Väitös: avusteisesti kommunikoivat ihmiset vaikuttavat keskustelun kulkuun samoin keinoin kuin heidän puhuvat kumppaninsa
Kommunikoinnin apuvälineillä käydyt keskustelut rakentuvat keskustelijoiden yhteisenä prosessina, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
FM Irina Savolainen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt osallistujien yhteisiä käytänteitä avustetuissa keskusteluissa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat sovellettavaa tietoa, joka tukee avusteisesti kommunikoivien ihmisten ja heidän kumppaniensa välisiä keskusteluja sekä niiden ohjausta.
Keskustelu rakentuu yhteistyöllä myös avusteisessa keskustelussa
Jos ihminen ei pysty puhumaan, hän voi käyttää erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä, kuten kommunikointikansioita ja puhelaitteita korvatakseen puuttuvan puheensa. Nämä kommunikoinnin apuvälineet vaikuttavat puhevammaisten ja puhuvien ihmisten keskustelukäytänteisiin.
Savolainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan keskustelunanalyysin avulla neljän 7–18-vuotiaan avusteisesti kommunikoivan ihmisen keskusteluja äitiensä, kavereidensa ja puheterapeuttiensa kanssa.
Tutkimuksessa selvisi useita avusteisesti kommunikoivien ihmisten käytänteitä, joilla he vaikuttavat keskustelun kulkuun ja hyödyntävät osin samoja keinoja kuin heidän puhuvat kumppaninsa.
Molemmat keskustelijat synkronoivat toimintaansa suhteessa toistensa toimintaan hyvinkin nopeassa tahdissa esimerkiksi, kun apuvälineen käyttäjä osoittaa merkkiä, jonka puhuva kumppani nimeää ääneen. Sen lisäksi avusteisesti keskustelevat muun muassa ennakoivat omaa vuoroaan aloittamalla sen tuottamisen jo puhuvan ihmisen vuoron aikana.
Tutkimuksessa kuvataan lisäksi avusteisessa keskustelussa ilmeneviä kriittisiä kohtia sekä osallistujien käytänteitä, joiden avulla he selviävät niistä.
Tutkimuksen tulokset auttavat hahmottamaan, miten avusteiset ja puhutut keskustelut eroavat toisistaan sekä tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen avusteisten keskustelujen rakentamisprosessista.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa puheterapiassa toteutettavassa videoavusteisessa ohjauksessa.
FM Irina Savolainen väittelee 2.10.2020 kello 11 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Co-constructing structure and social action of aided turn in everyday conversations".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, Luentosali 1, Haartamaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Pentti Haddington, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Minna Laakso.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
irina.savolainen@helsinki.fi
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rasisminvastaisuudesta riittää opittavaa – antirasismi ei ole yhden asian liike26.10.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Black lives matter -liikkeen viestiä kannattaisi kuunnella Suomessa huolellisesti selviää Helsingin yliopistossa 28.10. tarkastettavasta väitöksestä.
Valmistuville lääkäreille ensimmäistä kertaa valtakunnalliset osaamistavoitteet – yhteiset tavoitteet parantavat potilasturvallisuutta23.10.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Osaamistavoitteet parantavat valmistuvan lääkärin osaamista työelämässä ja potilashoidossa. Kaikki Suomen lääketieteelliset tiedekunnat ovat sitoutuneet yhteisiin valmistuvan lääkärin osaamistavoitteisiin.
Bioetanolille näkyvissä uusi tuotantomenetelmä? Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni tuottaa etanolia puu- ja pahvijätteestä21.10.2020 11:54:24 EEST | Tiedote
Rusorypykkä-lahottajasieni on tuottanut merkittäviä määriä etanolia puu- ja kartonkijätteestä. Jätemateriaali ei tarvitse monimutkaisia esikäsittelyjä, joten Helsingin yliopistossa saatu tutkimustulos saattaa olla uusi askel bioetanolin tuotannossa.
Työuupumuksen ja Alzheimerin taudin taustalla osin samoja geenejä21.10.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on tunnistettu ensimmäistä kertaa työuupumusalttiuteen vaikuttavia perimän variaatiota. Tutkimuksen mukaan näillä variaatioilla on yhteys myös dementiaan ja Alzheimerin tautiin.
Maailmankuulu koulutusilmiö Elements of AI saa jatko-osan: Helsingin yliopisto ja Reaktor kannustavat ratkomaan tekoälyn avulla tosielämän ongelmia21.10.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto ja teknologiayhtiö Reaktor julkaisevat tänään keskiviikkona jatko-osan Elements of AI -tekoälykurssille, jolla on jo yli puoli miljoonaa osallistujaa ympäri maailman. Kaikille avoin ja ilmainen kurssi tarjoaa opiskelijoilleen väylän tekoäly-yhteisöön ja auttaa ratkomaan arjen, työelämän ja yhteiskunnan haasteita tekoälyn avulla.
Hikoilun ja sydämen sykkeen tahdistumisen ymmärtäminen tarjoaa apuvälineitä vuorovaikutukseen20.10.2020 08:10:00 EEST | Tiedote
Pandemia ja ilmastokriisi pakottavat teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen. Apuvälineet, jotka tekevät tästä vuorovaikutuksesta empaattisempaa, ovat yhä tarpeellisempia. Simo Järvelä tarkastelee väitöstutkimuksessaan yhteistahdistumisen yhteyttä empatiaan ja sosiaalisen läsnäolon tuntemuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme