Väitös 7.6.2019: Suomenkielisillä on vaikeuksia ääntää suomenruotsia

Maria Kautonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomenkielisten oppijoiden suomenruotsin ääntämistä suullisen kielitaidon testeissä nauhoitetuissa puhesuorituksissa. Kautonen tarkasteli ääntämistaitojen hallintaa eri taitotasoilla hyödyntäen kuulijaryhmien arvioita sekä tarkastelemalla puheen melodiaa akustisten mittausten avulla.

Tutkimuksen mukaan oppijaryhmän ääntämisessä on monia suomenruotsille tyypillisiä piirteitä sekä yksittäisten äänteiden että äännetasoa laajempien piirteiden tasolla. Haasteita löytyy myös.

– Esimerkiksi uudet äänteet ʉ, sje, tje sekä soinnilliset klusiilit b, d, g tuottavat vaikeuksia. Samoin o- ja u-äänteet sekä e- ja ä-äänteet sekoittuvat usein, mikä mahdollisesti johtuu äänne–kirjain-vastaavuuden eroista ruotsin ja suomen välillä. Esimerkiksi tutut sanat kuten hund, beslut, lärare, träffa, bror, bor, sjuk ääntyvät monesti virheellisesti, Kautonen kertoo.

Myös puheen prosodia, eli melodia, painotus, rytmi ja tauotus, on ajoittain hankalaa. Kielenoppijan prosodialle on tyypillistä taukoinen puhe, jossa painotetaan liian monia sanoja. Se johtaa hakkaavaan rytmiin sekä intonaation liian suureen vaihteluun puheessa.

– Monille ruotsin kielen ja sen opettamisen parissa toimiville tämä ei varmasti ole uutta tietoa. Mutta esimerkiksi Ruotsissa voi vielä tänä päivänä törmätä virheelliseen käsitykseen, että suomeksi puhuttu ruotsi – eli suomeksi murrettu ruotsi – on suomenruotsia. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan suomenruotsin ja suomenkielisen puhuman ruotsin välillä on selkeitä eroavaisuuksia, Kautonen sanoo.

Ääntämistaidot ovat keskeisessä roolissa myös suullisen kielitaidon taitotason arvioimisessa, eli kun halutaan tarkastella, kuinka hyvin oppijat puhuvat opiskelemaansa kieltä. Oppijoiden ääntämistaidot paranevat taitotasolta toiselle noustaessa, ja myös kielen eri ääntämispiirteet hallitaan paremmin.

– Tuloksissa nousee esille erityisesti lauseprosodian ja lausepainon hallinta. Yksittäisten ääntämispiirteiden hallintaa ei yksiselitteisesti voi pitää tietylle taitotasolle pääsemisen edellytyksenä, koska korkeimpienkin taitotasojen puhujat kamppailevat samankaltaisten ääntämishaasteiden kanssa kuin muiden taitotasojen puhujat, Kautonen sanoo.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnin kehittämisessä. Se antaa viitteitä etenkin siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata mitata, mikäli ääntämisen hallintaa on tarkoitus selvittää kvantitatiivisesti koneellisen arvioinnin avulla. Tätä tutkitaan syksyllä alkavassa Suomen Akatemian rahoittamassa DigiTala-hankkeessa.

Tutkimus osoittaa myös, että ääntämisen opettaminen on tärkeää siitä huolimatta, että lähtö- ja kohdekielessä esiintyy tiettyjä yhtäläisyyksiä. Lisäksi se tuo konkreettisesti esiin keskeisiä oppimiskohteita Suomessa hyvin yleiselle kielenoppijaryhmälle.

Filosofian maisteri Maria Kautosen ruotsin kielen väitöskirjan "Finskspråkiga inlärares uttal av finlandssvenska i fritt tal på olika färdighetsnivåer" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 7.6.2019 klo 12–15 salissa M103. Vastaväittäjänä on professori Hanna Lehti-Eklund (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Mikko Kuronen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.

Lisätiedot:

Maria Kautonen
maria.e.e.kautonen@jyu.fi

040 805 3328
(Yhteydenotot mieluusti aamupäivisin 7.6. jälkeen)

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Maria Kautonen on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2009. Kautonen on valmistunut 2014 filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli sekä 2016 kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan ohjaus. Kautonen on tehnyt väitöstutkimustaan 2015–2018 tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa Fokus-hankkeessa. Vuodesta 2018 Kautonen on työskennellyt ruotsin yliopistonopettajan sijaisena kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 90, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7778-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7778-8.