Jyväskylän yliopisto

Väitös 31.1.2020: Ensimmäinen suomalainen väitöstutkimus tukiperhetoiminnasta – ”Tuen tarkoituksena on kannatella perhettä” (Svenlin)

Jaa

Kun vanhemman voimavarat ja jaksaminen ovat koetuksella, voi avun saada tukiperhetoiminnasta. Anu-Riina Svenlinin väitöstutkimus osoittaa, että vapaaehtoiset tukiperheet antavat voimaa sekä lapsen että vanhemman elämään.

Anu-Riina Svenlin. Kuvaaja: Anne Yrjänä
Anu-Riina Svenlin. Kuvaaja: Anne Yrjänä

Tukiperhetoiminta on lastensuojelun tukitoimi, jossa lapsi viettää yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa vapaaehtoisessa perheessä. Näin vanhemmat saavat pienen hengähdystauon ja omaa aikaa.

– Kyseessä on tukimuoto, jota monet perheet jonottavat, kertoo tukiperhetoimintaa väitöstutkimuksessaan tarkastellut Anu-Riina Svenlin.

Tukea tarjotaan Svenlinin mukaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille, ja parhaimmillaan se vastaa yhtä aikaa sekä vanhemman että lapsen perustarpeisiin.

Lasta tuetaan turvallisilla ihmissuhteilla

Väitöksessään Svenlin avaa tukiperhesuhteiden syntymekanismeja ja toimintaa ohjaavaa tietopohjaa. Tutkimuksessa hän haastatteli tukea saavia lapsia ja vanhempia, tukiperheitä sekä sosiaalityöntekijöitä.

– Tukiperheet edustavat usein negatiiviseksi värittyvän lastensuojelun positiivista puolta. Tukiperhe on hento toimenpide, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa muutosta, vaan kannatella perhettä ja tukea lastensuojelun työskentelyä perheen kanssa. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta tukiperhe vahvistaa myönteistä kehitystä perheen tilanteessa, Svenlin kuvaa tutkimuksensa tuloksia.

Toiminta tarjoaa arkeen sulautuvaa tukea, jota perheen on helppo vastaanottaa. Tavoitteena on tukea lapsen ikätasoista kehitystä tuomalla tämän elämään turvallisia ihmissuhteita.

– Tukiperheessä lapsi saa perheenjäsenen roolin ja erilaisia malleja. Lisäksi tukiperheen elinympäristö on osa lapsen saamaa tukea, sillä myös se tarjoaa virikkeitä ja aktivoi lasta. Oleellista on myös lasten keskinäinen toiminta ja heidän välilleen syntyvä suhde. Aina tämän merkitystä ei tunnisteta, Svenlin toteaa.

Tutkimus osoittaa, että tukiperhe voi tarjota vanhemmalle myös kasvatuskumppanin. Kumppanuuden toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvää: ratkaisevaa on, kuinka tukiperhe suhtautuu tuen tarjoamiseen lapsen vanhemmalle.

Toiminnan haasteet

Tukiperhetoiminta perustuu verkoston väliaikaiseen vahvistamiseen. Riskinä on se, että tukisuhde päätetään tunnistamatta syntyneiden ihmissuhteiden arvoa.

– Tämä on ongelmallista, koska lapsen ja vanhemman läheisverkosto on usein pysyvästi hauras. Toimintaa tulisikin kehittää siten, että se vahvistaa pysyvämmin perheen sosiaalista verkostoa, Svenlin sanoo.

VTM Anu-Riina Svenlinin sosiaalityön väitöskirjan "Kannatteleva ja jännitteinen tukiperhetoiminta. Lastensuojelun tukiperhetoiminnan käyttöteoria ja tukisuhteet" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Maritta Törrönen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Aika: 31.1.2020 12:00 — 15:00
Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Ulappa-sali

Lisätietoja
Anu-Riina Svenlin, anu-riina.svenlin@chydenius.fi, 040-1645463

Anu-Riina Svenlin on kirjoittanut ylioppilaaksi Vaasan Lyseon lukiosta vuonna 1995. Sosionomiksi hän valmistui Umeån yliopistosta vuonna 1999 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2002. Svenlin on työskennellyt sosiaalityöntekijänä Helsingin kaupungilla vuosina 2000-2008 ja sosiaalityön yliopistonopettajana Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuodesta 2008. Lisäksi hän on toiminut järjestösihteerinä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:ssä vuosina 2003-2004. Svenlinin tutkimus on saanut rahoitusta Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastolta.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 180, 268 s., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8011-5 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8011-5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228

Kuvat

Anu-Riina Svenlin. Kuvaaja: Anne Yrjänä
Anu-Riina Svenlin. Kuvaaja: Anne Yrjänä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla21.2.2020 09:45:11 EETTutkimus

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jokereiden kotiyleisölle yhteispohjoismainen jääkiekkosarja houkuttelevampi vaihtoehto kuin jatkaminen KHL:ssä tai paluu Suomen Liigaan19.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Jääkiekkojoukkue Jokereiden siirto Suomen Liigasta KHL:ään sekä joukkueen taival KHL:ssä omistuskytköksineen ja taloudellisine tappioineen on saanut vuosittain runsaasti julkisuutta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat selvittäneet muun muassa sen, mitä mieltä Jokereiden kotiyleisö on joukkueen KHL-tulevaisuudesta ja pääsylippujen hinnoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme