Väitös 29.10.2021: Heikko uni ja väsyminen arjen toiminnoissa voivat heikentää iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia liikkua (Palmberg)

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että lyhyet yöunet ja suurempi väsyvyys fyysistä kuntoa vaativissa arjen tehtävissä, kuten kävellessä ja kodin siivoamisessa, lisäsivät riskiä tyydyttämättömälle liikunnantarpeelle. Tyydyttämättömällä liikunnantarpeella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö haluaisi lisätä liikunnan määrää, mutta kokee, että se ei ole mahdollista. Väsyvyydellä puolestaan tarkoitetaan toiminnan intensiteettiin ja kestoon suhteutettua väsymistä, joka kasvaa selvästi iän myötä.

– Ihmisille on luontaista muokata käyttäytymistään energiaa säästääkseen, ja siksi liian väsyttävää toimintaa aletaan välttää. Tutkimalla väsyvyyttä saadaan parempi kuva siitä, missä määrin väsyminen oikeasti rajoittaa arkielämää ja päivittäisiä toimia, kertoo väitöskirjatutkija Lotta Palmberg.

Tyydyttämätön liikunnantarve ilmeni usein silloin, kun liikunnan tai ulkona liikkumisen määrää oli syystä tai toisesta jouduttu vähentämään. Vaikka liikunnan määrä usein iän myötä vähenee, liikunnan vähentäminen ei välttämättä ole itselle toivottua. Monet iäkkäät ihmiset haluaisivat liikkua enemmän, jos heillä olisi siihen mahdollisuus.

Katkonaisesti kertyvä aktiivisuus voi olla varhainen merkki väsyvyydestä vanhuusiässä

Fyysisen aktiivisuuden määrän lisäksi tutkimuksessa saatiin tietoa tavasta, jolla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyy. Heikompaa yöllistä lepoa kuvaavat tekijät ja suurempi väsyvyys olivat yhteydessä myös fyysisen aktiivisuuden katkonaisempaan kertymiseen päivän aikana.

Tulokset viittaavat siihen, että fyysisen aktiivisuuden katkonaisuus saattaisi olla väsyvyyden varhaisia merkkejä, sillä yhteys löytyi myös niiden tutkittavien joukossa, joilla fyysistä aktiivisuutta kertyi päivän aikana eniten. Suuria eroja ei havaittu myöskään tutkittavien toimintakyvyssä fyysisen aktiivisuuden katkonaisuuden suhteen.

– Toiminnan tauottaminen voi mahdollistaa itselle tärkeiden harrastusten jatkamisen väsymyksestä huolimatta. Tutkimalla kaavaa, jolla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyy, saatetaan helpommin tunnistaa ne henkilöt, joilla on riski väsyvyyden kasvamiselle ja sitä myötä myös toimintakyvyn heikkenemiselle, Palmberg toteaa.

Tutkimuksessa käytettiin kolmen isomman tutkimuksen aineistoa: Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE) -aineistoa, Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -aineistoa ja Aktiivinen vanhuus (AGNES) -aineistoa.

Lotta Palmbergin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan Associations of sleep characteristics and fatigue with physical activity patterns and unmet physical activity need in old age tarkastustilaisuus pidetään 29.10.2021 klo 12 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-palmberg-291021. Vastaväittäjänä toimii dosentti Harri Sievänen (UKK-instituutti) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 443, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8886-9 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8886-9.

Lotta Palmberg kirjotti ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 2008 ja valmistui terveydenhoitajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013. Terveystieteiden maisteriksi Palmberg valmistui 2016 pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys. Vuodesta 2016 lähtien Palmberg on ollut töissä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjatutkijana. Tällä hetkellä Palmberg työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa projektitutkijana.