Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.11.2019: Liikunta vaikuttaa tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella

25.11.2019 13:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin terveillä ihmisillä liikunnan yhteyttä tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella. Tutkimuksissa havaittiin pitkäkestoisen liikuntatottumuksen olevan yhteydessä aivojen tehokkaampaan kykyyn käsitellä tarkkailun ulkopuolella olevia tuntoaistihavaintoja. Lisäksi akuutin liikuntasuorituksen havaittiin muokkaavan kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja aivotutkimuskeskuksessa (CIBR) tutkitaan liikunnan vaikutuksia aivoihin.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja aivotutkimuskeskuksessa (CIBR) tutkitaan liikunnan vaikutuksia aivoihin.

Pekka Hautasaari selvitti liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntalääketieteen väitöskirjassaan tuntoaistin ja kivun käsittelyä aivokuorella sekä liikunnan vaikutusta näihin mekanismeihin.

- Tutkimuksessa havaittiin, että usean vuoden ajan liikunta-aktiivisuudeltaan poikkeavien kaksosparien välillä oli eroa tarkkailun ulkopuolella olevan tuntoaistihavainnon käsittelyssä. Tämä tulos mahdollisesti kertoo siitä, että säännöllinen liikunta edistää aivojen kykyä suodattaa epäolennaisia tuntoaistihavaintoja ympäristöstä tehokkaammin, Hautasaari kertoo.

Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Liikunnan vaikutusta tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn on kuitenkin tutkittu vähän. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin terveiden nuorten koehenkilöiden tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn liittyviä aivokuoren mekanismeja magnetoenkefalografialla ja elektroenkefalografialla.

Väitöskirjan toisena keskeisenä havaintona oli, että akuutti liikuntasuoritus muokkasi terveillä aikuisilla kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella. Tämä mahdollisesti tukee käsitystä tunto- ja liikeaivokuoren tiiviistä yhteydestä keskushermoston kivunhallintamekanismeihin.

- Nämä aivokuoren perusmekanismien tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla on yhteys sekä harmittoman että kipua tuottavan tuntoaistimuksen hallintamekanismeihin, Hautasaari kertoo.

Tutkimuksen tulokset tukevat tutkimusalalla vallitsevia käsityksiä liikunnan monipuolisista vaikutuksista keskushermostoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia kivun hallintaan. Tämän yhteyden taustalla olevat neurobiologiset perusmekanismit eivät kuitenkaan ole vielä hyvin tiedossa. Perus- ja soveltavalla lisätutkimuksella liikunnan vaikutuksista tuntoaistin ja kivun käsittelyyn voidaan edistää liikunnallisten kuntoutuskäytäntöjen kehitystä.

TtM Pekka Hautasaaren liikuntalääketieteen väitöskirjan "Exercise effects on early cortical somatosensory and nociceptive processing in the human brain" tarkastustilaisuus on 29.11.2019 klo 12 Seminarium-rakennuksessa S212. Vastaväittäjänä professori Massimiliano Valeriani (Division of Neurology, Ospedale Pediatrico Bambino Gesù, Italia) ja kustoksena dosentti Ina Tarkka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pekka Hautasaari kirjoitti ylioppilaaksi Laanilan lukiosta Oulusta vuonna 2004, ja valmistui fysioterapeutiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2017 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Hautasaari on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 157, ISSN2489-9003, ISBN978-951-39-7949-2 (PDF), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7949-2

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Apurahatutkija Pekka Hautasaari, pekka.t.hautasaari@student.jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja aivotutkimuskeskuksessa (CIBR) tutkitaan liikunnan vaikutuksia aivoihin.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja aivotutkimuskeskuksessa (CIBR) tutkitaan liikunnan vaikutuksia aivoihin.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote

Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.

Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.

Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye