Väitös: Edistyneet fluoresenssikuvantamismenetelmät auttavat ymmärtämään lääkkeiden kiteytymistä ja lääkekantajien toimintaa
Lääketieteellisessä tutkimuksessa etsitään jatkuvasti herkempiä ja hellävaraisempia menetelmiä monimutkaisten näytteiden, kuten solujen, kudosten ja lääkevalmisteiden, tutkimiseen. Monet laajalti käytetyt menetelmät, kuten konfokaalimikroskopia, perustuvat fluoresenssin intensiteettiin.
– Intensiteettiin perustuvat fluoresenssimenetelmät ovat herkkiä fluoresoivien väriaineiden paikallisille pitoisuuksille ja voivat kärsiä monista näytteen ulkoisista tekijöistä, kuten valon sironnasta. Väitöskirjassani olen siksi käyttänyt menetelmiä, joissa hyödynnetään myös jotain muuta ulottuvuutta, kuten fluoresenssin elinaikaa, kertoo Kaisa Rautaniemi.
Väitöskirjassaan Rautaniemi tutki kiinteitä lääkevalmisteita ja solunulkoisten vesikkelien välittämää lääkeaineen kuljetusta soluissa kahdella edistyneellä kuvantamismenetelmällä: aikaerotteisella fluoresenssimikroskopialla (fluorescence lifetime imaging microscopy, FLIM) ja nanopartikkelien videokuvantamisella. FLIM kuvaa fluoresenssin vaimenemiskäyrän jokaisessa mikroskooppikuvan pikselissä, mikä antaa pelkkää intensiteettiä enemmän tietoa fluoresoivan aineen ympäristöstä. Videokuvantamisessa taas yksittäisten partikkelien liikeratoja kuvataan korkealla aika- ja paikkaresoluutiolla, minkä ansiosta partikkeleiden liikkeitä voidaan analysoida hyvin tarkasti.
– FLIM osoittautui herkäksi menetelmäksi havaitsemaan kiinteän lääkevalmisteen varhaiset kiteytymisen vaiheet, mikä auttaa ymmärtämään kiteytymisen mekanismeja paremmin ja siten kehittämään paremmin säilyviä lääkevalmisteita, Rautaniemi toteaa.
Menetelmät tuovat uutta tietoa lääkekantajien solunsisäisestä kulkeutumisesta
Toinen väitöskirjan tutkimuskohde oli solunulkoiset vesikkelit, jotka ovat elimistön luontaisesti tuottamia nanopartikkeleita ja joiden soveltamista kohdennettuun lääkeainejakeluun on tutkittu viime vuosina paljon. Lääkekantajia käyttämällä voidaan kohdentaa lääkkeiden annostelua elimistössä tarkemmin ja siten esimerkiksi vähentää lääkkeiden haittavaikutuksia.
– Väitöskirjani keskeiset tulokset liittyvät menetelmiin: näytän, millaista tietoa lääkekantajista voidaan käyttämilläni menetelmillä saada. FLIM-tulosten perusteella syöpälääke paklitakseli sitoutui lääkekantajaan pakattuna eri kohteeseen kuin ilman lääkekantajaa. Videokuvantamisella havaittiin, että vesikkelit liikkuvat solun sisällä melko samalla tavalla kuin synteettiset nanopartikkelit. Nostan esiin myös asioita, jotka voivat vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Esimerkiksi vesikkelien fluoresoivaksi värjääminen on tulosten kannalta kriittinen askel, ja toisaalta videokuvantamisessa tulee saavuttaa riittävä resoluutio, jotta tiettyjä vuorovaikutuksia voidaan tunnistaa, Rautaniemi tiivistää.
Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen Rautaniemi aloitti tohtoriopinnot dosentti Elina Vuorimaa-Laukkasen ja professori Timo Laaksosen Supramolecular chemistry of bio- and nanomaterials -ryhmässä. Syksyllä 2022 hän siirtyi Turun Biotiedekeskuksen Cell Imaging and Cytometry -yksikköön ja jatkaa siellä monipuolisesti mikroskopian parissa työskentelyä.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta
Diplomi-insinööri Kaisa Rautaniemen väitöskirja Advanced Fluorescence Microscopy for Pharmaceutical Studies tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023 klo 12 Hervannan kampuksen Konetalon auditoriossa K1702 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marc Schneider Saarlandin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Elina Vuorimaa-LaukkanenTampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Rautaniemi
kaisa.rautaniemi@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme