Jyväskylän yliopisto edelläkävijä ekologisen kompensaation tutkimuksen vaikuttavuudessa

Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST) -hanke on noussut keskeiseen rooliin erityisesti luonnonarvomarkkinoiden ja ekologisen kompensaation kehittämisessä. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty Suomen luonnonsuojelulain vapaaehtoisen ekologisen kompensaation sääntelyssä ja ympäristöministeriön kompensaatioasetuksen valmistelussa, ja hanke on saanut kiitosta myös yhteistyökumppaneiltaan.

- On palkitsevaa nähdä, miten pitkäjänteinen tutkimustyö, tieteellinen neuvonanto ja tiivis yhteistyö säädösvalmistelijoiden kanssa vaikuttavat suoraan sääntelyyn ja sitä kautta yhteiskuntaan, iloitsee ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, joka toimi BOOST-konsortion johtajana.

Vaikuttavuus ei synny sattumalta

Hankkeen taustalla on ollut tietoinen strateginen valinta panostaa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tutkijat ovat käyttäneet tuhansia työtunteja tutkimustiedon soveltamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä viranhaltijoiden ja muiden toimijoiden kanssa.

- Yksi konkreettinen esimerkki vaikuttavuudesta on Helsingin kaupungille toteutettu työpajakokonaisuus, jonka seurauksena kaupunki vauhditti ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Samalla olemme johtaneet ekologisen kompensaation keskeisten sääntöjen ja mittareiden kehittämistä yhdessä viranomaisten ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Näin tutkimustieto ei jää abstraktille tasolle, vaan muuntuu sekä yksittäisiksi päätöksiksi että koko järjestelmää ohjaaviksi käytännöiksi, täsmentää Kotiaho.

Yhteistyö on hankkeen ydin

Ympäristöministeriö on ollut hankkeen keskeinen kumppani, mutta myös kaupungit, yritykset sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ovat osallistuneet aktiivisesti kehitystyöhön. Laaja yhteistyöverkosto on mahdollistanut tutkimustiedon nopean siirtymisen käytäntöön.

- Ekologisen kompensaation ja luonnonarvomarkkinoiden tutkimuksemme on vahva esimerkki siitä, että tutkimus voi olla merkittävä muutosvoima yhteiskunnassa. Vaikka tiivis yhteistyö viranhaltijoiden kanssa ja tieteellinen neuvonanto vievät paljon aikaa ja tuottavat siksi vähemmän perinteisiä akateemisia meriittejä, juuri tämän työn kautta tutkimustieto siirtyy päätöksentekoon ja sen vaikutukset ulottuvat suomalaisen ympäristöpolitiikan ytimeen, painottaa Kotiaho.