Jyväskylän yliopisto

Väitös 6.3.2020: Pahan käsite haastaa nykyfilosofian perusoletuksia (Pitkänen)

Jaa

Tiedeyhteisössä on perinteisesti ajateltu, että pahan käsite on kristillisen teologian jäänne, josta tulisi pyrkiä eroon tieteessä ja filosofiassa. Viimeisen 30 vuoden aikana pahasta on kuitenkin kirjoitettu paljon akateemisessa filosofiassa lähtökohtana ajatus siitä, että paha on moraalinen käsite, joka ei välttämättä edellytä minkäänlaista teologista tai metafyysistä perustaa.

Olli Pitkänen. Kuva K-S Foto
Olli Pitkänen. Kuva K-S Foto

Aihetta filosofian väitöskirjassa tarkastelleen Olli Pitkäsen mukaan pahan käsitteen omaksuminen osaksi moraalifilosofian termistöä vaikuttaa toteutuneen ilman kunnollista pohdintaa siitä, mitä itse asiassa on tapahtunut.

– On kummallista, ettei moraalifilosofian keskeisiin klassikoihin lukeutuvan Friedrich Nietzschen pahan käsitteen kritiikkiin ole kiinnitetty paljonkaan huomiota nykykeskustelussa, Pitkänen sanoo.

Nietzschen mukaan käsite pahasta perustuu negatiiviseen ajatteluun. Siinä missä varhaisessa antiikissa hallitsevassa asemassa olevat ihmiset käsittivät omat arvonsa ”hyviksi” ja niiden vastakohdat ”huonoiksi”, erityisesti kristinuskon syntymisen myötä huonon korvasikin ”paha”. Paha nähdään jonain, jota ei pitäisi olla. Näin ollen käsitteen käyttämiseen liittyy vaatimus siitä, että maailman tulisi olla toisenlainen kuin se on.

– Toisin kuin ajatellaan, Nietzsche ei kuitenkaan hyökännyt ensisijaisesti kristinuskoa vastaan. Sen sijaan hän aisti kristinuskon valtakauden jo hiipuneen ja kysyi, mitä tapahtuu pahan käsitteelle ihmisten lakatessa uskomasta Jumalaan, joka voisi käsitteen vaatimalla tavalla muuttaa maailmaa tai ainakin korjata tapahtuneet vääryydet tuonpuoleisessa, Pitkänen kuvaa.

Pahan käsite yhdistetään usein kauhuun

Nykyisessä filosofisessa keskustelussa pahan käsite nähdään ainoastaan ihmisten moraaliseen toimintaan liittyvänä. Ongelmallista on se, että pahan käsitteellä tuntuu olevan muitakin kuin moraalisia merkityksiä.

– Psykologi Fred Alfordin mukaan ihmiset yhdistävät pahan useimmiten eräänlaiseen kauhun kokemukseen.Toisaalta vielä suhteellisen läheisessä menneisyydessä 1700-luvulla pahan käsitteeseen liitettiin selvästi myös muita kuin moraalisia merkityksiä, Pitkänen selvittää.

Pitkänen ehdottaa vaihtoehdoksi nykyään vallitsevalle ”moraaliseksi pahakäsitykseksi” nimeämälleen näkemykselle saksalaisen idealistin F.W.J. Schellingin esittämää metafyysistä käsitystä pahasta, jossa hyvän ja pahan käsitteet hahmotetaan sidoksissa kaikessa luonnossa läsnäoleviin voimiin.

– Schellingin käsitys tarjoaa sekä valtavirtaisesta kristillisestä teologiasta poikkeavan perustan pahan käsitteelle että tavan ajatella pahaa myös muussa kuin puhtaasti moraalisessa merkityksessä. Tiedostan, että Schellingin metafysiikan taustaoletukset poikkeavat akateemisen filosofian valtavirrasta, mutta vastaava panteistinen ajattelu ei ole yleisesti ottaen kovinkaan epätavallista, enkä lähtökohtaisesti näe filosofina syytä suhtautua siihen torjuvasti, Pitkänen kuvaa tuloksiaan.

Pitkäsen väitöskirja The Possibility of a Metaphysical Conception of Evil in Contemporary Philosophy tarkastetaan 6.3.2020 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Sean McGrath (Memorial University of Newfoundland) ja kustoksena akatemiatutkija, dosentti, FT Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja
Olli Pitkänen, olli.p.pitkanen@student.jyu.fi, 040 833 6577

Olli Pitkänen valmistui ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 2003. Hän aloitti matematiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004, mutta vaihtoi neljäntenä vuonna pääaineekseen filosofian. Pitkänen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan filosofia vuonna 2011, jolloin hän myös aloitti tohtoriopinnot.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 195, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8074-0. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8074-0.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228

Kuvat

Olli Pitkänen. Kuva K-S Foto
Olli Pitkänen. Kuva K-S Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme