Jyväskylän yliopisto

Väitös 9.10.2020: ”Luonnollinen” oli 1800-luvun synnytyslääkäreille hyödyllinen käsite (Niiranen)

Jaa
Mieslääkäreiden pätevyyttä hoitaa synnytyksiä perusteltiin 1800-luvulla yhdistämällä luonnollisuuden ja tieteen käsitteet. Perinteisesti synnyttäminen oli kuulunut naisten elämänpiiriin.
Anna Niiranen, kuvaaja Silja Pitkänen
Anna Niiranen, kuvaaja Silja Pitkänen

FM Anna Niiranen tutki väitöksessään synnyttämisen lääketieteellistä kulttuurihistoriaa 1800-luvun Britanniassa. Hän kävi tutkimustaan varten läpi lääketieteellisen aikakauslehti British Medical Journalin vuosikerrat 1840-luvun alusta vuoteen 1902 saakka. Tänä aikana lehdestä tuli maailman laajalevikkisin lääketieteellinen julkaisu.

Toinen Niirasen käyttämä aineistokokonaisuus olivat naisille kirjoitetut yleiskieliset, lääketieteelliset opaskirjat, joissa lääkärit antoivat neuvoja muun muassa raskauden tunnistamiseen ja odotusajan terveyden hoitoon. Lääkärit ohjeistivat myös, miten synnytykseen oli hyvä varautua ja kuka synnytyksessä sai olla mukana.

Muutosten aikakausi?

1800-luvulla moderni lääketiede kehittyi – lääkärikoulutus yhtenäistyi ja uudet innovaatiot muuttivat käytäntöjä. Esimerkiksi keisarileikkauksesta tuli suhteellisen turvallinen operaatio: 1840-luvulla yli 80 prosenttia leikatuista naisista kuoli, siinä missä vuosisadan lopussa sama prosentuaalinen osuus selvisi leikkauksesta hengissä.

Niirasen tutkimus osoittaa kuitenkin, että synnytyslääketieteessä muutokset tapahtuivat asteittaisesti ja lääkärit sovelsivat uusia ideoita hyvin eri tavoin. Perinteiden merkitys oli edelleen myös suuri. Esimerkiksi raskaana oleville naisille tarkoitetut oppaat rakentuivat antiikista periytyviin periaatteisiin, joissa korostettiin raittiin ilman, levon, liikunnan, ruokavalion, suoliston toiminnan ja tasaisen mielenlaadun merkityksiä.

Osa lääkäreistä selitti epämuodostumien syntymekanismeja vielä 1880-luvullakin kiistanalaisella ”maternal impressions” -teorialla. Teorian mukaan raskaana olevan naisen kokemat ja näkemät asiat saattoivat siirtyä suoraan sikiöön ja näkyä vastasyntyneessä erilaisina epämuodostumina.

– Lääkärit eivät olleet mikään yksi yhtenäinen ryhmä, eivätkä myöskään heidän potilaansa, Niiranen muistuttaa. Lääketieteen historiaa on usein kirjoitettu edistyksen näkökulmasta, josta on häivytetty kaikki se mikä ei ole tieteellisyyden kehykseen mahtunut. Historiantutkimuksen tehtävänä on kuitenkin kertoa juuri siitä, miten aikalaiset ymmärsivät ja hahmottivat maailmaa. Oma ymmärryksemme rakentuu tälle pohjalle.

Millainen on hyvä lääkäri?

Kirjoittaessaan synnyttämisestä lääkärit määrittelivät myös hyvän lääkärin muotokuvaa. Ihannelääkäri oli yhdistelmä kirjaoppia, koulutusta, käytännöntyötä, kokemusta, kärsivällisyyttä ja hyvää hygieniaa. Ideaalilääkäri oli rationaalisesti myötätuntoinen: normaalissa synnytyksessä lääkärin rooli oli varmistaa, että kaikki sujui hyvin, mutta tarvittaessa hänen oli kyettävä tekemään vaikeitakin päätöksiä.

Opaskirjoissa lääkäri esitettiin osaavana hahmona, mutta lääketieteellisistä lehdistä paljastui, miten vaikeaa ja vastuullista synnytyslääkärin työ oli käytännössä. – Epävarmuus on osa lääketiedettä. Lääkärikin on ihminen, niin hyvässä kuin pahassakin, Niiranen sanoo.

Tutkimus osoittaa, että 1800-luvun brittilääkäreille myös luonto ja luonnollisuus olivat keskeisiä käsitteitä. ”Natural labour” oli tekninen termi, jolla selitettiin sikiön normaalitarjontaa synnytyksessä. 

– Lääketieteessä luonto oli laaja käsite, jolla oli keskenään täysin ristiriitaisia merkityksiä. Luonto oli sekä positiivinen parantava voima että salaperäinen tuhoaja, joka rankaisi vääristä valinnoista. Kirjoituksissa luonto ja tiede täydensivät toisiaan. Lääkärit ymmärsivät luontoa ja toimivat sen avustajina, mutta samalla heillä oli apunaan tiede, edistys, kunniallisuus, lääketieteen perinteet ja ulkonaisesti yhtenäinen ammattikunta, Niiranen summaa.

FM Anna Niirasen yleisen historian väitöskirjan "The Health and Happiness of the Expectant Mother": Constructions of Pregnancy and Childbirth in British Medical Writings, 1840–1902 tarkastustilaisuus pidetään 9.10.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti, yliopistotutkija Susanna Niiranen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 284, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8291-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71832.

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä. Tilaisuuden livestream on seurattavissa Moniviestimestä osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-niiranen-091020.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408094012.

Taustatietoja:

Anna Niiranen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion Kallaveden lukiosta ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia. Väitöskirjatutkimuksensa ohella Niiranen on toimittanut artikkelikokoelman Säädyllistä ja säädytöntä: Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle (SKS, 2019) yhdessä dosentti Arja Turusen kanssa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto ry, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Vantaan Akateemiset Naiset ry sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Lisätietoja:

Anna Niiranen, anna.a.niiranen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Anna Niiranen, kuvaaja Silja Pitkänen
Anna Niiranen, kuvaaja Silja Pitkänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye