Väitös 29.11.2019: Liikunta vaikuttaa tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella
Pekka Hautasaari selvitti liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntalääketieteen väitöskirjassaan tuntoaistin ja kivun käsittelyä aivokuorella sekä liikunnan vaikutusta näihin mekanismeihin.
- Tutkimuksessa havaittiin, että usean vuoden ajan liikunta-aktiivisuudeltaan poikkeavien kaksosparien välillä oli eroa tarkkailun ulkopuolella olevan tuntoaistihavainnon käsittelyssä. Tämä tulos mahdollisesti kertoo siitä, että säännöllinen liikunta edistää aivojen kykyä suodattaa epäolennaisia tuntoaistihavaintoja ympäristöstä tehokkaammin, Hautasaari kertoo.
Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Liikunnan vaikutusta tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn on kuitenkin tutkittu vähän. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin terveiden nuorten koehenkilöiden tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn liittyviä aivokuoren mekanismeja magnetoenkefalografialla ja elektroenkefalografialla.
Väitöskirjan toisena keskeisenä havaintona oli, että akuutti liikuntasuoritus muokkasi terveillä aikuisilla kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella. Tämä mahdollisesti tukee käsitystä tunto- ja liikeaivokuoren tiiviistä yhteydestä keskushermoston kivunhallintamekanismeihin.
- Nämä aivokuoren perusmekanismien tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla on yhteys sekä harmittoman että kipua tuottavan tuntoaistimuksen hallintamekanismeihin, Hautasaari kertoo.
Tutkimuksen tulokset tukevat tutkimusalalla vallitsevia käsityksiä liikunnan monipuolisista vaikutuksista keskushermostoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia kivun hallintaan. Tämän yhteyden taustalla olevat neurobiologiset perusmekanismit eivät kuitenkaan ole vielä hyvin tiedossa. Perus- ja soveltavalla lisätutkimuksella liikunnan vaikutuksista tuntoaistin ja kivun käsittelyyn voidaan edistää liikunnallisten kuntoutuskäytäntöjen kehitystä.
TtM Pekka Hautasaaren liikuntalääketieteen väitöskirjan "Exercise effects on early cortical somatosensory and nociceptive processing in the human brain" tarkastustilaisuus on 29.11.2019 klo 12 Seminarium-rakennuksessa S212. Vastaväittäjänä professori Massimiliano Valeriani (Division of Neurology, Ospedale Pediatrico Bambino Gesù, Italia) ja kustoksena dosentti Ina Tarkka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Pekka Hautasaari kirjoitti ylioppilaaksi Laanilan lukiosta Oulusta vuonna 2004, ja valmistui fysioterapeutiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2017 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Hautasaari on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 157, ISSN2489-9003, ISBN978-951-39-7949-2 (PDF), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7949-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija Pekka Hautasaari, pekka.t.hautasaari@student.jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme