Väitös 6.3.2020: Pahan käsite haastaa nykyfilosofian perusoletuksia (Pitkänen)

Aihetta filosofian väitöskirjassa tarkastelleen Olli Pitkäsen mukaan pahan käsitteen omaksuminen osaksi moraalifilosofian termistöä vaikuttaa toteutuneen ilman kunnollista pohdintaa siitä, mitä itse asiassa on tapahtunut.

– On kummallista, ettei moraalifilosofian keskeisiin klassikoihin lukeutuvan Friedrich Nietzschen pahan käsitteen kritiikkiin ole kiinnitetty paljonkaan huomiota nykykeskustelussa, Pitkänen sanoo.

Nietzschen mukaan käsite pahasta perustuu negatiiviseen ajatteluun. Siinä missä varhaisessa antiikissa hallitsevassa asemassa olevat ihmiset käsittivät omat arvonsa ”hyviksi” ja niiden vastakohdat ”huonoiksi”, erityisesti kristinuskon syntymisen myötä huonon korvasikin ”paha”. Paha nähdään jonain, jota ei pitäisi olla. Näin ollen käsitteen käyttämiseen liittyy vaatimus siitä, että maailman tulisi olla toisenlainen kuin se on.

– Toisin kuin ajatellaan, Nietzsche ei kuitenkaan hyökännyt ensisijaisesti kristinuskoa vastaan. Sen sijaan hän aisti kristinuskon valtakauden jo hiipuneen ja kysyi, mitä tapahtuu pahan käsitteelle ihmisten lakatessa uskomasta Jumalaan, joka voisi käsitteen vaatimalla tavalla muuttaa maailmaa tai ainakin korjata tapahtuneet vääryydet tuonpuoleisessa, Pitkänen kuvaa.

Pahan käsite yhdistetään usein kauhuun

Nykyisessä filosofisessa keskustelussa pahan käsite nähdään ainoastaan ihmisten moraaliseen toimintaan liittyvänä. Ongelmallista on se, että pahan käsitteellä tuntuu olevan muitakin kuin moraalisia merkityksiä.

– Psykologi Fred Alfordin mukaan ihmiset yhdistävät pahan useimmiten eräänlaiseen kauhun kokemukseen.Toisaalta vielä suhteellisen läheisessä menneisyydessä 1700-luvulla pahan käsitteeseen liitettiin selvästi myös muita kuin moraalisia merkityksiä, Pitkänen selvittää.

Pitkänen ehdottaa vaihtoehdoksi nykyään vallitsevalle ”moraaliseksi pahakäsitykseksi” nimeämälleen näkemykselle saksalaisen idealistin F.W.J. Schellingin esittämää metafyysistä käsitystä pahasta, jossa hyvän ja pahan käsitteet hahmotetaan sidoksissa kaikessa luonnossa läsnäoleviin voimiin.

– Schellingin käsitys tarjoaa sekä valtavirtaisesta kristillisestä teologiasta poikkeavan perustan pahan käsitteelle että tavan ajatella pahaa myös muussa kuin puhtaasti moraalisessa merkityksessä. Tiedostan, että Schellingin metafysiikan taustaoletukset poikkeavat akateemisen filosofian valtavirrasta, mutta vastaava panteistinen ajattelu ei ole yleisesti ottaen kovinkaan epätavallista, enkä lähtökohtaisesti näe filosofina syytä suhtautua siihen torjuvasti, Pitkänen kuvaa tuloksiaan.

Pitkäsen väitöskirja The Possibility of a Metaphysical Conception of Evil in Contemporary Philosophy tarkastetaan 6.3.2020 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Sean McGrath (Memorial University of Newfoundland) ja kustoksena akatemiatutkija, dosentti, FT Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja
Olli Pitkänen, olli.p.pitkanen@student.jyu.fi, 040 833 6577

Olli Pitkänen valmistui ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 2003. Hän aloitti matematiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004, mutta vaihtoi neljäntenä vuonna pääaineekseen filosofian. Pitkänen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan filosofia vuonna 2011, jolloin hän myös aloitti tohtoriopinnot.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 195, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8074-0. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8074-0.