Väitös: Digitaalisen teknologian voimakas toimijuus muuttaa asiantuntijatyötä
24.1.2022 09:40:13 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Digitalisaatio ja digitaalisen teknologian jatkuva kehittyminen ja kasvu ovat muokanneet arkea ja työelämää monin erilaisin tavoin. Samalla kun digitaalisen teknologian kehittyminen on vapauttanut meidät eräissä ammateissa tietyistä fyysisistä työtiloista lähes kokonaan ja osin tietyistä työajoistakin, se on samalla kietonut itsensä tiukemmaksi osaksi elämäämme ja asiantuntijatyötä.
Tämä jatkuva kehityssuuntaus on nostanut tarpeen tutkia aihetta syvemmin. Huhtasalo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Asiantuntijuus, digitaalinen teknologia ja moniaineksiset toimijaverkostot digitaalisen teknologian lisääntyneen käytön vaikutuksia asiantuntijuuteen ja asiantuntijatyöhön. Tutkimuksessa asiantuntijoita edustavat yliopistossa opetustyötä tekevät opettajat sekä erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat.
Alati kasvavan digitaalisen teknologian roolin myötä työelämän toimintatavat, toimenkuvat ja roolit hakevat muotoaan. Muutokseen liittyvät tiiviisti ihmisten erilaiset asenteet, tunteet ja kokemukset teknologiaa kohtaan.
Muutoksen käynnistämät tunteet, kuten epävarmuus, ovat sysänneet liikkeelle asiantuntijoiden identiteettityön. Identiteettityössä asiantuntija hakee tuekseen erilaisia elementtejä, joihin hänen uusi digitaalisen teknologian sävyttämä asiantuntijuutensa voisi kiinnittyä.
Jotta ymmärrettäisiin paremmin asiantuntijuutta ja asiantuntijuuteen vaikuttavia elementtejä, tulee tarkastella asiantuntijoiden itsensä lisäksi myös asiantuntijoita lähellä olevia muita toimijoita. Näitä voivat olla niin materiaaliset, aineettomat, ei- inhimilliset kuin inhimillisetkin toimijat.
— Väitöstutkimus avaa näkökulman maailmaan, jossa inhimillistä asiantuntijuutta ja ei-inhimillistä digitaalista teknologiaa voidaan tutkia tasavertaisina toimijoina ja se tuottaa uudenlaista ymmärrystä asiantuntijuuteen vaikuttavista tekijöistä, Huhtasalo toteaa.
— Tutkimus johdattaa lukijan näkemään maailman sellaisena kuin tutkija itsekin sen näkee; digitaalinen teknologia ei ole enää pelkästään työkalu vaan aktiivinen toimija, joka on kietoutunut meihin niin monisyisesti, että emme edes enää huomaa sen läsnäoloa tai käyttävämme sitä. Esimerkiksi päivittäiset Teams-palaverit ovat jo niin arkipäiväistyneet eräissä ammateissa, että huomiomme ei enää kiinnity itse ohjelman käyttöön vaan se on muodostunut luonnolliseksi tavaksi tehdä työtä ja pitää yhteyttä kollegoihin.
Huhtasalo asuu Ulvilassa ja työskentelee erikoistutkijana Satakunnan ammattikorkeakoulussa sekä projektiasiantuntijana Turun yliopiston Sote-akatemiassa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Jenni Huhtasalon yhteiskuntatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Asiantuntijuus, digitaalinen teknologia ja moniaineksiset toimijaverkostot tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 28.1.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Porin yliopistokeskuksen auditorio, Pohjoisranta 11 A, Pori. Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Antti Saloniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Huhtasalo
jenni.huhtasalo@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
