Väitös: Digitaalisen teknologian voimakas toimijuus muuttaa asiantuntijatyötä

Digitalisaatio ja digitaalisen teknologian jatkuva kehittyminen ja kasvu ovat muokanneet arkea ja työelämää monin erilaisin tavoin. Samalla kun digitaalisen teknologian kehittyminen on vapauttanut meidät eräissä ammateissa tietyistä fyysisistä työtiloista lähes kokonaan ja osin tietyistä työajoistakin, se on samalla kietonut itsensä tiukemmaksi osaksi elämäämme ja asiantuntijatyötä.
Tämä jatkuva kehityssuuntaus on nostanut tarpeen tutkia aihetta syvemmin. Huhtasalo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Asiantuntijuus, digitaalinen teknologia ja moniaineksiset toimijaverkostot digitaalisen teknologian lisääntyneen käytön vaikutuksia asiantuntijuuteen ja asiantuntijatyöhön. Tutkimuksessa asiantuntijoita edustavat yliopistossa opetustyötä tekevät opettajat sekä erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat.
Alati kasvavan digitaalisen teknologian roolin myötä työelämän toimintatavat, toimenkuvat ja roolit hakevat muotoaan. Muutokseen liittyvät tiiviisti ihmisten erilaiset asenteet, tunteet ja kokemukset teknologiaa kohtaan.
Muutoksen käynnistämät tunteet, kuten epävarmuus, ovat sysänneet liikkeelle asiantuntijoiden identiteettityön. Identiteettityössä asiantuntija hakee tuekseen erilaisia elementtejä, joihin hänen uusi digitaalisen teknologian sävyttämä asiantuntijuutensa voisi kiinnittyä.
Jotta ymmärrettäisiin paremmin asiantuntijuutta ja asiantuntijuuteen vaikuttavia elementtejä, tulee tarkastella asiantuntijoiden itsensä lisäksi myös asiantuntijoita lähellä olevia muita toimijoita. Näitä voivat olla niin materiaaliset, aineettomat, ei- inhimilliset kuin inhimillisetkin toimijat.
— Väitöstutkimus avaa näkökulman maailmaan, jossa inhimillistä asiantuntijuutta ja ei-inhimillistä digitaalista teknologiaa voidaan tutkia tasavertaisina toimijoina ja se tuottaa uudenlaista ymmärrystä asiantuntijuuteen vaikuttavista tekijöistä, Huhtasalo toteaa.
— Tutkimus johdattaa lukijan näkemään maailman sellaisena kuin tutkija itsekin sen näkee; digitaalinen teknologia ei ole enää pelkästään työkalu vaan aktiivinen toimija, joka on kietoutunut meihin niin monisyisesti, että emme edes enää huomaa sen läsnäoloa tai käyttävämme sitä. Esimerkiksi päivittäiset Teams-palaverit ovat jo niin arkipäiväistyneet eräissä ammateissa, että huomiomme ei enää kiinnity itse ohjelman käyttöön vaan se on muodostunut luonnolliseksi tavaksi tehdä työtä ja pitää yhteyttä kollegoihin.
Huhtasalo asuu Ulvilassa ja työskentelee erikoistutkijana Satakunnan ammattikorkeakoulussa sekä projektiasiantuntijana Turun yliopiston Sote-akatemiassa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Jenni Huhtasalon yhteiskuntatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Asiantuntijuus, digitaalinen teknologia ja moniaineksiset toimijaverkostot tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 28.1.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Porin yliopistokeskuksen auditorio, Pohjoisranta 11 A, Pori. Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Antti Saloniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Huhtasalo
jenni.huhtasalo@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme