Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.8.2020: Wellness on aikaamme leimaava hyvinvointisuuntaus (Koskinen)

Jaa

Kokonaisvaltaiseen itsehoivaan kannustava hyvinvointisuuntaus eli wellness on viime vuosina noussut hyvinvointikeskustelun ja kulutuskulttuurin keskiöön. YTM Veera Koskinen tutki sosiologian alan väitöskirjassaan hyvinvoinnin edistämistä koskevia asenteita ja kulutuskäytäntöjä keskittyen erityisesti yli 50-vuotiaiden kokemuksiin.

Veera Koskinen
Veera Koskinen

Koskisen väitöstutkimus osoittaa, että wellness on muutakin kuin kulutustrendi. Hyvinvoinnin edistämiseen kannustava puhe on nyt voimakkaasti läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

– Hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisesti kiinnostunut ja sitä alati tarkkaileva ja kehittävä yksilö näyttäisi olevan nykykansalaisen ihannekuva – ­­­­­oli kyseessä sitten työikäinen, opiskelija tai eläkeläinen, Koskinen summaa.

Wellness-ilmiön ytimessä voidaan nähdä muutos, jossa käsitys hyvinvointia tuottavasta elämäntyylistä on laajentunut terveyden edistämisen alueelta muille elämänalueille. Esimerkiksi personoidut hyvinvointipalvelut, hyvinvointiteknologia ja hyvinvointielämykset ovat tulleet osaksi arkista itsehoitoa.

– Kokonaisvaltaisen ”kehonhoitotyön” ajatellaan viestivän paitsi kehollisesta hyvinvoinnista, myös muista nyky-yhteiskunnassa korkealle arvostetuista ominaisuuksista, kuten hyvästä elämänhallinnasta ja korkeasta sosiaalisesta statuksesta, Koskinen kuvaa.

Muutos näkyy myös ikääntyvien elämäntyyleissä

Elintason nousu ja elinajanodotteen pidentyminen ovat muokanneet ikääntyvien elämäntyylejä aktiivisempaan suuntaan. Tämä näkyy myös hyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä asenteissa ja kuluttamisessa.

Fyysisten tekijöiden lisäksi wellness-kulutuksen pariin kannustavat elämänvaiheen muutokset. Esimerkiksi eläkkeelle jäänti on merkittävä elämänkulun taitekohta, joka suuntaa huomiota enemmän itseen ja omaan hyvinvointiin.

– Itsehoiva ja siihen keskittyvä kulutus on yksi keino rakentaa ja rytmittää työelämän jälkeistä elämää sekä lunastaa varhaisvanhuuteen kohdistuvat toimeliaisuuden odotukset, Koskinen täsmentää.

Tutkimuksesta käy ilmi, että wellness-kulutus koetaan tärkeäksi myös siksi, että elämän halutaan säilyvän omatoimisena ja omaehtoisena mahdollisimman pitkään.

Ilmiöllä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Hyvinvoinnin kaupallistuminen yhdessä yksilön taitoihin nojaavan hyvinvointieetoksen kanssa on Koskisen mukaan omiaan syventämään hyvinvointieroja yhteiskunnassa.

– Harva on eri mieltä siitä, etteikö omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen olisi tärkeää. Kuitenkin ajatus siitä, että yksilön tulisi suoriutua elämän mittaisesta hyvinvointiprojektistaan omin avuin, voi myös tuottaa ahdistuksen, riittämättömyyden ja välinpitämättömyyden tunteita, Koskinen huomauttaa.

Koskisen väitöstutkimus valottaa monipuolisesti wellness-ilmiön vaikutuksia 2010-luvun Suomessa ja tarjoaa uusia näkökulmia hyvinvoinnin edistämistä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselytutkimuksesta (N=689) sekä ryhmä- ja yksilöhaastatteluista, joihin osallistui 59 50-82 vuotiasta suomalaista.

Väitöstilaisuuden tiedot:

YTM Veera Koskisen sosiologian väitöskirjan "Building skills for lifelong wellness: An empirical study on the wellness-oriented lifestyle" tarkastustilaisuus on 21.8.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä päärakennuksen salissa C5. Vastaväittäjänä professori emeritus Antti Karisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Terhi-Anna Wilska. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 246, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 246, ISBN 978-951-39-8216-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8216-4

Taustatietoa:

Veera Koskinen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2013 pääaineenaan sosiologia. Hän on työskennellyt tutkijana TEKES-rahoitteisessa DIGI50+ hankkeessa, Koneen säätiön rahoittamassa Crossing Borders for Health and Well-being –hankkeessa sekä apurahatutkijana Suomen Kulttuurirahaston apurahalla. Väitöstutkimus on saanut rahoitusta myös JYPE-säätiöltä.

Tällä hetkellä Koskinen työskentelee projektisuunnittelijana Helsingin yliopiston rahoittamassa Transnational health -hankkeessa sekä koordinaattorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lisätietoja:

Veera Koskinen, +358405707733, veera.koskinen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Veera Koskinen
Veera Koskinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme