Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.5.2020 Hyvä kuulo tukee ikääntyneiden elämänlaatua ja arjen aktiivisuutta

Jaa

Arjen eri tilanteissa koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden henkilöiden liikkumista elinpiirissään sekä elämänlaatua. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen mukaan kuulolaitteen käytöstä enemmän hyötyä kokevilla henkilöillä liikkumisaktiivisuus on suurempaa verrattuna niihin, joiden kokema hyöty on vähäisempi. Vähentynyt liikkumisaktiivisuus oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden määrään.

Koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden liikkumista elinpiirissään ja elämänlaatua.
Koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden liikkumista elinpiirissään ja elämänlaatua.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden ihmisten kuulovaikeuksien ja kuulolaitteesta koetun hyödyn yhteyttä elinpiirissä liikkumiseen ja kuulovaikeuksien yhteyttä elämänlaatuun. Lisäksi tarkasteltiin elinpiirissä liikkumisen yhteyttä masennusoireiden esiintymiseen. Elinpiirissä liikkuminen kuvaa paitsi yksilön liikkumiskykyä, myös hänen mahdollisuuksiaan osallistua erilaisiin kodin ulkopuolisiin tapahtumiin jokapäiväisessä elämässään.

- Tulosten perusteella vanhuusiässä tyypillisesti koetut kuulovaikeudet rajoittavat näitä mahdollisuuksia ja vaikuttavat täten ikääntyneiden henkilöiden päivittäiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Asianmukaisilla apuvälineillä, kuten henkilölle sopivan kuulolaitteen käytön avulla, voidaan mahdollisesti lievittää kuulon heikentymisen aiheuttamia vaikeuksia ja tukea ikääntyneiden henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, väitöskirjatutkija Hannele Polku sanoo.

Kuulovaikeudet ovat hyvin yleisiä ikääntyneillä henkilöillä. Tutkimusten mukaan yli puolella 70 vuotta täyttäneistä henkilöistä on kuulovaikeuksia. Eliniänodotteen kasvaessa myös kuulovaikeuksia kokevien määrä lisääntyy, joten aihe koskettaa suurinta osaa ikääntyneestä väestöstä.

- Kuulovaikeudet nähdään usein ikääntymisen välttämättömänä seurauksena ja tämän vuoksi niiden vaikutus ikääntyneiden ihmisten päivittäiseen elämään jää helposti liian vähälle huomiolle, Polku sanoo.

Ymmärtämällä näitä yhteyksiä paremmin voidaan tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa ne henkilöt, joilla on kohonnut riski psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymiseen tulevaisuudessa.

- Varhainen tunnistaminen voi myös auttaa kohdistamaan toimintakykyä ylläpitäviä interventioita aiemmassa vaiheessa. Esimerkiksi julkisten tilojen ja toimintojen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ympäristö mahdollistaa myös heikkokuuloisten henkilöiden aktiivisen osallistumisen, Polku sanoo.

Tutkimusaineistona käytettiin kaksivuotisen ”Life-Space Mobility in Old Age”(LISPE) -seurantatutkimuksen aineistoa, johon osallistui yhteensä 848 iältään 75–90-vuotiaista henkilöä. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemia rahoittamaa hanketta ”Kuulo, muisti ja hyvinvointi: meluisan ympäristön asettamat haasteet iäkkäille henkilöille”. Lisäksi väitöskirjatyötä rahoittivat Kuuloliitto, Juho Vainion säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Julkaisutiedot:

Polku, Hannele. Associations of hearing difficulties, life-space mobility, quality of life and depressive symptoms among older adults. Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations, numero 221, Jyväskylä 2020. ISBN 978-951-39-8165-5 (PDF), URN: ISBN: 978-951-39-8165-5, ISSN 2489-9003. Pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8165-5 ja suora Jyxin osoite on https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68971

Linkki etäväitöksen seuraamiseen: https://jyufi.zoom.us/j/65222134557
Or an H.323/SIP room system:
H.323: 109.105.112.236 or 109.105.112.235
Meeting ID: 652 2213 4557
SIP: 65222134557@109.105.112.236 or 65222134557@109.105.112.235

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hannele Polku, hannele.polku@gmail.com

Kuvat

Koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden liikkumista elinpiirissään ja elämänlaatua.
Koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden liikkumista elinpiirissään ja elämänlaatua.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme