Väitös 9.11.2019: Musiikin kuuntelusta apua yksinäisyyteen – Tutuilla kappaleilla tyydytetään sosiaalisia tarpeita (Schäfer)
Kokiessaan olonsa yksinäisiksi ihmiset hakeutuvat usein tuttujen televisiosarjojen, elokuvien ja muiden medioiden pariin. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu romaanien lukemisen ja television katselun mahdollisesti toimivan suojana yksinäisyyden tunteita vastaan. Katharina Schäfer tarkasteli väitöskirjassaan, voiko musiikin kuuntelu tarjota vastaavanlaista apua.
Schäferin tutkimuksen mukaan musiikkia käytetään aktiivisesti yksinäisyyden tunteiden lievittämiseen muiden medioiden ohella. Tutkimus paljastaakin, että tuttujen kappaleiden kuuntelu yksinäisyydessä voi lievittää yksinäisyyden tunnetta ainakin väliaikaisesti.
Musiikin kuuntelu voidaan siis käsittää symbolisena sosiaalisen käyttäytymisen muotona. Tämä tarkoittaa toimintoja, joiden kautta yksilöt solmivat mielessään yhteyksiä muihin ihmisiin.
Musiikki herättää muistoja
Internetissä toteutetun kyselytutkimuksen tulokset antavat suuntaa sille, millä tavoin musiikki voi lievittää yksinäisyyttä. Ensinnäkin, ihmiset näyttäisivät mielessään samastuvan musiikin esittäjiin. Tämä niin kutsuttu empaattinen samastuminen tapahtuu musiikin ja laulutekstien kautta, jotka resonoivat kuulijan omien kokemusten kanssa. Vastaavaa samastumista tapahtuu koettaessa yhteyttä television ja kirjojen todellisiin tai fiktiivisiin hahmoihin.
– Tutut melodiat voivat tutkimuksen mukaan myös aktivoida muistoja merkityksellisistä suhteista sekä herättää nostalgisia tunteita, Schäfer kuvaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu nostalgian tunteiden lievittävän yksinäisyyttä, ja muihin medioihin verrattuna musiikki vaikuttaisikin olevan nostalgian tunteiden herättäjänä erityisen tehokas väline.
Musiikin kuuntelu voi auttaa, jos ystävät tai sukulaiset eivät ole tavoitettavissa
On todennäköistä, että musiikin kuuntelu on hyödyllisintä silloin kun sitä käytetään suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen jatkeena.
– Kuten ei muitakaan symbolisen sosiaalisen käyttäytymisen muotoja, musiikin kuuntelua ei tulisi käyttää suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen pitkäaikaisena korvikkeena, Schäfer muistuttaa.
Sosiaalisina olentoina ihmiset tarvitsevat yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, sekä yhteyttä toisiin ihmisiin. Mikäli nämä tarpeet eivät täyty, ihmiset kärsivät fyysisesti ja psyykkisesti, ja yksinäisyyden vaikutukset terveydelle ovat verrattavissa korkean verenpaineen, ylipainon tai tupakoinnin haittoihin. Ihmisten kokiessa riittävässä määrin positiivista sosiaalista vuorovaikutusta he kykenevät ainakin tilapäisesti tyydyttämään sosiaalisia tarpeitaan myös epäsuoran symbolisen vuorovaikutuksen avulla.
Ihmiset saattavat ohjautua symbolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen pariin tiedostamatta toimintansa todellisia syitä. Katsottuaan jakson suosikki tv-sarjastaan, kuvia läheisistään, tai luettuaan romaanin he voivat kuitenkin kokea olonsa paremmaksi, sillä he ovat kokeneet yhteyttä johonkin. Tämän tutkimuksen mukaan tuttujen kappaleiden kuuntelu voi samalla tavoin vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Dipl.-Psych. Katharina Schäferin musiikkitieteen väitöskirjan ”Connecting sounds: Private music listening as symbolic social bahviour” (Yhdistävät sävelet: Yksityinen musiikinkuuntelu symbolisena sosiaalisena käyttäytymisenä) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä tutkijatohtori, PhD Tommi Himberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Katharina Schäfer, katharina.schafer@jyu.fi, 040 838 2884
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Katharina valmistui vuonna 2004 viiden parhaan joukosta Saksin osavaltion koulusta St. Afra Meissenissä. Hän opiskeli Martin-Luther-yliopistossa Halle-Wittenbergissa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä Saksassa pääaineenaan psykologia ja sivuaineenaan musiikkitiede. Hän sai psykologin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) erinomaisin arvosanoin vuonna 2013. Katharina on työskennellyt Prof. Dr. Stefan Koelschin johdolla kognitiotieteen ja aivotutkimuksen tutkimuskeskus Max Planck -instituutissa Leipzigissä (Saksa), professori Mari Tervaniemen johdolla aivo- ja musiikintutkimuksen tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä sekä professori Tuomas Eerolan johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikkitutkimuksen keskuksessa.
Aika: 9.11.2019 klo 12:00 – 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, vanha juhlasali S212.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 145, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7910-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7910-2
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Puistot, kävelyreitit ja palvelut sopivalla etäisyydellä saavat ikääntyneet liikkeelle7.8.2020 11:35:15 EEST | Tiedote
Liikuntapaikat yli puolen kilometrin päästä kotoa voivat houkutella ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Ulkona liikkumiseen houkuttelevat puistot, kävelyreitit ja palvelut sopivalla etäisyydellä lisäsivät iäkkäiden fyysistä aktiivisuutta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa.
Väitös 14.8.2020: Kylät ovat avoimia, eläviä ja omalla tavallaan erityisiä (Uusitalo)6.8.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
FM Eeva Uusitalo on etsinyt väitöstutkimuksessaan uusia menetelmiä kylien tutkimiseen. Hän lähestyy niitä erilaisten kehityskulkujen, tapahtumien ja toimijoiden muovaamina kokonaisuuksina. Pidempi ajallinen tarkastelu tuo kylät näkyviin ajallisissa rytmeissä muuntuvina kokonaisuuksina, joihin monenlaiset asiat ovat kutoneet laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.
Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EEST | Tiedote
Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.
Väitös 18.9.2020: Uusia suosituksia ikääntyneiden aikuisten kuntoutukseen (Pikkarainen)5.8.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
Vanhuuden ikävaihe sisältää erilaisia ja entistä yksilöllisempiä ajanjaksoja. Jokainen sukupolvi rakentaa myös oman vanhuutensa omanlaisekseen. Ikääntyneiden aikuisten kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvitaankin nyt ja tulevaisuudessa entistä monitieteisempää tietoperustaa.
Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)4.8.2020 09:27:23 EEST | Tutkimus
Venäjän johto pyrkii talouspolitiikassaan uudistamaan talousjärjestelmää ja sen alueellisia rakenteita. Tavoitteista huolimatta Neuvostoliiton ajalta periytyvät mekanismit organisaatioiden toiminnassa ja päätöksenteossa rajoittavat ja ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa.
Väitös 7.8.2020: Kuraattorit eivät ole vain taidemaailman portinvartijoita – he rakentavat kaupunkikulttuuria (Tuukkanen)3.8.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Johanna Tuukkasen väitöskirjan keskiössä on festivaalikuraattoreiden työ ja toiminta kaupunkitilassa tapahtuvan taiteen parissa. Tutkimus osoittaa, että taidemaailman asiantuntemuksen lisäksi työ edellyttää paikallistuntemusta ja osaamista erilaisten yhteisöjen saavuttamisesta ja osallistamisesta taiteen pariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme