Väitös 25.8.2020: Kokeilunhaluinen oppii kieltä nopeasti (Lesonen)

Tutkimus selvitti, miten neljä suomen kielen oppijaa ilmaisevat sitä, onko jokin asia hyvä tai huono sekä sitä, että jossakin on jotakin. Lisäksi kartoitettiin viikoittaisen seurannan avulla, miten nämä evaluoivat ja eksistentiaalisuuden ilmaukset kehittyvät yhdeksän kuukauden aikana.
Lesosen tutkimuksessa oppijankielen kehityksen analyysi on aloitettu aiemmista tutkimuksista poiketen oppijan ilmaisemista merkityksistä eikä kielen rakennepiirteistä. Näin analyysiin saatiin systemaattisesti mukaan myös epäkonventionaaliset ilmaukset, kuten ”Se on kolme opiskelijaa samassa huoneessa” (vs. ”Samassa huoneessa on kolme opiskelijaa”).
Ilmaisutapojen vaihtelu vie eteenpäin
Tutkimus osoittaa, että toiset oppijat käyttävät hyvin vaihtelevia ilmauksia kuvaamaan sitä, että jossakin on jotakin, mutta toiset ovat paljon varovaisempia.
– Tärkeä havainto on, että kokeilunhaluinen oppija pääsi ilmaisemaan tätä merkitystä aikaisemmin kuin varovainen oppija. Se, että pääsee ilmaisemaan ajatuksiaan uudella kielellä jo varhain, on erittäin tärkeää oppijalle itselleen, mutta lisäksi näissä tilanteissa saa aina mahdollisuuden oppia lisää, Lesonen havaitsi. – Tällä löydöksellä voi olla sovellusarvoa suomen kielen opetuksen tarpeisiin.
Jossakin on jotakin -tyyppiset eksistentiaalisuuden ilmaisut voisi tulosten mukaan ottaa opetuksessa esiin jo aikaisemmin, kuin ne oppimateriaaleissa on tavattu esitellä. – Ilmaisu on niin tärkeä, että monilla on tarve sen käytölle jo melko varhain, väittelijä perustelee.
Tulokset osoittavat, että kokeilunhaluisin oppija saavutti muita korkeamman kielitaidon tason tutkimuksen aikana. Ilmaisutapojen vaihtelu vie oppijaa eteenpäin ja valmistaa täsmällisempään suoritukseen.
Väittelijä vertaa kielen oppimista ja voimistelua toisiinsa. – Voimistelija horjuu puomilla opetellessaan uutta liikettä, ja juuri tämä horjuminen valmistaa voimistelijan kehoa liikkeen vaatimuksiin. Myös kielenoppimisessa horjuminen on hyödyllistä.
Kilpailua kielessä
Esittäessään arvioita tutkimukseen osallistujat käyttivät kahta erilaista rakennetta: verbejä ja adjektiiveja. Nämä kaksi rakennetta kilpailivat keskenään: kun toista käytettiin, toisen käyttö oli rajoittunutta ja jopa taantui.
– Tämä uusi löydös osoittaa, miten huomiota on vaikea kohdistaa kahteen asiaan oppimisen alkuvaiheessa. Opetuksessa kannattaakin ehkä keskittyä siihen osa-alueeseen, joka sillä hetkellä johtaa kilpailua, Lesonen ehdottaa.
PhD, FM Sirkku Lesosen Suomen kielen väitöskirjan "Valuing variability: dynamic usage-based principles in the L2 development of four Finnish language learners" tarkastustilaisuus pidetään 25.8.2020 klo 12:00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Teresa Cadierno (University of Southern Denmark) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lesosen väitöskirja on toteutettu yhteistyössä nk. cotutelle-sopimuksella Groningenin yliopiston (Alankomaat) kanssa.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-lesonen-250820.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa tilaisuuden lopussa mikäli mahdollisia yleisökysymyksiä, on 040 805 3226.
Julkaisu on luettavissa osoitteissa:
http://hdl.handle.net/(...)5b-8d1d-52bc6a5e6b99 ja
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71369
Taustatietoja:
Sirkku Lesonen (s.1988) valmistui ylioppilaaksi Pulkkilan lukiosta vuonna 2007. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2011 ja filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen kieli vuonna 2014.
Lesonen on työskennellyt suomi toisena kielenä -opettajana Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa sekä Jyväskylän kesäyliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Building Blocks, jossa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssin kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa.
Lisätietoja:
Sirkku Lesonen, puh. +358406108005, sirkku.m.lesonen@jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi
Aiheeseen liittyvät videot:
Sirkku Lesonen: Functional mistakes https://youtu.be/YkaA-hFOCsI
Sirkku Lesonen: Kilpailua kielessä https://youtu.be/TVz-X13man8
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
