Väitös 25.9.: Luova kirjoittaminen tukee opettajan ammatillista kehittymistä (Martin)
Ammatillinen kehittyminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena, läpi elämän jatkuvana prosessina, johon nivoutuvat mukaan myös henkilökohtainen elämä ja sen tapahtumat. Oman elämäntarinan jäsentäminen eli narratiivinen identiteettityö, esimerkiksi sanataiteen avulla, voi tukea ammatillista kasvua, KM Anne Martinin kasvatustieteiden väitöstutkimus osoittaa. Martin väittelee Jyväskylä yliopistossa 25.9.
Opettaja tekee työtä omalla persoonallaan, ja opettajan elämänkokemukset vaikuttavat hänen työhönsä. Koska työ on vuorovaikutteista ja emotionaalista, voi työn aiheuttama stressi näkyä myös vapaa-ajalla. Olisikin tärkeää, että ammatillista kehittymistä tuettaessa huomioitaisiin esimerkiksi hyvinvointiosaaminen, kuten palautuminen, ja tunteiden merkitys oppimiselle.
KM Anne Martin tutki väitöskirjassaan peruskoulun ja toisen asteen opettajien ammatillista kehittymistä kahdessa luovan kirjoittamisen yhteisössä. Tulosten mukaan osallistuminen kirjoittamiseen yhteisössä tuki opettajien ammatillista kehittymistä.
– Osallistuminen tarjosi paitsi uusia pedagogisia ideoita ja mahdollisuuden kehittyä kirjoittajana ja kirjoittamisen opettajana, myös positiivisia tunnekokemuksia sekä keinoja käsitellä, sanoittaa ja jakaa omia elämänkokemuksia, Martin kertoo.
Osallistumisen sosiaaliset aspektit, kuten vertaistuki ja -palaute, tarinoiden jakaminen sekä ohjaajan palaute ja kannustus, näyttäytyivät tutkimuksessa tärkeänä.
– On eri asia kirjoittaa yksin kotona itsenäisesti, kuin kohdata muita ihmisiä ja saada ryhmästä tai opinnoista erilaisia tehtävänantoja, ohjausta ja aikaraameja kirjoittamiselle, Martin kiteyttää yhteisöllisyyden merkitystä.
Sanataidetekstit rikastuttivat tutkimustuloksia
Martin lähestyi aihetta narratiivisen tutkimuksen keinoin ja hyödynsi tutkimuksen eri vaiheissa luovaa kirjoittamista. Jokaisessa osatutkimuksessa osana tuloksia esitettiin analyysiprosessin myötä kirjoitettu kaunokirjallinen teksti. Nämä sanataidetekstit syntyivät vuorovaikutuksessa alkuperäisen aineiston kanssa opettajien luovien tekstien otteita ja haastatteluaineiston lainauksia sekä tutkijan omaa ilmaisua yhdistellen. Tuloksia Martin raportoi ensimmäisessä artikkelissa runon, toisessa proosan ja kolmannessa draaman keinoin.
– Tarinankertojan rooli on mahdollistanut sen, että olen voinut kertoa opettajien kokemuksista samastuttavalla, tunteita herättävällä ja lukijaa puhuttelevalla tavalla, johon akateeminen teksti ei välttämättä yllä, Martin kertoo.
Luova kirjoittaminen tukee myös pedagogiikkaa
Luova kirjoittaminen voi tuoda eri alojen ammatillisen kehittymisen tukimuotoihin uusia näkökulmia, ja tarjota mahdollisuuden ilmaista ja käsitellä sellaisia tunteita ja kokemuksia, joihin perinteiset akateemisen kirjoittamisen muodot eivät välttämättä yllä. Opettajille luovan kirjoittamisen yhteisöihin osallistuminen voi lisäksi tukea oman työn pedagogista kehittämistä: kaikki opettajat ovat kielen ja kirjoittamisen opettajia, ja siksi monipuoliset kirjoittamisilmaisun muodot voivat rikastaa jokaisen opettajan omaa opetusta.
Aiemman tutkimuksen mukaan luovan kirjoittamisen yhteisöihin osallistuvat opettajat tuovat myös omaan luokkahuonepedagogiikkaansa luovia ilmaisumuotoja. Myös Martinin tutkimuksessa moni opettaja kertoi saaneensa uusia ideoita ja näkökulmia omaan työhönsä ja esimerkiksi tekstien arviointiin.
– Joskus punakynää tärkeämpää on tukea oppilaiden rohkeaa, leikkisää ja omantyylistä ilmaisua, Martin toteaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin opettajille suunnatun Ope kirjoittaa! -luovan kirjoittamisen ryhmästä sekä Jyväskylän avoimen yliopiston perusopintoihin osallistuneilta opettajilta. Aineisto koostui luovista kirjoitelmista ja haastatteluista, ja sitä analysoitiin kaksivaiheisesti ensin temaattisen analyysin askeleita noudattaen ja sitten narratiivista, luovaa analyysiprosessia kulkien.
KM Anne Martinin kasvatustieteen (OKL) väitöskirjan "Draw with words, write myself’ – Supporting teachers’ professional development in creative writing communities" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 25.9. kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistotutkija Minna Uitto (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-martin-250921.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77620.
Lisätietoja:
Anne Martin, anne.martin@jyu.fi, puh. 040 805 3519
Anne Martin on kirjoittanut ylioppilaaksi jyväskyläläisestä Voionmaan lukiosta vuonna 2005. Martin valmistui luokanopettajaksi ja kasvatustieteiden maisteriksi 2012, sivuaineinaan kirjallisuus sekä koulutusjohtaminen. Valmistuttuaan Martin on työskennellyt erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä opettajankouluttajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Martin on opiskellut kirjoittamisen perus- ja aineopinnot avoimessa yliopistossa. Hän työskentelee parhaillaan yliopistonopettajana opettajankoulutuslaitoksella ja viimeistelee keväällä 2022 julkaistavaa esikoisromaaniaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Leena Paaskoski museologian työelämäprofessuuriin1.2.2023 13:30:03 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut ensimmäisen humanistisen työelämäprofessorin lisäämään museologian ja museoalan vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 2.1.2023 tehtävässä on aloittanut dosentti Leena Paaskoski.
Naisten varhaisaikuisuudessa harrastama raskas säännöllinen liikunta voi lisätä virtsan- ja ulosteenkarkailun riskiä keski-iässä1.2.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten varhaisaikuisuuden fyysisellä aktiivisuudella on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin.
Solmuun menevät molekyylit, mutaatiot lajien synnyssä, matematiikan murtuvat muurit – mittava EU-rahoitus kolmelle JYU:n tutkijalle31.1.2023 13:18:41 EET | Tiedote
Kolme Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijaa sai Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän erittäin kilpaillun, viisivuotisen ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Rahoitetuissa projekteissa pyritään kehittämään tehokkaampia katalyyttejä tekemällä pitkiin molekyyleihin solmuja, selvitetään mutaatioiden vaikutuksia uusien lajien synnyssä ja ratkotaan fraktaaligeometrian ongelmia.
Antero Holmila historian professoriksi31.1.2023 11:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ottanut Antero Holmilan historian professoriksi 1.1.2023 alkaen. Historian ja etnologian laitokselle sijoittuvan tehtävän alana on kriisien ja yhteiskunnan muutoksen historia.
Tutkinnot 2022: Onnittelut lähes 2800 tutkinnon suorittaneelle!30.1.2023 09:04:03 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2022 yhteensä 2764 tutkintoa: 1447 maisteria, 1200 kandidaattia, 116 tohtoria sekä yksi lisensiaatti. Maisterin- ja tohtoritutkintojen määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin suoritettiin 1537 maisterin-, 1275 kandidaatin- ja 137 tohtorintutkintoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme