Jyväskylän yliopisto

Väitös 24.1.2020: Kunnassa jokainen voi olla sisäinen yrittäjä

Jaa
Kunnallisen työntekijän ja työyhteisön sisäistä yrittäjyyttä eli uudistumista edistää työnilo, auttaminen ja johtamistyyli, sekä psykologinen omistajuus. Terveessä, hyvin toimivassa työyhteisössä on kenellä tahansa mahdollisuus toimia sisäisenä yrittäjänä menestyksekkäästi.

Sisäinen yrittäjyys voidaan määritellä yrittäjyydeksi olemassa olevassa organisaatiossa. Se on organisaation tapa kannustaa ja hyödyntää yksilöitä, jotka ajattelevat, että asioita voisi tehdä eri tavalla ja paremmin. Uusi tutkimus täydentää aikaisempaa käsitystä sisäisen yrittäjyyden prosessista.

- Termin ydin on uudistumisessa. Sillä tarkoitetaan vastakohtaa status quolle, asioiden vallitsevalle tilalle, jossa nykyisiä toimintatapoja ei nähdä tarpeen muuttaa, kertoo väitöskirjatutkija Veli-Jussi Koskinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Koskisen tuore väitöstutkimus tutkimus keskittyy sisäiseen yrittäjyyteen kunnallistasolla. Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä toimii kokemus psykologisesta omistajuudesta.

- Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja työpaikkansa omakseen. Että hän tekee omaa juttuaan mieleisessä työpaikassaan, kertoo Koskinen.

Mahdollisuuksia uudistumiseen

Kuntasektorin työntekijöiden ikärakenne on vinoutunut. Lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä. Tästä aiheutuva nopea eläkepoistuma asettaa kunnille haasteita. Samalla se on kuitenkin myös mahdollisuus uudistumiseen.

Yksi väitöstutkimuksen merkittävimmistä löydöksistä onkin se, että lähtökohtaisesti kuka tahansa voi olla kunnallinen sisäinen yrittäjä iästä, sukupuolesta tai koulutuksesta riippumatta.

- Kunnallinen työntekijä voi havaita ja hyödyntää esimerkiksi toimintaympäristön muutoksesta syntyneen mahdollisuuden uudistua, mikäli hän on päässyt nauttimaan omistajuuden tunteesta, hyvästä johtamisesta ja työnilosta työyhteisössään, Koskinen kuvailee sisäistä yrittäjyyttä kuntatasolla.

Tutkimus paljasti työnilosta kaksi puolta. Työn sisällöstä, tekemisestä ja tuloksista saatavan ilon todettiin edesauttavan uudistumista. Pelkkä iloinen työilmapiiri ja työkavereiden kesken heitetty huumori saattaa kuitenkin toimia hidasteena uudistumiselle.

- Työelämässä keskustellaan usein siitä, että saako työpaikalla olla hauskaa. Vastaus on, että kyllä saa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että työympäristö on rakentava ja että siellä keskitytään oikeisiin asioihin, kertoo Koskinen.

Tutkimuksen aineistona olivat lähes 3000 Jyväskylän kaupungin työntekijän vastaukset.

- Näinkin laajan aineiston edustavuus on erittäin hyvä ja tulokset yleistettävissä kuntasektorin kaikkiin työntekijöihin ja työyhteisöihin, Koskinen kertoo.

KTM Veli-Jussi Koskisen yrittäjyyden väitöskirjan ”Status quosta uudistumiseen: Kvantitatiivinen tutkimus kunnallisen työntekijän ja työyhteisön sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavista tekijöistä” tarkastustilaisuus pidetään Seminaarinmäellä Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4 24.1.2020 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä on erikoistutkija Pekka Stenholm (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena yliopistonlehtori Juha Kansikas (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 182, 220 s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 182, ISBN 978-951-39-8024-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8031-3 (PDF).

Veli-Jussi Koskinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 Jyväskylän Viitaniemen lukiosta. Hän valmistui yhdyskuntatekniikan insinööriksi Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1992 ja diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta, Espoon Otaniemestä vuonna 1998. Tämän jälkeen hän toimi mm. tutkijana Valtion teknillisen tutkimuskeskuksessa Espoossa.

Vuodesta 2002 lähtien Koskinen on toiminut kunnallisella sektorilla viranhaltijana ja esimiehenä. Ensin Korpilahden kunnan teknisenä johtajana vuosina 2002-2004 ja sen jälkeen Jyväskylän kaupungin palveluksessa liikelaitosjohtajana vuosina 2004-2013 ja kaupungininsinöörinä vuoden 2014 alusta lähtien.

Koskinen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 ja jatkanut sen jälkeen kauppatieteiden ja yrittäjyyden opintojaan työn ohessa. Koskisen väitöstutkimusta on rahoittanut Liikesivistysrahasto.

Lisätietoa:

Veli-Jussi Koskinen, 040 753 8850,  veli-jussi.koskinen@jyvaskyla.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye