Väitös: avusteisesti kommunikoivat ihmiset vaikuttavat keskustelun kulkuun samoin keinoin kuin heidän puhuvat kumppaninsa
FM Irina Savolainen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt osallistujien yhteisiä käytänteitä avustetuissa keskusteluissa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat sovellettavaa tietoa, joka tukee avusteisesti kommunikoivien ihmisten ja heidän kumppaniensa välisiä keskusteluja sekä niiden ohjausta.
Keskustelu rakentuu yhteistyöllä myös avusteisessa keskustelussa
Jos ihminen ei pysty puhumaan, hän voi käyttää erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä, kuten kommunikointikansioita ja puhelaitteita korvatakseen puuttuvan puheensa. Nämä kommunikoinnin apuvälineet vaikuttavat puhevammaisten ja puhuvien ihmisten keskustelukäytänteisiin.
Savolainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan keskustelunanalyysin avulla neljän 7–18-vuotiaan avusteisesti kommunikoivan ihmisen keskusteluja äitiensä, kavereidensa ja puheterapeuttiensa kanssa.
Tutkimuksessa selvisi useita avusteisesti kommunikoivien ihmisten käytänteitä, joilla he vaikuttavat keskustelun kulkuun ja hyödyntävät osin samoja keinoja kuin heidän puhuvat kumppaninsa.
Molemmat keskustelijat synkronoivat toimintaansa suhteessa toistensa toimintaan hyvinkin nopeassa tahdissa esimerkiksi, kun apuvälineen käyttäjä osoittaa merkkiä, jonka puhuva kumppani nimeää ääneen. Sen lisäksi avusteisesti keskustelevat muun muassa ennakoivat omaa vuoroaan aloittamalla sen tuottamisen jo puhuvan ihmisen vuoron aikana.
Tutkimuksessa kuvataan lisäksi avusteisessa keskustelussa ilmeneviä kriittisiä kohtia sekä osallistujien käytänteitä, joiden avulla he selviävät niistä.
Tutkimuksen tulokset auttavat hahmottamaan, miten avusteiset ja puhutut keskustelut eroavat toisistaan sekä tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen avusteisten keskustelujen rakentamisprosessista.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa puheterapiassa toteutettavassa videoavusteisessa ohjauksessa.
FM Irina Savolainen väittelee 2.10.2020 kello 11 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Co-constructing structure and social action of aided turn in everyday conversations".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, Luentosali 1, Haartamaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Pentti Haddington, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Minna Laakso.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
irina.savolainen@helsinki.fi
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme