Väitös 9.11.2019: Musiikin kuuntelusta apua yksinäisyyteen – Tutuilla kappaleilla tyydytetään sosiaalisia tarpeita (Schäfer)
Kokiessaan olonsa yksinäisiksi ihmiset hakeutuvat usein tuttujen televisiosarjojen, elokuvien ja muiden medioiden pariin. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu romaanien lukemisen ja television katselun mahdollisesti toimivan suojana yksinäisyyden tunteita vastaan. Katharina Schäfer tarkasteli väitöskirjassaan, voiko musiikin kuuntelu tarjota vastaavanlaista apua.
Schäferin tutkimuksen mukaan musiikkia käytetään aktiivisesti yksinäisyyden tunteiden lievittämiseen muiden medioiden ohella. Tutkimus paljastaakin, että tuttujen kappaleiden kuuntelu yksinäisyydessä voi lievittää yksinäisyyden tunnetta ainakin väliaikaisesti.
Musiikin kuuntelu voidaan siis käsittää symbolisena sosiaalisen käyttäytymisen muotona. Tämä tarkoittaa toimintoja, joiden kautta yksilöt solmivat mielessään yhteyksiä muihin ihmisiin.
Musiikki herättää muistoja
Internetissä toteutetun kyselytutkimuksen tulokset antavat suuntaa sille, millä tavoin musiikki voi lievittää yksinäisyyttä. Ensinnäkin, ihmiset näyttäisivät mielessään samastuvan musiikin esittäjiin. Tämä niin kutsuttu empaattinen samastuminen tapahtuu musiikin ja laulutekstien kautta, jotka resonoivat kuulijan omien kokemusten kanssa. Vastaavaa samastumista tapahtuu koettaessa yhteyttä television ja kirjojen todellisiin tai fiktiivisiin hahmoihin.
– Tutut melodiat voivat tutkimuksen mukaan myös aktivoida muistoja merkityksellisistä suhteista sekä herättää nostalgisia tunteita, Schäfer kuvaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu nostalgian tunteiden lievittävän yksinäisyyttä, ja muihin medioihin verrattuna musiikki vaikuttaisikin olevan nostalgian tunteiden herättäjänä erityisen tehokas väline.
Musiikin kuuntelu voi auttaa, jos ystävät tai sukulaiset eivät ole tavoitettavissa
On todennäköistä, että musiikin kuuntelu on hyödyllisintä silloin kun sitä käytetään suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen jatkeena.
– Kuten ei muitakaan symbolisen sosiaalisen käyttäytymisen muotoja, musiikin kuuntelua ei tulisi käyttää suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen pitkäaikaisena korvikkeena, Schäfer muistuttaa.
Sosiaalisina olentoina ihmiset tarvitsevat yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, sekä yhteyttä toisiin ihmisiin. Mikäli nämä tarpeet eivät täyty, ihmiset kärsivät fyysisesti ja psyykkisesti, ja yksinäisyyden vaikutukset terveydelle ovat verrattavissa korkean verenpaineen, ylipainon tai tupakoinnin haittoihin. Ihmisten kokiessa riittävässä määrin positiivista sosiaalista vuorovaikutusta he kykenevät ainakin tilapäisesti tyydyttämään sosiaalisia tarpeitaan myös epäsuoran symbolisen vuorovaikutuksen avulla.
Ihmiset saattavat ohjautua symbolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen pariin tiedostamatta toimintansa todellisia syitä. Katsottuaan jakson suosikki tv-sarjastaan, kuvia läheisistään, tai luettuaan romaanin he voivat kuitenkin kokea olonsa paremmaksi, sillä he ovat kokeneet yhteyttä johonkin. Tämän tutkimuksen mukaan tuttujen kappaleiden kuuntelu voi samalla tavoin vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Dipl.-Psych. Katharina Schäferin musiikkitieteen väitöskirjan ”Connecting sounds: Private music listening as symbolic social bahviour” (Yhdistävät sävelet: Yksityinen musiikinkuuntelu symbolisena sosiaalisena käyttäytymisenä) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä tutkijatohtori, PhD Tommi Himberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Katharina Schäfer, katharina.schafer@jyu.fi, 040 838 2884
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Katharina valmistui vuonna 2004 viiden parhaan joukosta Saksin osavaltion koulusta St. Afra Meissenissä. Hän opiskeli Martin-Luther-yliopistossa Halle-Wittenbergissa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä Saksassa pääaineenaan psykologia ja sivuaineenaan musiikkitiede. Hän sai psykologin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) erinomaisin arvosanoin vuonna 2013. Katharina on työskennellyt Prof. Dr. Stefan Koelschin johdolla kognitiotieteen ja aivotutkimuksen tutkimuskeskus Max Planck -instituutissa Leipzigissä (Saksa), professori Mari Tervaniemen johdolla aivo- ja musiikintutkimuksen tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä sekä professori Tuomas Eerolan johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikkitutkimuksen keskuksessa.
Aika: 9.11.2019 klo 12:00 – 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, vanha juhlasali S212.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 145, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7910-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7910-2
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Television katseluun käytetty aika ei ole este liikunnallisen elämäntavan ylläpitoon miehillä – naisilla tilanne erilainen22.1.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Iso osa säännöllisesti liikkuvista aikuisista miehistä katsoo televisiota jopa enemmän kuin vähän liikkuvat miehet. Sen sijaan liikunnallisesti aktiiviset naiset katsovat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.
Väitös 25.1.2020: Ansioihin perustuva ulossulkeminen altistaa syrjäytymiselle – ”Työttömän oikeudet esitetään vähempiarvoisina” (Elmgren)22.1.2020 07:00:00 EET | Tiedote
On oikeudenmukaista, että pääsykokeessa parhaiten menestyneet saavat opiskelupaikan ja että pätevin palkataan tehtävään. Tämä luo kuitenkin ulossuljetuille ongelmia ja voi syventää yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
”Jalkapalloprofessorin” haku Jyväskylän yliopistoon on nyt avattu21.1.2020 15:00:00 EET | Tiedote
Suomen Palloliiton ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä työstämä työelämäprofessorin tehtävä on nyt avattu hakuun.
Vastuullisuutta ja esteettömyyttä matkailusektorille21.1.2020 11:25:39 EET | Tiedote
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkimushanke vauhdittamaan matkailusektorin ympäristösertifiointia ja esteettömyyttä.
Väitös 24.1.2020: Kunnassa jokainen voi olla sisäinen yrittäjä21.1.2020 08:00:00 EET | Tutkimus
Kunnallisen työntekijän ja työyhteisön sisäistä yrittäjyyttä eli uudistumista edistää työnilo, auttaminen ja johtamistyyli, sekä psykologinen omistajuus. Terveessä, hyvin toimivassa työyhteisössä on kenellä tahansa mahdollisuus toimia sisäisenä yrittäjänä menestyksekkäästi.
Väitös 24.1.2020: Luku- ja laskutaito kehittyvät yhtä matkaa (Korpipää)20.1.2020 10:45:10 EET | Tiedote
Luku- ja laskutaidon kehityksellä on merkittävä yhteys. YTM Heidi Korpipään väitöstyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa luku- ja laskutaitojen päällekkäisyyttä alakoulusta yläkouluun. Tutkimus osoitti, että päällekkäisyys on havaittavissa jo varhain ja ennustettavissa esikouluiän alkuvalmiuksilla, jotka liittyvät näiden taitojen automatisoitumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme