Tampereen yliopisto

Väitös: Edistyneet fluoresenssikuvantamismenetelmät auttavat ymmärtämään lääkkeiden kiteytymistä ja lääkekantajien toimintaa

Jaa
Fluoresenssilla on muitakin ominaisuuksia kuin intensiteetti, diplomi-insinööri Kaisa Rautaniemi muistuttaa väitöskirjassaan. Rautaniemi tutki kiinteiden lääkevalmisteiden kiteytymistä ja nanopartikkelivälitteistä lääkekuljetusta kahdella edistyneellä fluoresenssikuvantamismenetelmällä. Menetelmät voivat auttaa kehittämään lääkkeitä, jotka kohdentuvat elimistössä paremmin ja säilyvät käyttökelpoisina pidempään.
Väitöskirjatutkija Kaisa Rautaniemi. Kuva: Jonas Granholm
Väitöskirjatutkija Kaisa Rautaniemi. Kuva: Jonas Granholm

Lääketieteellisessä tutkimuksessa etsitään jatkuvasti herkempiä ja hellävaraisempia menetelmiä monimutkaisten näytteiden, kuten solujen, kudosten ja lääkevalmisteiden, tutkimiseen. Monet laajalti käytetyt menetelmät, kuten konfokaalimikroskopia, perustuvat fluoresenssin intensiteettiin.

– Intensiteettiin perustuvat fluoresenssimenetelmät ovat herkkiä fluoresoivien väriaineiden paikallisille pitoisuuksille ja voivat kärsiä monista näytteen ulkoisista tekijöistä, kuten valon sironnasta. Väitöskirjassani olen siksi käyttänyt menetelmiä, joissa hyödynnetään myös jotain muuta ulottuvuutta, kuten fluoresenssin elinaikaa, kertoo Kaisa Rautaniemi.

Väitöskirjassaan Rautaniemi tutki kiinteitä lääkevalmisteita ja solunulkoisten vesikkelien välittämää lääkeaineen kuljetusta soluissa kahdella edistyneellä kuvantamismenetelmällä: aikaerotteisella fluoresenssimikroskopialla (fluorescence lifetime imaging microscopy, FLIM) ja nanopartikkelien videokuvantamisella. FLIM kuvaa fluoresenssin vaimenemiskäyrän jokaisessa mikroskooppikuvan pikselissä, mikä antaa pelkkää intensiteettiä enemmän tietoa fluoresoivan aineen ympäristöstä. Videokuvantamisessa taas yksittäisten partikkelien liikeratoja kuvataan korkealla aika- ja paikkaresoluutiolla, minkä ansiosta partikkeleiden liikkeitä voidaan analysoida hyvin tarkasti.

– FLIM osoittautui herkäksi menetelmäksi havaitsemaan kiinteän lääkevalmisteen varhaiset kiteytymisen vaiheet, mikä auttaa ymmärtämään kiteytymisen mekanismeja paremmin ja siten kehittämään paremmin säilyviä lääkevalmisteita, Rautaniemi toteaa.

Menetelmät tuovat uutta tietoa lääkekantajien solunsisäisestä kulkeutumisesta

Toinen väitöskirjan tutkimuskohde oli solunulkoiset vesikkelit, jotka ovat elimistön luontaisesti tuottamia nanopartikkeleita ja joiden soveltamista kohdennettuun lääkeainejakeluun on tutkittu viime vuosina paljon. Lääkekantajia käyttämällä voidaan kohdentaa lääkkeiden annostelua elimistössä tarkemmin ja siten esimerkiksi vähentää lääkkeiden haittavaikutuksia.

– Väitöskirjani keskeiset tulokset liittyvät menetelmiin: näytän, millaista tietoa lääkekantajista voidaan käyttämilläni menetelmillä saada. FLIM-tulosten perusteella syöpälääke paklitakseli sitoutui lääkekantajaan pakattuna eri kohteeseen kuin ilman lääkekantajaa. Videokuvantamisella havaittiin, että vesikkelit liikkuvat solun sisällä melko samalla tavalla kuin synteettiset nanopartikkelit. Nostan esiin myös asioita, jotka voivat vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Esimerkiksi vesikkelien fluoresoivaksi värjääminen on tulosten kannalta kriittinen askel, ja toisaalta videokuvantamisessa tulee saavuttaa riittävä resoluutio, jotta tiettyjä vuorovaikutuksia voidaan tunnistaa, Rautaniemi tiivistää.

Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen Rautaniemi aloitti tohtoriopinnot dosentti Elina Vuorimaa-Laukkasen ja professori Timo Laaksosen Supramolecular chemistry of bio- and nanomaterials -ryhmässä. Syksyllä 2022 hän siirtyi Turun Biotiedekeskuksen Cell Imaging and Cytometry -yksikköön ja jatkaa siellä monipuolisesti mikroskopian parissa työskentelyä.

Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta

Diplomi-insinööri Kaisa Rautaniemen väitöskirja Advanced Fluorescence Microscopy for Pharmaceutical Studies tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023 klo 12 Hervannan kampuksen Konetalon auditoriossa K1702 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marc Schneider Saarlandin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Elina Vuorimaa-LaukkanenTampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaisa Rautaniemi
kaisa.rautaniemi@tuni.fi

Kuvat

Väitöskirjatutkija Kaisa Rautaniemi. Kuva: Jonas Granholm
Väitöskirjatutkija Kaisa Rautaniemi. Kuva: Jonas Granholm
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye