Väitös 9.10.2020: ”Luonnollinen” oli 1800-luvun synnytyslääkäreille hyödyllinen käsite (Niiranen)

FM Anna Niiranen tutki väitöksessään synnyttämisen lääketieteellistä kulttuurihistoriaa 1800-luvun Britanniassa. Hän kävi tutkimustaan varten läpi lääketieteellisen aikakauslehti British Medical Journalin vuosikerrat 1840-luvun alusta vuoteen 1902 saakka. Tänä aikana lehdestä tuli maailman laajalevikkisin lääketieteellinen julkaisu.

Toinen Niirasen käyttämä aineistokokonaisuus olivat naisille kirjoitetut yleiskieliset, lääketieteelliset opaskirjat, joissa lääkärit antoivat neuvoja muun muassa raskauden tunnistamiseen ja odotusajan terveyden hoitoon. Lääkärit ohjeistivat myös, miten synnytykseen oli hyvä varautua ja kuka synnytyksessä sai olla mukana.

Muutosten aikakausi?

1800-luvulla moderni lääketiede kehittyi – lääkärikoulutus yhtenäistyi ja uudet innovaatiot muuttivat käytäntöjä. Esimerkiksi keisarileikkauksesta tuli suhteellisen turvallinen operaatio: 1840-luvulla yli 80 prosenttia leikatuista naisista kuoli, siinä missä vuosisadan lopussa sama prosentuaalinen osuus selvisi leikkauksesta hengissä.

Niirasen tutkimus osoittaa kuitenkin, että synnytyslääketieteessä muutokset tapahtuivat asteittaisesti ja lääkärit sovelsivat uusia ideoita hyvin eri tavoin. Perinteiden merkitys oli edelleen myös suuri. Esimerkiksi raskaana oleville naisille tarkoitetut oppaat rakentuivat antiikista periytyviin periaatteisiin, joissa korostettiin raittiin ilman, levon, liikunnan, ruokavalion, suoliston toiminnan ja tasaisen mielenlaadun merkityksiä.

Osa lääkäreistä selitti epämuodostumien syntymekanismeja vielä 1880-luvullakin kiistanalaisella ”maternal impressions” -teorialla. Teorian mukaan raskaana olevan naisen kokemat ja näkemät asiat saattoivat siirtyä suoraan sikiöön ja näkyä vastasyntyneessä erilaisina epämuodostumina.

– Lääkärit eivät olleet mikään yksi yhtenäinen ryhmä, eivätkä myöskään heidän potilaansa, Niiranen muistuttaa. Lääketieteen historiaa on usein kirjoitettu edistyksen näkökulmasta, josta on häivytetty kaikki se mikä ei ole tieteellisyyden kehykseen mahtunut. Historiantutkimuksen tehtävänä on kuitenkin kertoa juuri siitä, miten aikalaiset ymmärsivät ja hahmottivat maailmaa. Oma ymmärryksemme rakentuu tälle pohjalle.

Millainen on hyvä lääkäri?

Kirjoittaessaan synnyttämisestä lääkärit määrittelivät myös hyvän lääkärin muotokuvaa. Ihannelääkäri oli yhdistelmä kirjaoppia, koulutusta, käytännöntyötä, kokemusta, kärsivällisyyttä ja hyvää hygieniaa. Ideaalilääkäri oli rationaalisesti myötätuntoinen: normaalissa synnytyksessä lääkärin rooli oli varmistaa, että kaikki sujui hyvin, mutta tarvittaessa hänen oli kyettävä tekemään vaikeitakin päätöksiä.

Opaskirjoissa lääkäri esitettiin osaavana hahmona, mutta lääketieteellisistä lehdistä paljastui, miten vaikeaa ja vastuullista synnytyslääkärin työ oli käytännössä. – Epävarmuus on osa lääketiedettä. Lääkärikin on ihminen, niin hyvässä kuin pahassakin, Niiranen sanoo.

Tutkimus osoittaa, että 1800-luvun brittilääkäreille myös luonto ja luonnollisuus olivat keskeisiä käsitteitä. ”Natural labour” oli tekninen termi, jolla selitettiin sikiön normaalitarjontaa synnytyksessä. 

– Lääketieteessä luonto oli laaja käsite, jolla oli keskenään täysin ristiriitaisia merkityksiä. Luonto oli sekä positiivinen parantava voima että salaperäinen tuhoaja, joka rankaisi vääristä valinnoista. Kirjoituksissa luonto ja tiede täydensivät toisiaan. Lääkärit ymmärsivät luontoa ja toimivat sen avustajina, mutta samalla heillä oli apunaan tiede, edistys, kunniallisuus, lääketieteen perinteet ja ulkonaisesti yhtenäinen ammattikunta, Niiranen summaa.

FM Anna Niirasen yleisen historian väitöskirjan "The Health and Happiness of the Expectant Mother": Constructions of Pregnancy and Childbirth in British Medical Writings, 1840–1902 tarkastustilaisuus pidetään 9.10.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti, yliopistotutkija Susanna Niiranen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 284, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8291-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71832.

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä. Tilaisuuden livestream on seurattavissa Moniviestimestä osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-niiranen-091020.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408094012.

Taustatietoja:

Anna Niiranen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion Kallaveden lukiosta ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia. Väitöskirjatutkimuksensa ohella Niiranen on toimittanut artikkelikokoelman Säädyllistä ja säädytöntä: Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle (SKS, 2019) yhdessä dosentti Arja Turusen kanssa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto ry, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Vantaan Akateemiset Naiset ry sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Lisätietoja:

Anna Niiranen, anna.a.niiranen@jyu.fi