Väitös 6.3.2020: Ihmissuhteisiin keskittyvä hoito auttaa masennuksessa (Kontunen)

Valtaosa masennuspotilaista tulisi hoitaa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti perusterveydenhuollossa. Psykoterapeuttisten hoitojen tarjonta ei siellä ole kuitenkaan vastannut riittävästi kysyntään.
Tutkimuksensa pohjalta Kontunen suosittelee perusterveydenhuollon ammattilaisille psykoterapeuttisia keinoja masennuspotilaiden auttamiseen.
Yksi mahdollinen kysyntään vastaava hoito, jota tässä väitöskirjassa on tutkittu, on interpersonaalinen ohjanta eli Interpersonal Counselling (IPC). Siinäkeskitytään seitsemällä käyntikerralla ajankohtaisten ihmissuhdeongelmien ja elämänmuutosten aiheuttaman stressin käsittelyyn ja sitä kautta masennusoireiden helpottamiseen.
Merkittävä osa potilaista toipui
Tutkimuksen tilastollinen osuus osoitti, että lyhyt psykiatristen sairaanhoitajien toteuttama IPC-ohjanta perusterveydenhuollon depression hoidossa oli verrattavissa tuloksiltaan puolta pidempään lyhytpsykoterapiaan erikoissairaanhoidossa. Vuoden seurannassa noin 60 % IPC-hoidoissa olleista potilaista oli täysin toipunut.
Tilastollista ja laadullista tutkimusotetta yhdistävässä osatutkimuksessa havaittiin, että masennuksesta toipuneiden potilaiden ongelma-alueen määrittely toteutui hyvin potilaan ja hoitajan yhteisymmärryksessä. Onnistuneissa hoidoissa potilailla oli saatavilla hoidon ulkopuolista sosiaalista tukea, minkä avulla vuorovaikutuksellisia ongelmia pystyttiin käsittelemään läheisten kanssa.
Tapaustutkimusosuudessa näkyi, miten IPC-menetelmän mukainen aktiivinen ja vastavuoroinen toiminta rohkaisivat potilasta päästämään irti itsesyytöksistä ja ottamaan vaikeat asiat esille läheisensä kanssa.
Masennuksen ensivaiheen hoitoon huomiota
Väitöskirjan tulokset vahvistavat käsitystä, että ajoissa räätälöity hoito perusterveydenhuollossa lievittää masennuksen oireita, vähentää inhimillistä kärsimystä ja mahdollisesti myös masennuksen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia.
Väitöskirjan tutkimusaineisto koostui 40:stä ensi kertaa masennuksen vuoksi hoitoon hakeutuneesta potilaasta. Potilaiden oireita arvioitiin ennen hoidon aloitusta, sen lopussa sekä 12 kuukauden jälkiseurannassa. Lisäksi potilaiden hoitoprosesseja seurattiin terapiaistuntojen ääninauhoituksin ja jälkihaastatteluin.
PsL Jarmo Kontusen psykologian väitöskirjan "Therapeutic change in interpersonal counselling (IPC) for depression: A mixed methods study of primary health care patients" tarkastustilaisuus pidetään 6.3.2020 Ruusupuistossa Helena-salissa (D104) Vastaväittäjänä on PsT, dosentti Olavi Lindfors (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Jukka Aaltonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisun tiedot:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 197, Jyväskylä, 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8086-3 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67912
Lisätietoja:
Jarmo Kontunen on psykologian lisensiaatti ja psykoterapian erikoispsykologi (vaativa erityistaso). Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lönnrotin lukiosta Lappeenrannasta vuonna 1976. Työurallaan Jarmo Kontunen on toiminut johtavana psykologina Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä vuosina 1991–2007. Nykyisin hän toimii yksityisvastaanotollaan psykoterapeuttina ja kouluttajana sekä työnohjaajana.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.
Yhteystiedot:
Jarmo Kontunen, puh. 050 3309083, jarmo.j.kontunen@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
