Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)

Taloushistorian väitöskirjassaan Nooa Nykänen käsittelee Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitystä. Lähtökohtana tutkimuksessa on se, miten teollisuustuotannon maantieteelliset rakenteet syntyivät ja altistuivat pitkän aikavälin muutosprosesseille valtiojohtoisessa talousjärjestelmässä.
– Keskeinen tutkimusongelma liittyy Neuvostoliiton institutionaaliseen toimintaympäristöön ja suunnitelmatalouden aiheuttamiin polkuriippuvuuksiin Venäjän taloudellisessa ja alueellisessa kehityksessä. Ne tavat, joilla Venäjä pyrkii hallitsemaan ja kehittämään talousjärjestelmäänsä ovat vahvasti sidoksissa pitkään historialliseen jatkumoon, Nykänen kertoo.
Hänen mukaansa aiemmassa tutkimuksessa on usein korostettu Venäjän talousmaantieteen rakenteellisia ongelmia, mutta pohdittu vähemmän niiden alkuperää ja kehittymistä osana organisaatiomuutoksen ja strategisen johtamisen aikalaiskontekstia. Nykänen käsittelee tutkimuksessaan talousmaantieteen kehitystä sekä alueellisesti jakautuneiden toimialojen ja tuotantorakenteiden että talouden ja maantieteen välistä suhdetta tutkivan tieteenalan näkökulmasta.
Talousmaantiede kehittyi ilman markkinoiden ohjausta
Neuvostoliiton sosialistisessa talousjärjestelmässä vapaat markkinat eivät ohjanneet suoraan tuotantojärjestelmän toimintaa, joten valtiojohtoisella päätöksenteolla oli tavanomaista keskeisempi rooli talouden kehityksessä. Investointipäätöksien ja aluekehityssuunnitelmien aikahorisontti ulottui myös usein vuosikymmenten päähän, minkä vuoksi toteutetuilla suunnitelmilla oli pitkälle kantavia vaikutuksia.
– Tutkimuksessani olen erityisesti kiinnostunut historiasidonnaisista ajattelu- ja toimintatavoista sekä tuotantotaloudellisista ongelmista, joiden pohjalta neuvostoliittolaiset talousmaantieteilijät pyrkivät suunnittelemaan talousjärjestelmän kehitystä. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien toimialojen asemaa talouden perustana ei kyseenalaistettu pitkän aikavälin kehitysstrategioissa, minkä vaikutukset näkyvät Venäjän talousrakenteissa myös nykyään.
– On myös kiinnostavaa nähdä, miten teollisuustuotannon maantieteellistä sijoittamista koskevat ratkaisut perustuivat päätöksentekoprosessiin, jossa aluepoliittiset ja sotilaalliset näkökannat vaikuttivat taloudellisten tekijöiden rinnalla. Eri intresseihin nojaavat päätökset olivat ajoittain ristiriidassa keskenään, mikä johti kompromisseihin talousmaantieteellisessä suunnittelussa. Ajan myötä näistä ratkaisuista johtuvat ongelmat kasaantuivat markkinamekanismien ja korjaavien toimenpiteiden puuttuessa, Nykänen selvittää.
Haasteet juontavat juurensa historiasta
Nykäsen mukaan valtiojohtoisen järjestelmän ohjaava ja rajoittava vaikutus talous- ja aluepoliittiseen päätöksentekoon näyttäytyy hyvin samanlaisena aikakaudesta toiseen.
– Neuvostoliitossa kehitetty teoria alueellisten tuotantokompleksien mallista koostuu paljolti samoista tekijöistä kuin nykyaikaiset klusterimalleihin pohjautuvat kehittämisstrategiat. Molemmissa malleissa valtiolla on aktiivinen rooli alueellisen kehityksen koordinaattorina, mikä soveltuu hyvin myös Venäjän nykyjohdon tarkoitusperiin. Myös maantieteellisen keskittämisen hyödyt tuotantotaloudessa ymmärrettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla.
Väitöskirja yhdistää aiemmin Venäjä-tutkimuksessa erilleen jääneitä talousmaantieteen, taloushistorian ja organisaatioteorian tutkimussuuntia. Historiallisena kontekstina Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitys osoittaa tuoreesta näkökulmasta, että Venäjän haasteet talouden nykyaikaistamisessa ovat syvään juurtuneita sekä historiallisesti että alue- ja organisaatiotasolla.
FM Nooa Nykäsen taloushistorian väitöskirjan “Managing a path dependent state: Organisational and institutionaI development of economic geography in the Soviet Union” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti, FT Sari Autio-Sarasmo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 202, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8108-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68139
Nooa Nykänen (s. 1989) on kirjoittanut ylioppilaaksi Hyvinkään yhteiskoulun lukiosta vuonna 2008 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2015, pääaineenaan taloushistoria. Nykänen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa Tuotantotalouden laitoksella. Lisäksi hän on työskennellyt aiemmin Aleksanteri-instituutissa vuonna 2014 sekä projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.
Lisätietoja:
Nooa Nykänen, nooa.nykanen@aalto.fi, +358504300624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
