Väitös 29.11.2019: Liikunta vaikuttaa tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella
Pekka Hautasaari selvitti liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntalääketieteen väitöskirjassaan tuntoaistin ja kivun käsittelyä aivokuorella sekä liikunnan vaikutusta näihin mekanismeihin.
- Tutkimuksessa havaittiin, että usean vuoden ajan liikunta-aktiivisuudeltaan poikkeavien kaksosparien välillä oli eroa tarkkailun ulkopuolella olevan tuntoaistihavainnon käsittelyssä. Tämä tulos mahdollisesti kertoo siitä, että säännöllinen liikunta edistää aivojen kykyä suodattaa epäolennaisia tuntoaistihavaintoja ympäristöstä tehokkaammin, Hautasaari kertoo.
Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Liikunnan vaikutusta tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn on kuitenkin tutkittu vähän. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin terveiden nuorten koehenkilöiden tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn liittyviä aivokuoren mekanismeja magnetoenkefalografialla ja elektroenkefalografialla.
Väitöskirjan toisena keskeisenä havaintona oli, että akuutti liikuntasuoritus muokkasi terveillä aikuisilla kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella. Tämä mahdollisesti tukee käsitystä tunto- ja liikeaivokuoren tiiviistä yhteydestä keskushermoston kivunhallintamekanismeihin.
- Nämä aivokuoren perusmekanismien tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla on yhteys sekä harmittoman että kipua tuottavan tuntoaistimuksen hallintamekanismeihin, Hautasaari kertoo.
Tutkimuksen tulokset tukevat tutkimusalalla vallitsevia käsityksiä liikunnan monipuolisista vaikutuksista keskushermostoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia kivun hallintaan. Tämän yhteyden taustalla olevat neurobiologiset perusmekanismit eivät kuitenkaan ole vielä hyvin tiedossa. Perus- ja soveltavalla lisätutkimuksella liikunnan vaikutuksista tuntoaistin ja kivun käsittelyyn voidaan edistää liikunnallisten kuntoutuskäytäntöjen kehitystä.
TtM Pekka Hautasaaren liikuntalääketieteen väitöskirjan "Exercise effects on early cortical somatosensory and nociceptive processing in the human brain" tarkastustilaisuus on 29.11.2019 klo 12 Seminarium-rakennuksessa S212. Vastaväittäjänä professori Massimiliano Valeriani (Division of Neurology, Ospedale Pediatrico Bambino Gesù, Italia) ja kustoksena dosentti Ina Tarkka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Pekka Hautasaari kirjoitti ylioppilaaksi Laanilan lukiosta Oulusta vuonna 2004, ja valmistui fysioterapeutiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2017 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Hautasaari on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 157, ISSN2489-9003, ISBN978-951-39-7949-2 (PDF), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7949-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija Pekka Hautasaari, pekka.t.hautasaari@student.jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston uusi ja Suomen ainoa fysioterapian professori27.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Arto Hautala aloitti 1.11.2025 fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa.Julkaistu 26.11.2025
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme