Väitös 29.11.2019: Verkkojournalismi ei täytä yleisön odotuksia – Luottamus journalismia kohtaan perustuu osittain virheellisiin odotuksiin (Manninen)
Nuorilla suomalaisaikuisilla on verkkojournalismia kohtaan korkeita odotuksia esimerkiksi tietojen varmistamisen suhteen. Suurin osa odotuksista ei kuitenkaan toteudu. Asiaa on tutkinut Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija FM Ville Manninen, joka tarkkaili ensin verkkotoimittajia seitsemässä suomalaisessa toimituksessa ja sen jälkeen pyysi 18 - 28-vuotiaita yleisön edustajia arvioimaan havaitsemiaan työtapoja.
– Journalismi on tärkeää, koska se tarjoaa kansalaisille hyödyllistä tietoa asioista, joihin heillä ei ole suoraa kosketusta. Tämä etäisyys myös tarkoittaa, ettei yleisön ole mahdollista varmistaa kuluttamansa journalismin laatua. Väitöskirjani keskeinen tutkimusongelma on tiivistetysti se, onko journalismi luotettavaa vai ei, kuvaa Manninen.
Kiire leimaa toimittajien työtä
Tutkimuksen mukaan nuorten suomalaisaikuisten odotukset verkkojournalismia kohtaan ovat tavanomaisia: journalismin tulisi olla neutraalia, puolueetonta, tarkkaa, vastuullista, kattavaa ja helppotajuista.
Väitöstutkimus keskittyy erityisesti lähteiden käyttöön. Lähteisiin liittyen yleisöllä on ainakin neljä odotusta: tietojen tulisi olla tarkistettuja, juttuja varten pitäisi haastatella esimerkiksi oikeustapauksen "molemmat osapuolet", jutussa pitäisi käyttää mahdollisimman uskottavia lähteitä, kuten viranomaisia, ja tietoja ei pitäisi kopioida jo aiemmin julkaistuista jutuista.
Vapaaehtoisia verkkotoimittajia tarkkailemalla Manninen huomasi, että toimittajien lähdekäytännöt olivat suurimmaksi osaksi näiden odotusten vastaisia. Yli puolessa jutuista tiedot olivat varmistamattomia, suuri osa niiden tiedoista oli kopioitu jo aiemmin julkaistuista jutuista ja toimittajat yrittivät vain harvoin tavoittaa useampaa kuin yhtä lähdettä. Odotukset ja todellisuus kohtasivat vain lähteiden valinnassa: jutuissa käytettiin yleensä uskottaviksi arvioituja lähteitä.
– Suomalaisten verkkotoimittajien on harvoin mahdollista täyttää vaatimuksia, sillä heidän työnsä on nopeatempoista ja pöydän ääreen sidottua. Toimittajan työlle leimaavinta on kiire ja työprosessien virtaviivaisuus. Valmiiksi tuotetun materiaalin käyttö on yleistä, kun taas omalle tutkimustyölle jää vain vähän aikaa.
Tilanne vaatii korjausliikettä
– Tilanne on yleisön luottamuksen säilyttämisen kannalta vaarallinen, sillä suomalaisten suhteellisen korkea luottamus journalismia kohtaan näyttäisi perustuvan virheellisiin odotuksiin.
– Kenties odotukset olivat alun perinkin ylimitoitettuja – pikemminkin suuntaa-antavia ihanteita kuin arkisen työn rajaehtoja. Joka tapauksessa valtavirtainen suomalainen verkkojournalismi on nyt vaarallisessa tilanteessa: jos yleisöt havaitsevat sen todellisen luonteen, on heidän luottamuksensa vaarassa romahtaa. Toimitusten ehkä kannattaisikin olla avoimempia toimintatavoistaan ja resurssiensa riittävyydestä, Manninen pohtii.
Mannisen mukaan tilanne vaatii pikaista korjausliikettä, sillä entiset ammattisalaisuudet paljastuvat ja leviävät helposti internetissä. Yleisön on aiempaa helpompaa jäljittää uutisen alkuperä, tutkia tapahtunutta itse sekä saattaa kritiikkinsä muiden tietoon. Toimittajien on vaikea vaatia yleisöiltään luottamusta, mikäli on ilmiselvää, ettei luottamusta tulla kunnioittamaan. Positiivista tilanteessa on kuitenkin se, ettei suomalaisyleisön luottamus journalismia kohtaan ole vielä kadonnut: journalisteilta odotetaan paljon ja heihin luotetaan. Luottamuksen ylläpitäminen on helpompaa kuin sen rakentaminen alusta.
FM Ville Mannisen journalistiikan väitöskirjan "Trust and trustworthy sourcing in Finnish online journalism. Divergences in audience expectations and journalists' practices" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jaana Hujanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Epp Lauk (Jyväskylän yliopisto).Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Aika: 29.11.2019 klo 12:00 – 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, Lyhty
Lisätietoja:
Ville Manninen, ville.j.e.manninen@jyu.fi , 050-5230362
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi , 040 831 6228
Nykyisin Jyväskylässä asuva Manninen on lähtöisin Hirvensalmelta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi silloisesta Mikkelin yhteiskoulun lukiosta vuonna 2007 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2013. Manninen on työskennellyt lyhyitä jaksoja toimittajana useissa sanomalehdissä, muun muassa Kalevassa, Karjalaisessa ja Länsi-Savossa. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän yliopiston yliopistonopettajana.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 150, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003; 150, ISBN 978-951-39-7934-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7934-8.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme