Väitös 28.9.2019: Naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista päihdehoitoa

Naisten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Kyse on myös kulttuurisesta muutoksesta: naisilla on yhä enemmän sosiaalista vapautta ja päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt.
Teija Karttunen tutki sosiaalityön väitöskirjassaan naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä ja sen hoitoa naiserityisenä päihdehoidon interventiona. Karttunen seurasi päihdehoitolaitoksen päivittäistä työtä, arkea ja tapahtumia sekä haastatteli työntekijöitä.
Karttusen mukaan naisten päihdeongelmissa ja niiden hoidossa korostuvat naisten ongelmallinen suhde itseen, omaan sukupuoleen ja toisaalta miehiin. Kasautuneet psykososiaaliset stressitekijät, vaikea elämäntilanne ja ihmissuhdeongelmat kuormittavat hoitoon hakeutuvia naisia.
– Naisilla on usein taustallaan vakavia traumaattisia kokemuksia, mikä heikentää psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä eli sitä, miten ihminen kykenee toimimaan arjessa, työ- ja koulutusinstituutioissa ja ihmissuhteissa. Hoidossa esille tulevat myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat, naisten heikko itsetunto sekä vaikeudet käsitellä omia tunteita, Karttunen kertoo.
Laitoshoitoon ohjautuvat naiset ovat taustoiltaan sekä päihdeongelman vakavuuden suhteen hyvin erilaisia. Tämä tulee huomioida myös hoidon järjestämisessä. Naisten päihdeongelma on edelleen vahvasti häpeää tuottava, mikä voi johtaa ongelman salailuun ja estää naisia hakeutumasta hoitoon.
– Toisaalta hoitoon hakeutuminen ja pyrkimys muuttaa omaa elämää eivät vielä takaa käytännön sosiaalista tukea ja hyväksyntää, mitä naiset kuitenkin toivoisivat. Myös yhteiskunnan odotukset ovat suuret, mutta kiinnittyminen yhteiskuntaan on vaikeaa, Karttunen huomauttaa.
Naisten päihdehoidossa korostuu työntekijöiden kyky osoittaa empatiaa, hoivaa sekä taito välttää vuorovaikutuksessa vahvaa vastakkainasettelua. Hoidossa tarvitaan turvallisia ja vakauttavia rakenteita. Päihdeongelmasta toipumisessa tärkeitä ovat hyväksyntää, arvostusta ja sosiaalista tukea tarjoavat suhteet.
– Sukupuoleen ja sen merkitykseen päihdeongelmille ja niiden hoidolle on vasta hiljattain alettu kiinnittää huomiota. Perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, sillä ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Siksi erityisesti naisille suunnattuja päihdehoitopalveluita on tarpeen järjestää, Karttunen sanoo.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Teija Karttusen sosiaalityön väitöskirjan "Naiserityistä päihdehoitoa – etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä" tarkastustilaisuus pidetään 28.9.2019 klo 12–15 Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä professori Elina Virokannas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätiedot:
Teija Karttunen
teija.e.karttunen@jyu.fi
043 825 0855
Teija Karttunen (s. 1979) on kirjoittanut ylioppilaaksi Karhulan lukiosta Kotkasta vuonna 1998 ja on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiaalityön oppiaineesta vuonna 2004. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Karttunen on työskennellyt erilaisissa sosiaalityön asiakastyön, kehittämisen ja johtamisen tehtävissä lastensuojelussa, päihdepalveluissa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Sosiaalityön jatko-opintojen aikana Karttunen on toiminut Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä vuosina 2007–2009 tohtorikoulutettavana SOSNET-tutkijakoulun rahoituksella. Väitöstutkimusta on rahoittanut myös Alkoholitutkimussäätiö. Karttunen on toiminut sosiaalityön sivutoimisena opettajana Helsingin ja Jyväskylän avoimessa yliopistossa vuosina 2010–2018. Tällä hetkellä Karttunen työskentelee Vantaan kaupungilla sosiaalityön esimiehenä Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikössä Psykososiaalisissa palveluissa.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 118, 311s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7839-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7839-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vaihdevuodet heikentävät veriarvoja, mutta eivät laske lepoenergiankulutusta tai rasvanpolttokykyä (Karppinen)8.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
TtM Jari Karppinen tutki liikuntalääketieteen väitöskirjassaan vaihdevuosien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä aineenvaihduntaan mittaamalla lepoenergiankulutusta, rasvan käyttöä levossa ja liikkuessa sekä veren aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia. Karppinen selvitti myös, kertooko tehokkaammin toimiva rasvanpoltto paremmasta kyvystä hallita verensokeria sokerirasituskokeen aikana.
Äidit ilmaisevat ihanteitaan lastensa muotikuvissa somessa7.6.2023 12:20:00 EEST | Tiedote
Äidit jakavat sosiaalisessa mediassa lapsistaan muotikuvia, joissa yhdistyvät perhekuvien perinteet ja muotikuvien kaupallinen symboliikka. Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten viime vuosina yleistynyt ilmiö on yhteydessä kulutukseen, vanhemmuuteen ja lapsuuteen sekä lasten yksityisyyteen.
Uutuuskirja ”Kertomuksia kestävästä elämästä” luo kestävää toivoa7.6.2023 11:04:35 EEST | Tiedote
Mikä saa ihmiset, yhteisöt ja yritykset tavoittelemaan kestävämpää elämää ja sitoutumaan vastuullisiin valintoihin? Tätä ovat pohtineet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkijat yhdessä kokeneiden työelämän osaajien ja vaikuttajien kanssa uutuuskirjassa, jossa kuuluu yritysten, kansalaisyhteiskunnan, tieteen ja taiteen tunnettujen edustajien ääni.
Suomen Akatemia myönsi Jyväskylän yliopistoon 10 hankerahoitusta luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkimukseen – yhteissumma yli 5 miljoonaa euroa7.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon rahoituksen 10 uudelle akatemiahankkeelle. Rahoitukset tulivat matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan ja informaatioteknologian tiedekuntaan.
Äidit ilmaisevat ihanteitaan lastensa muotikuvissa somessa7.6.2023 01:30:00 EEST | Tiedote
Äidit jakavat sosiaalisessa mediassa lapsistaan muotikuvia, joissa yhdistyvät perhekuvien perinteet ja muotikuvien kaupallinen symboliikka. Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten viime vuosina yleistynyt ilmiö on yhteydessä kulutukseen, vanhemmuuteen ja lapsuuteen sekä lasten yksityisyyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme