Jyväskylän yliopisto

Väitös 28.9.2019: Naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista päihdehoitoa

Jaa

Päihdehoidon perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, koska ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin.

Teija Karttunen. Kuva: Juha Karttunen
Teija Karttunen. Kuva: Juha Karttunen

Naisten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Kyse on myös kulttuurisesta muutoksesta: naisilla on yhä enemmän sosiaalista vapautta ja päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt.

Teija Karttunen tutki sosiaalityön väitöskirjassaan naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä ja sen hoitoa naiserityisenä päihdehoidon interventiona. Karttunen seurasi päihdehoitolaitoksen päivittäistä työtä, arkea ja tapahtumia sekä haastatteli työntekijöitä.

Karttusen mukaan naisten päihdeongelmissa ja niiden hoidossa korostuvat naisten ongelmallinen suhde itseen, omaan sukupuoleen ja toisaalta miehiin. Kasautuneet psykososiaaliset stressitekijät, vaikea elämäntilanne ja ihmissuhdeongelmat kuormittavat hoitoon hakeutuvia naisia.

– Naisilla on usein taustallaan vakavia traumaattisia kokemuksia, mikä heikentää psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä eli sitä, miten ihminen kykenee toimimaan arjessa, työ- ja koulutusinstituutioissa ja ihmissuhteissa. Hoidossa esille tulevat myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat, naisten heikko itsetunto sekä vaikeudet käsitellä omia tunteita, Karttunen kertoo.

Laitoshoitoon ohjautuvat naiset ovat taustoiltaan sekä päihdeongelman vakavuuden suhteen hyvin erilaisia. Tämä tulee huomioida myös hoidon järjestämisessä. Naisten päihdeongelma on edelleen vahvasti häpeää tuottava, mikä voi johtaa ongelman salailuun ja estää naisia hakeutumasta hoitoon.

– Toisaalta hoitoon hakeutuminen ja pyrkimys muuttaa omaa elämää eivät vielä takaa käytännön sosiaalista tukea ja hyväksyntää, mitä naiset kuitenkin toivoisivat. Myös yhteiskunnan odotukset ovat suuret, mutta kiinnittyminen yhteiskuntaan on vaikeaa, Karttunen huomauttaa.

Naisten päihdehoidossa korostuu työntekijöiden kyky osoittaa empatiaa, hoivaa sekä taito välttää vuorovaikutuksessa vahvaa vastakkainasettelua. Hoidossa tarvitaan turvallisia ja vakauttavia rakenteita. Päihdeongelmasta toipumisessa tärkeitä ovat hyväksyntää, arvostusta ja sosiaalista tukea tarjoavat suhteet.

– Sukupuoleen ja sen merkitykseen päihdeongelmille ja niiden hoidolle on vasta hiljattain alettu kiinnittää huomiota. Perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, sillä ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Siksi erityisesti naisille suunnattuja päihdehoitopalveluita on tarpeen järjestää, Karttunen sanoo.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Teija Karttusen sosiaalityön väitöskirjan "Naiserityistä päihdehoitoa – etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä" tarkastustilaisuus pidetään 28.9.2019 klo 12–15 Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä professori Elina Virokannas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Lisätiedot:

Teija Karttunen
teija.e.karttunen@jyu.fi
043 825 0855

Teija Karttunen (s. 1979) on kirjoittanut ylioppilaaksi Karhulan lukiosta Kotkasta vuonna 1998 ja on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiaalityön oppiaineesta vuonna 2004. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Karttunen on työskennellyt erilaisissa sosiaalityön asiakastyön, kehittämisen ja johtamisen tehtävissä lastensuojelussa, päihdepalveluissa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Sosiaalityön jatko-opintojen aikana Karttunen on toiminut Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä vuosina 2007–2009 tohtorikoulutettavana SOSNET-tutkijakoulun rahoituksella. Väitöstutkimusta on rahoittanut myös Alkoholitutkimussäätiö. Karttunen on toiminut sosiaalityön sivutoimisena opettajana Helsingin ja Jyväskylän avoimessa yliopistossa vuosina 2010–2018. Tällä hetkellä Karttunen työskentelee Vantaan kaupungilla sosiaalityön esimiehenä Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikössä Psykososiaalisissa palveluissa.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 118, 311s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7839-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7839-6

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Teija Karttunen. Kuva: Juha Karttunen
Teija Karttunen. Kuva: Juha Karttunen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme