Väitös 28.9.2019: Naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista päihdehoitoa
Naisten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat yleistyneet Suomessa. Kyse on myös kulttuurisesta muutoksesta: naisilla on yhä enemmän sosiaalista vapautta ja päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt.
Teija Karttunen tutki sosiaalityön väitöskirjassaan naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä ja sen hoitoa naiserityisenä päihdehoidon interventiona. Karttunen seurasi päihdehoitolaitoksen päivittäistä työtä, arkea ja tapahtumia sekä haastatteli työntekijöitä.
Karttusen mukaan naisten päihdeongelmissa ja niiden hoidossa korostuvat naisten ongelmallinen suhde itseen, omaan sukupuoleen ja toisaalta miehiin. Kasautuneet psykososiaaliset stressitekijät, vaikea elämäntilanne ja ihmissuhdeongelmat kuormittavat hoitoon hakeutuvia naisia.
– Naisilla on usein taustallaan vakavia traumaattisia kokemuksia, mikä heikentää psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä eli sitä, miten ihminen kykenee toimimaan arjessa, työ- ja koulutusinstituutioissa ja ihmissuhteissa. Hoidossa esille tulevat myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat, naisten heikko itsetunto sekä vaikeudet käsitellä omia tunteita, Karttunen kertoo.
Laitoshoitoon ohjautuvat naiset ovat taustoiltaan sekä päihdeongelman vakavuuden suhteen hyvin erilaisia. Tämä tulee huomioida myös hoidon järjestämisessä. Naisten päihdeongelma on edelleen vahvasti häpeää tuottava, mikä voi johtaa ongelman salailuun ja estää naisia hakeutumasta hoitoon.
– Toisaalta hoitoon hakeutuminen ja pyrkimys muuttaa omaa elämää eivät vielä takaa käytännön sosiaalista tukea ja hyväksyntää, mitä naiset kuitenkin toivoisivat. Myös yhteiskunnan odotukset ovat suuret, mutta kiinnittyminen yhteiskuntaan on vaikeaa, Karttunen huomauttaa.
Naisten päihdehoidossa korostuu työntekijöiden kyky osoittaa empatiaa, hoivaa sekä taito välttää vuorovaikutuksessa vahvaa vastakkainasettelua. Hoidossa tarvitaan turvallisia ja vakauttavia rakenteita. Päihdeongelmasta toipumisessa tärkeitä ovat hyväksyntää, arvostusta ja sosiaalista tukea tarjoavat suhteet.
– Sukupuoleen ja sen merkitykseen päihdeongelmille ja niiden hoidolle on vasta hiljattain alettu kiinnittää huomiota. Perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, sillä ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Siksi erityisesti naisille suunnattuja päihdehoitopalveluita on tarpeen järjestää, Karttunen sanoo.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Teija Karttusen sosiaalityön väitöskirjan "Naiserityistä päihdehoitoa – etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä" tarkastustilaisuus pidetään 28.9.2019 klo 12–15 Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä professori Elina Virokannas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätiedot:
Teija Karttunen
teija.e.karttunen@jyu.fi
043 825 0855
Teija Karttunen (s. 1979) on kirjoittanut ylioppilaaksi Karhulan lukiosta Kotkasta vuonna 1998 ja on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiaalityön oppiaineesta vuonna 2004. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Karttunen on työskennellyt erilaisissa sosiaalityön asiakastyön, kehittämisen ja johtamisen tehtävissä lastensuojelussa, päihdepalveluissa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Sosiaalityön jatko-opintojen aikana Karttunen on toiminut Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä vuosina 2007–2009 tohtorikoulutettavana SOSNET-tutkijakoulun rahoituksella. Väitöstutkimusta on rahoittanut myös Alkoholitutkimussäätiö. Karttunen on toiminut sosiaalityön sivutoimisena opettajana Helsingin ja Jyväskylän avoimessa yliopistossa vuosina 2010–2018. Tällä hetkellä Karttunen työskentelee Vantaan kaupungilla sosiaalityön esimiehenä Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikössä Psykososiaalisissa palveluissa.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 118, 311s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7839-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7839-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Fintrafficin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tähtää liikenneturvallisuuden parantamiseen tekoälyn ja datatieteen avulla22.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Fintraffic ja Jyväskylän yliopisto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja kehittää liikenteestä sujuvampaa ja ympäristöystävällisempää. Yhteistyö yhdistää toisiinsa Fintrafficin tuottaman ja hallinnoiman tiedon sekä Jyväskylän yliopiston datamalli- ja analytiikkaosaamisen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme