Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa

Sydänsähkökäyrä (EKG) on yli satavuotias menetelmä sydämen sähköisen aktivaation tutkimiseen. EKG:n perusteknologia on pysynyt jokseenkin samanlaisena sadan vuoden takaisesta, mutta lääkärien taito käyttää EKG:ta potilaiden hoitoon on kehittynyt valtavasti.
Kimmo Koivulan väitöstutkimus käsittelee suomalaisia sepelvaltimotautikohtauspotilaita ja heidän ennustettaan EKG:n perusteella arvioituna.
– Valtaosa EKG-muutosten ennustetta koskevasta tutkimuksesta on tehty tutkimusasetelmissa, joissa suuri osa potilaista on suljettu pois erilaisin kriteerein. Tutkimukseni valaisee EKG:n merkitystä asetelmassa, jossa poissulkukriteereitä ei ole. Näin ollen tulokset ovat paremmin yleistettävissä väestöön, jota suomalaiset lääkärit kohtaavat päivittäin käytännön työssään, Koivula kertoo.
Kaksi väitöstyön osajulkaisua käsittelevät ST-nousuinfarktia, joka on sydänlihasta uhkaava sepelvaltimotautikohtauksen muoto.
– Käytännön lääkäreille kovin tuttu ja ansaittua kunnioitusta herättävä ST-nousuinfarktikaan ei ole yksi sairaus, vaan joukko ennusteeltaan hyvin erilaisia taudinkuvia. EKG auttaa löytämään niin suuressa kuolemanriskissä olevat kuin paremmin pärjäävät ST-nousuinfarktipotilaat, Koivula toteaa.
Väitöstyössä tutkittiin myös erilaisten EKG-muutosten yhteyttä sepelvaltimotautikohtauspotilaiden kuolleisuuteen kymmenen vuoden seurannassa. Koivulan mukaan monia näistä EKG-muutoksista on tutkittu yksittäin, mutta aiemmin EKG-muutoksia ei ole verrattu rinta rinnan.
– Tiedämme esimerkiksi, että oikea haarakatkos ja globaali iskemia ennustavat pitkäaikaiskuolleisuutta. Emme kuitenkaan ole tienneet, kumpi muutoksista on potilaalle huonompi pitkällä aikavälillä. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä sydämen hapenpuutteeseen liittyvien EKG-muutosten koko värisuora laitetaan samaan kuvaan ja sitä seurataan vuosien ajan.
Kimmo Koivula työskentelee sisätautilääkärinä ja erikoistuvien lääkärien kouluttajana Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Työssään hän arvioi päivittäin potilaidensa ennustetta ja taudin vakavuutta EKG:n avulla. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluvat sairaalasta ja muualta Etelä-Karjalasta tulevat EKG-konsultaatiot.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta
LL Kimmo Koivulan kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiogram in Assessing Mortality in Acute Coronary Syndromes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 kello 12 alkaen Etelä-Karjalan keskussairaalan Ruori-rakennuksen Auditorio 1:ssä (Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta). Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Kjell Nikus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Koivula
kimmo.km.koivula@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Toimeenpanon tukeminen on avain parempaan kansanterveyteen9.6.2023 10:48:40 EEST | Tiedote
Terveyden edistämiseen tähtäävien poliittisten toimien, kuten tupakkalainsäädännön, kattava toimeenpano on keskeisessä asemassa kansanterveyden parantamisessa. Toimeenpanoon keskittyvä tutkimus on silti ollut vähäistä. LitM Anu Linnansaaren tupakkapoliittisten toimien implementointia kouluissa ja kansallisella tasolla tarkasteleva väitöstutkimus osoittaa, että toimeenpanoa on mahdollista tukea kontekstitekijöitä vahvistamalla.
Geenitutkimus tarkentaa pre-eklampsian ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä8.6.2023 08:49:56 EEST | Tiedote
Suomessa toteutettu laaja pre-eklampsian perinnöllisiä riskitekijöitä selvittänyt tutkimus osoitti, että kyseisellä raskauskomplikaatiolla ja verenpainetaudilla on monia yhteisiä alttiustekijöitä. Pre-eklampsiaan sairastuneiden naisten kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota elintapoihin verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Kansainvälinen internet-konferenssi EuroDIG saapuu Tampereelle 19.–21.6.20237.6.2023 13:01:01 EEST | Tiedote
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä EuroDIG-konferenssi toivottaa tervetulleeksi kaikki internetistä kiinnostuneet. EuroDIG:n teemana on tänä vuonna Internet in troubled times: risk, resilience and hope. Tapahtuma esittelee osallistujilleen internetin ajankohtaiset uhat ja mahdollisuudet sekä tuo saataville uusinta tutkimustietoa internetistä. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille.
Väitös: Innovaatiopolitiikka hukkasi suuntansa 2010-luvulla ja siirtymä biotalouteen on tavoitteita jäljessä7.6.2023 11:14:55 EEST | Tiedote
FM Valtteri Laasonen analysoi väitöstutkimuksessaan biotalouden innovaatiotoimintaan liittyviä kyvykkyyksiä ja niitä tukevaa innovaatiopolitiikkaa Suomessa. Tutkimus osoittaa, että Suomen innovaatiopolitiikka ajautui kriisiin 2010-luvulla ja biotaloudelle asetetut kansalliset tavoitteet ovat karanneet kauas. Siirtymän edellyttämien kyvykkyyksien eli osaamisten ja taitojen muodostaman kokonaisuuden pitkäjänteinen kehittäminen ei ole saanut riittävästi huomiota.
Väitös: Suuret vammat eivät merkittävästi alentaneet äidin lisääntymisterveyttä tai vastasyntyneen terveyttä7.6.2023 10:44:55 EEST | Tiedote
Matias Vaajala tutki suurten vammojen, kuten lantio-, ranka- ja lonkkamurtumien, sekä aivovammojen vaikutuksia naisten lisääntymisterveyteen. Tutkimuksen tulosten perusteella raskaus ja synnytys alateitse on yleisesti äidille ja vastasyntyneelle turvallinen vammojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme