Väitös 24.10.2020: Suomenkielisen puhuman ruotsin ymmärtäminen vaatii ruotsinkieliseltä tarkkaa keskittymistä
FM Henna Heinonen tutki väitöskirjassaan suomenkielisten lukiolaisten ääneen lukemaa ruotsia ja selvitti, kuinka ymmärrettävänä suomenruotsalaiset ja ruotsinruotsalaiset kuulijat sitä pitävät.
Suomenruotsalaiset ja ruotsinruotsalaiset kuulijat arvioivat ymmärrettävyyttä täysin samansuuntaisesti.
– Oli yllättävää, ettei ymmärtämistä koettu helpommaksi Suomessa kuin Ruotsissa. Täällä ollaan kuitenkin totuttu suomalaiseen puhetapaan, ja suomenruotsin ja suomen ääntämyksessäkin on yhtäläisyyksiä, tutkimuksen tehnyt Heinonen hämmästelee.
Yhtä tulosta voidaan pitää ehkä vieläkin yllättävämpänä. Puhujan arvosana ruotsista ei mennyt yksi yhteen ymmärrettävyysarvion kanssa, vaan niillä oli käänteinen suhde – mitä parempi arvosana, sitä heikompi ymmärrettävyys.
– Tämä ei kuitenkaan koskenut korkeimpia arvosanoja saaneita puhujia. Heidän ääntämistään ymmärrettiin oikein hyvin, Heinonen kertoo. – Ymmärrettävyyttä paransi sen sijaan ruotsin harrastaminen vapaa-ajalla, eli siihen kannattaa ohjata ja rohkaista.
Ymmärrettävyyden kannalta tärkeimmiksi ääntämisen piirteiksi osoittautuivat lausepaino ja äänteiden onnistuminen. Lausepaino vaikutti olevan ratkaisevassa roolissa siinä, tuliko puhuja täysin ymmärretyksi vai ei. Jos ääntämisestä puuttui selkeä kestokontrasti painotetun ja painottoman lauseenosan välillä, kuulijan fokus saattoi kadota.
– Kontrastin puutetta voidaan pitää suomenkielisten Akilleen kantapäänä. Meillä ei ole tapana korostaa lauseen tärkeintä sanaa samalla tavalla kuin ruotsinkielisillä. Toisaalta kontrastin puute on tavallista ihan kaikille aloitteleville kielenoppijoille ensikielestä riippumatta. Puheen prosessointiin menee aikaa ja painottaminen vaikeutuu, Heinonen arvelee.
Äänteiden onnistuminen teki ääntämisestä helposti ymmärrettävää. Silti täydellisyyttä ei tutkimuksen mukaan tarvitse tavoitella. Vaikka ääntämisvirheitä tekisi, voi tulla täysin ymmärretyksi. Esimerkiksi virheet suomalaisille haastavissa sje-, u- ja u -äänteissä eivät juuri vaikuttaneet ymmärrettävyyteen.
Heinonen pitää tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena kieltenopetuksen tehostamista.
– Kielissä on paljon opittavaa, ja koin, ettei ääntämisenopetuksen tehostamisesta ja tarkoituksenmukaistamisesta olisi haittaa suuren työmäärän mutta pienen opetustuntimäärän keskellä.
Heinonen tutki myös oppikirjojen ääntämistehtäviä ja niiden suhdetta ymmärrettävyyteen. Ääntämistehtävissä juuri sje (’sjuk’) ja /u/ (’hon’) näyttivät saaneen eniten palstatilaa. Lausepainon tuottamiseen ei oppikirjoissa annettu ohjeita, mutta lauseiden ääntämistä harjoiteltiin kyllä kuuntelemalla ja toistamalla. Ohjeet olisivat Heinosen mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Oppimisen tehokkuutta lisää se, että tietää, mitä pitäisi oppia. Eihän viuluakaan opi soittamaan kuuntelemalla tai jääkiekkoa pelaamaan sitä katsomalla. Olisi hyvä tietää, mitä lausepaino tarkoittaa ja mitä pitää tehdä, jotta se onnistuu tarpeeksi hyvin.
FM Henna Heinosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Uttal och dess begriplighet i finskspråkiga gymnasisters L2-svenska" tarkastustilaisuus pidetään 24.10.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii Pekka Lintunen (Turun yliopisto) ja kustoksena Elina Tergujeff (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.Yleisö voi seurata väitöstä osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-heinonen-241020. Yleisön mahdolliset kysymykset voi ohjata kustoksen puhelinnumeroon 040 805 3218.
Heinosen tutkimus on tehty osana hanketta Fokus på uttalsinlärningen med svenska som mål- och källspråk (2015-2019). Tutkimuksen ovat rahoittaneet Svenska kulturfonden ja Jyväskylän yliopisto.
Taustatiedot:
Henna Heinonen on kotoisin Keminmaasta, ja hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kemin lyseon lukiosta vuonna 2002. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008 pääaineenaan ruotsin kieli. Heinonen on työskennellyt useissa eri oppilaitoksessa ruotsin opettajana, ja tällä hetkellä hän on ruotsin kielen yliopisto-opettajana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.
Lisätietoja:
Henna Heinonen
henna.m.heinonen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme