Väitös: Elintapatekijöistä tupakointi lisää riskiä sairastua vaikeaan myyräkuumeeseen
Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume. Puumala-virusta kantaa metsämyyrä, jota tavataan koko Suomen alueella lukuun ottamatta aivan Lapin tundraosia.
— Ihminen saa myyräkuumetartunnan hengittämällä pölyä, jonka infektoituneen eläimen eritteet ovat saastuttaneet. Hän voi hengittää pahaa aavistamatta tällaista viruksen saastuttamaa pölyä esimerkiksi, kun on siivoamassa kesämökkinsä puuliiteriä tai varastoa, väitöskirjatutkija Laura Tervo kertoo.
Tiedetään, että tupakointi altistaa myyräkuumeelle, mutta sen vaikutusta taudin vaikeuteen ei ole aiemmin tutkittu. Tervo tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan erikseen tupakoinnin ja alkoholin käytön yhteyttä taudin vaikeusasteeseen. Tupakoinnin vaikutusta myyräkuumeen taudinkuvaan selvitettiin 357:llä sairaalassa hoidetulla myyräkuumepotilaalla. Tupakoitsijoilla oli tutkimuksen mukaan korkeampi seerumin kreatiniinipitoisuus kuin tupakoimattomilla, ja he sairastuivat vaikeaan munuaisvaurioon tupakoimattomia useammin. Tupakoinnin lopettaminen palautti kuitenkin vakavan akuutin munuaisvaurion riskin tupakoimattomien tasolle.
Tutkimuksessa selvitettiin myös alkoholin käyttöä 66:lla sairaalassa hoidetulla myyräkuumepotilaalla eri biologisilla merkkiaineilla. Alkoholin käyttö ei tulosten mukaan näyttänyt altistavan potilaita vaikeammalle myyräkuumeelle. Myöskään kohonneet maksa-arvot eivät liittyneet vaikeampaan taudinkuvaan.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoholin vaikutusta taudinkuvaan, koska myös alkoholin tiedetään vaikuttavan ihmisen immuniteettiin. Lisäksi aiempien tutkimusten perusteella tupakointi ja alkoholin käyttö liittyvät yleisesti toisiinsa.
— Tutkimuksessani kuitenkin vain tupakointi liittyi vaikeampaan taudinkuvaan myyräkuumepotilailla. Tupakoinnin vaikutukset ovat myös palautuvia, koska tupakoinnin lopettaneet eivät sairastuneet vaikeaan tautiin useammin kuin henkilöt, jotka eivät koko elämänsä aikana ole tupakoineet, Tervo toteaa.
Tieto taudin kulusta voi auttaa etsimään hoitoa hantavirusinfektiohin
Elämäntapatekijöiden lisäksi väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin biologisen SuPAR-merkkiaineineen (liukoinen urokinaasityyppinen plasminogeenia aktivoiva reseptori) yhteyttä myyräkuumeen vaikeusasteeseen sekä kuvantamislöydösten yhteyttä taudinkuvaan.
Vatsan alueen nestekertymiä tutkittiin magneettikuvauksen avulla akuutin sairauden aikana. Magneettikuvissa nähtiin nestekertymiä kaikilla sairaalahoitoa vaatineilla myyräkuumepotilailla, mutta suuremmat nestekertymät eivät liittyneet vaikeampaan akuuttiin munuaisvaurioon. SuPAR-merkkiaineen osoitettiin olevan koholla akuutissa myyräkuumeessa, ja korkeammat pitoisuudet liittyivät vaikeampaan taudinkuvaan ja dialyysihoidon tarpeeseen.
Sen sijaan, että nestekertymät akuutissa myyräkuumeessa liittyisivät vaikeampaan munuaisvaurioon, ne voivat Tervon tulosten perusteella näyttäytyä munuaisvaurion kannalta suojaavana tekijänä.
— Tutkimus antaa viitettä, että myyräkuumeessa akuutti munuaisvaurio ja lisääntynyt verisuonten läpäisevyys etenevät toisistaan riippumatta. Tämä on mielenkiintoinen löydös taudin patogeneesiä ajatellen. Vaikka myyräkuumesta toivutaan usein täydellisesti, maailmanlaajuisesti vaikeampiin hantavirusinfektioihin etsitään kuumeisesti hoitoa, ja taudin synnyn ymmärtäminen voi avata uusia näkymiä hoidon kehittämiseksi, Tervo pohtii.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta
Lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Laura Tervon sisätautien alaan kuuluva väitöskirja Factors Associated with the Clinical Severity of Puumala Hantavirus Infection tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mari Kanerva Helsingin Yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Jukka Mustonen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Tervo
laura.tervo@fimnet.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme