Väitös 25.8.2020: Kokeilunhaluinen oppii kieltä nopeasti (Lesonen)

Tutkimus selvitti, miten neljä suomen kielen oppijaa ilmaisevat sitä, onko jokin asia hyvä tai huono sekä sitä, että jossakin on jotakin. Lisäksi kartoitettiin viikoittaisen seurannan avulla, miten nämä evaluoivat ja eksistentiaalisuuden ilmaukset kehittyvät yhdeksän kuukauden aikana.
Lesosen tutkimuksessa oppijankielen kehityksen analyysi on aloitettu aiemmista tutkimuksista poiketen oppijan ilmaisemista merkityksistä eikä kielen rakennepiirteistä. Näin analyysiin saatiin systemaattisesti mukaan myös epäkonventionaaliset ilmaukset, kuten ”Se on kolme opiskelijaa samassa huoneessa” (vs. ”Samassa huoneessa on kolme opiskelijaa”).
Ilmaisutapojen vaihtelu vie eteenpäin
Tutkimus osoittaa, että toiset oppijat käyttävät hyvin vaihtelevia ilmauksia kuvaamaan sitä, että jossakin on jotakin, mutta toiset ovat paljon varovaisempia.
– Tärkeä havainto on, että kokeilunhaluinen oppija pääsi ilmaisemaan tätä merkitystä aikaisemmin kuin varovainen oppija. Se, että pääsee ilmaisemaan ajatuksiaan uudella kielellä jo varhain, on erittäin tärkeää oppijalle itselleen, mutta lisäksi näissä tilanteissa saa aina mahdollisuuden oppia lisää, Lesonen havaitsi. – Tällä löydöksellä voi olla sovellusarvoa suomen kielen opetuksen tarpeisiin.
Jossakin on jotakin -tyyppiset eksistentiaalisuuden ilmaisut voisi tulosten mukaan ottaa opetuksessa esiin jo aikaisemmin, kuin ne oppimateriaaleissa on tavattu esitellä. – Ilmaisu on niin tärkeä, että monilla on tarve sen käytölle jo melko varhain, väittelijä perustelee.
Tulokset osoittavat, että kokeilunhaluisin oppija saavutti muita korkeamman kielitaidon tason tutkimuksen aikana. Ilmaisutapojen vaihtelu vie oppijaa eteenpäin ja valmistaa täsmällisempään suoritukseen.
Väittelijä vertaa kielen oppimista ja voimistelua toisiinsa. – Voimistelija horjuu puomilla opetellessaan uutta liikettä, ja juuri tämä horjuminen valmistaa voimistelijan kehoa liikkeen vaatimuksiin. Myös kielenoppimisessa horjuminen on hyödyllistä.
Kilpailua kielessä
Esittäessään arvioita tutkimukseen osallistujat käyttivät kahta erilaista rakennetta: verbejä ja adjektiiveja. Nämä kaksi rakennetta kilpailivat keskenään: kun toista käytettiin, toisen käyttö oli rajoittunutta ja jopa taantui.
– Tämä uusi löydös osoittaa, miten huomiota on vaikea kohdistaa kahteen asiaan oppimisen alkuvaiheessa. Opetuksessa kannattaakin ehkä keskittyä siihen osa-alueeseen, joka sillä hetkellä johtaa kilpailua, Lesonen ehdottaa.
PhD, FM Sirkku Lesosen Suomen kielen väitöskirjan "Valuing variability: dynamic usage-based principles in the L2 development of four Finnish language learners" tarkastustilaisuus pidetään 25.8.2020 klo 12:00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Teresa Cadierno (University of Southern Denmark) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lesosen väitöskirja on toteutettu yhteistyössä nk. cotutelle-sopimuksella Groningenin yliopiston (Alankomaat) kanssa.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-lesonen-250820.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa tilaisuuden lopussa mikäli mahdollisia yleisökysymyksiä, on 040 805 3226.
Julkaisu on luettavissa osoitteissa:
http://hdl.handle.net/(...)5b-8d1d-52bc6a5e6b99 ja
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71369
Taustatietoja:
Sirkku Lesonen (s.1988) valmistui ylioppilaaksi Pulkkilan lukiosta vuonna 2007. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2011 ja filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen kieli vuonna 2014.
Lesonen on työskennellyt suomi toisena kielenä -opettajana Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa sekä Jyväskylän kesäyliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Building Blocks, jossa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssin kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa.
Lisätietoja:
Sirkku Lesonen, puh. +358406108005, sirkku.m.lesonen@jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi
Aiheeseen liittyvät videot:
Sirkku Lesonen: Functional mistakes https://youtu.be/YkaA-hFOCsI
Sirkku Lesonen: Kilpailua kielessä https://youtu.be/TVz-X13man8
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
