Helsingin yliopisto

Väitös: Aasian katolisen kirkon teologia on inklusiivista

Jaa

Länsimaisiin rakenteisiin sidoksissa olevan opetuksen sijaan Aasian katolinen kirkko tulkitsee ja ilmaisee kristinuskoa maanosan ominaispiirteet huomioiden. Teologiassa korostuu pyrkimys harmoniaan ja erilaisten näkemysten toisiaan täydentävyys. Toisten uskontojen seuraajat mielletään ”kanssapyhiinvaeltajiksi”.

Jukka Helteen väitöstutkimus osoittaa, että Aasian katolisten piispainkokousten federaation (FABC) kontekstuaalinen teologia avautuu parhaiten Raamatun, tradition sekä aasialaisten ominaispiirteiden kautta. Jälkimmäistä määrittävät maanosan uskonnot, kulttuurit sekä sosiopoliittiset realiteetit, erityisesti köyhyys.

− FABC on katolisen kirkon merkittävin edustaja Aasiassa. Federaation teologiassa näkyy Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen vaikutus, Helle kertoo.

− FABC:n tavoitteena on tulla ”todellisesti aasialaiseksi” (truly Asian) kaikilla tavoilla. Ajoittain FABC tulkitsee aasialaisuutta (”Asianness”) myös essentiaalisesti ja kulttuuriromanttisesti, väittelijä jatkaa.

Yhtenä aasialaisuuden korostuksen syynä on FABC:n toteama kirkon ja sen opetuksen liiallinen sitoutuminen länsimaisiin rakenteisiin.

− Toisaalta FABC liittyy laajempaan aasialaiseen teologiseen virtaukseen, jossa etsitään keinoja tulkita ja ilmaista kristinusko käyttäen hyväksi aasialaisia piirteitä. Tällaisia ovat muun muassa pyrkimys harmoniaan sekä erilaisten näkemysten toisiaan täydentävyys, Helle kuvailee.

Inklusiivista teologiaa

Edustamassaan kontekstuaalisten realiteettien positiivisessa tulkinnassa FABC poikkeaa väittelijän mukaan paikoitellen Vatikaanin edustamasta katolisen uskon tulkinnasta. Tämä on johtanut ristiriitoihin myös Vatikaanin edustaman kirkon opetusviran kanssa.

Erot tulevat esille erityisesti Aasian toisten uskontojen merkityksessä.

− FABC:n mukaan Aasian muut uskonnot ovat sekä Jumalan sallimia että tahtomia. Toisten uskontojen pelastava asema säilyy myös evankeliumin julistamisen jälkeen. Toisten uskontojen seuraajat ovat ”kanssapyhiinvaeltajia”.

− FABC:n uskontoteologiassa kolmiyhteinen Jumala on kaikkien uskontojen sisältämän totuuden perimmäinen syy samalla kun uskontojen erilaisuus tunnustetaan. Ollessaan dialogissa Aasian kontekstisten realiteettien kanssa katolisen kirkon ajatellaan kasvavan kohti täydemmän totuuden ymmärtämistä, Helle tiivistää.

Federaation kirkko-opissa Jeesus ei ole muukalainen Aasiassa.

− Tällä painotuksella on vaikutusta myös kirkon missioon Aasiassa: FABC:n missiologinen malli on ”Aasian kansoille” (ad), ”Aasian kansojen keskuudessa” (inter) sekä ”Aasian kansojen kanssa” (cum). Näin eläen ja julistaen Aasian katolinen kirkko löytää oman identiteettinsä todellisesti katolisena ja todellisesti aasialaisena kirkkona.

Tutkimuksen aineistolähteenä on FABC:n kirjallinen materiaali vuosilta 1970-2012.

***

TM Jukka Helle väittelee 23.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Towards a Truly Catholic and a Truly Asian Church - An Asian Wayfaring Theology of the Federation of Asian Bishops’ Conferences (FABC) 1970-2012". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorium XII, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä on professori Stephen Bevans, Catholic Theological Union, Chicago, ja kustoksena professori Miikka Ruokanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Jukka Helle, s-posti: jukka.helle@helsinki.fi, puh. 040 753 9571

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50Tiedote

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05Tiedote

Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Att skyd­da Öster­sjön är inte helt och hål­let upp till oss – på­ver­kas även av kli­mat­för­änd­ring­en och sam­hälls­för­änd­ring­ar­na16.5.2018 07:00Tiedote

Urbaniseringen och den tekniska utvecklingen inom energiproduktionen gör det lättare att nå de nuvarande miljömålen gällande Östersjön. Å andra sidan skulle till exempel en ökad efterfrågan på animaliska proteiner göra det svårare att få Östersjön i gott skick. Att få livsmedelsproduktionens mål och de mål som gäller havsmiljöer att gå ihop kommer att bli en stor utmaning i framtiden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme