta toiseen.
– Neuvostoliitossa kehitetty teoria alueellisten tuotantokompleksien mallista koostuu paljolti samoista tekijöistä kuin nykyaikaiset klusterimalleihin pohjautuvat kehittämisstrategiat. Molemmissa malleissa valtiolla on aktiivinen rooli alueellisen kehityksen koordinaattorina, mikä soveltuu hyvin myös Venäjän nykyjohdon tarkoitusperiin. Myös maantieteellisen keskittämisen hyödyt tuotantotaloudessa ymmärrettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla.
Väitöskirja yhdistää aiemmin Venäjä-tutkimuksessa erilleen jääneitä talousmaantieteen, taloushistorian ja organisaatioteorian tutkimussuuntia. Historiallisena kontekstina Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitys osoittaa tuoreesta näkökulmasta, että Venäjän haasteet talouden nykyaikaistamisessa ovat syvään juurtuneita sekä historiallisesti että alue- ja organisaatiotasolla.
FM Nooa Nykäsen taloushistorian väitöskirjan “Managing a path dependent state: Organisational and institutionaI development of economic geography in the Soviet Union” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti, FT Sari Autio-Sarasmo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 202, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8108-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68139
Nooa Nykänen (s. 1989) on kirjoittanut ylioppilaaksi Hyvinkään yhteiskoulun lukiosta vuonna 2008 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2015, pääaineenaan taloushistoria. Nykänen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa Tuotantotalouden laitoksella. Lisäksi hän on työskennellyt aiemmin Aleksanteri-instituutissa vuonna 2014 sekä projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.
Lisätietoja:
Nooa Nykänen, nooa.nykanen@aalto.fi, +358504300624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto uudistaa opettajankoulutusta – Suomen ensimmäisenä opettajankoulutuksen työelämäprofessorina aloittaa KT Olli Luukkainen16.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on perustanut Suomen ensimmäisen opettajankoulutuksen työelämäprofessuurin. Tehtävään 15.4.2026 alkaen kutsutun KT, kouluneuvos Olli Luukkaisen tavoitteena on tulevaisuuden opettajuuden ja opettajankoulutuksen suuntaaminen ja yhteiskehittäminen. Erityiskohteena on uusien opettajien työuran alkuvaihe. ”Opettajan työn muuttuminen vaatii muutosta myös opettajankoulutuksessa”, sanoo vuosikymmeniä opetuksen kentällä eri tehtävissä vaikuttanut Luukkainen.
Jyväskylän yliopistoon 40 uutta aloituspaikkaa kauppakorkeakouluun ja luonnontieteellis-teknillisille aloille15.4.2026 14:30:00 EEST | Tiedote
Tiede- ja kulttuuriministeri osoitti yliopistoihin lisäaloituspaikkoja yhteensä 595 paikan verran. Lisäaloituspaikoista Jyväskylän yliopistoon kohdistuu yhteensä 40 paikkaa. Paikat kohdistuvat matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, informaatioteknologian tiedekuntaan ja kauppakorkeakouluun. Lisäykset toteutetaan syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään kolme nuorta huippututkijaa15.4.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin kolme tutkimushankerahoitusta erittäin kilpaillusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Tutkimus: Päättöarvioinnin kriteerit ohjaavat kriittiseen ajatteluun ja tiedon käyttämiseen – arvosanan 5 kriteereissä parannettavaa14.4.2026 07:25:00 EEST | Tiedote
Päättöarvioinnin kriteerit tukevat oppilaiden kykyä käyttää tietoa omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että arviointikriteerit tarjoavat tähän hyvin erilaiset lähtökohdat arvosanojen 5 ja 9 välillä.
Väitös: Röntgen paljastaa materiaalien salaisuudet teollisuuden ja ydinjäteturvallisuuden tueksi13.4.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan alan tuore väitöstutkimus osoittaa, että kehittyneet röntgenkuvantamismenetelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia materiaalien rakenteen, kosteuden ja kestävyyden tutkimiseen eli ilmiöihin, jotka ovat keskeisiä niin teollisuudessa kuin yhteiskunnan kriittisissä järjestelmissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
