Väitös 29.11.2019: Liikunta vaikuttaa tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella
Pekka Hautasaari selvitti liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntalääketieteen väitöskirjassaan tuntoaistin ja kivun käsittelyä aivokuorella sekä liikunnan vaikutusta näihin mekanismeihin.
- Tutkimuksessa havaittiin, että usean vuoden ajan liikunta-aktiivisuudeltaan poikkeavien kaksosparien välillä oli eroa tarkkailun ulkopuolella olevan tuntoaistihavainnon käsittelyssä. Tämä tulos mahdollisesti kertoo siitä, että säännöllinen liikunta edistää aivojen kykyä suodattaa epäolennaisia tuntoaistihavaintoja ympäristöstä tehokkaammin, Hautasaari kertoo.
Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Liikunnan vaikutusta tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn on kuitenkin tutkittu vähän. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin terveiden nuorten koehenkilöiden tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn liittyviä aivokuoren mekanismeja magnetoenkefalografialla ja elektroenkefalografialla.
Väitöskirjan toisena keskeisenä havaintona oli, että akuutti liikuntasuoritus muokkasi terveillä aikuisilla kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella. Tämä mahdollisesti tukee käsitystä tunto- ja liikeaivokuoren tiiviistä yhteydestä keskushermoston kivunhallintamekanismeihin.
- Nämä aivokuoren perusmekanismien tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla on yhteys sekä harmittoman että kipua tuottavan tuntoaistimuksen hallintamekanismeihin, Hautasaari kertoo.
Tutkimuksen tulokset tukevat tutkimusalalla vallitsevia käsityksiä liikunnan monipuolisista vaikutuksista keskushermostoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia kivun hallintaan. Tämän yhteyden taustalla olevat neurobiologiset perusmekanismit eivät kuitenkaan ole vielä hyvin tiedossa. Perus- ja soveltavalla lisätutkimuksella liikunnan vaikutuksista tuntoaistin ja kivun käsittelyyn voidaan edistää liikunnallisten kuntoutuskäytäntöjen kehitystä.
TtM Pekka Hautasaaren liikuntalääketieteen väitöskirjan "Exercise effects on early cortical somatosensory and nociceptive processing in the human brain" tarkastustilaisuus on 29.11.2019 klo 12 Seminarium-rakennuksessa S212. Vastaväittäjänä professori Massimiliano Valeriani (Division of Neurology, Ospedale Pediatrico Bambino Gesù, Italia) ja kustoksena dosentti Ina Tarkka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Pekka Hautasaari kirjoitti ylioppilaaksi Laanilan lukiosta Oulusta vuonna 2004, ja valmistui fysioterapeutiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2017 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Hautasaari on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 157, ISSN2489-9003, ISBN978-951-39-7949-2 (PDF), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7949-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija Pekka Hautasaari, pekka.t.hautasaari@student.jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme