Väitös: Heijastimet etäoperaattorin apuna ITER:in turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä

Ydinfuusiolla on merkittäviä hyötyjä ydinfissioon verrattuna, mutta sen käyttö ja ylläpito on monimutkaisempaa. Huoltotyöt on tehtävä etäohjattujen manipulaattorien avulla, kun taas operaattorit ovat turvallisuussyistä toimintaympäristön ulkopuolella.
Etäoperaattorin täytyy tehdä kriittiset toiminnot pienillä toleransseilla kameroiden visuaalisen palautteen avulla. Kuitenkin säteilyä kestävien kameroiden kuvat voivat olla heikkolaatuisia ja huonontuneita. Lisäksi videovirrasta ei saada kaikkia visuaalisia syvyysvihjeitä, joita tarvitaan tarkkaan ja tehokkaaseen toimintaan.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää parantamaan käyttäjän tilannetietoisuutta
Väitöskirjassaan Gonçalves Ribeiro esittää menetelmän, jolla saadaan selville tiettyjen operatiivisten kohteiden asento luotettavasti ja tarkasti optisten merkkien avulla. Asentoa voidaan käyttää parantamaan operaattorin tilannetietoisuutta kriittisten toimintojen aikana. Väitöskirja koostuu neljän artikkelin kokoelmasta ja siinä esitetään:
• Heijastavien merkkien suunnittelu siten, että ne voidaan helposti havaita kuvista ja ne kestävät haastavan ympäristön.
• Robusti ja tulkittavissa oleva ohjelmisto, joka etsii ja nimeää optiset merkit.
Väitöskirjassa myös toteutetaan ja testataan ehdotettua ratkaisua realistisissa testiympäristöissä kahdessa keskeisessä käyttötapauksessa.
– Olemme koonneet syvällistä konenäkö-, robotiikka- ja optiikkaosaamista ja myös jonkin verran ymmärrystä kone- ja materiaalitekniikasta käytännön ratkaisuksi merkitykselliseen tekniseen haasteeseen. Gonçalves Ribeiro sanoo.
Gonçalves Ribeiro on työskennellyt eurooppalaisessa Immersafekoulutusverkostossa Early Stage Researcher -nimikkeellä keskittyen immersiivisten visuaalisten teknologioiden käyttöönottoon turvallisuuden kannalta kriittisissä sovelluksissa. Hän on myös tehnyt yhteistyötä useissa teollisuusprojekteissa Fusion for Energylle, joka on ITER:in eurooppalainen hankintaorganisaatio.
– Ydinfuusion tavoittelu on erityisen tärkeää, kun maailma pyrkii vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja monet maat tavoittelevat energiaomavaraisuutta. Olen iloinen, että olen osallistunut pienessä määrin tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen, Gonçalves Ribeiro kertoo.
Ehdotettuja menetelmiä voidaan käyttää myös muissa sovelluksissa, joissa kohteiden asentoa on arvioitava suurella tarkkuudella suljetuissa ympäristöissä.
Gonçalves Ribeiro on kotoisin Pohjois-Portugalista ja toivoo voivansa jatkaa oppimista ja teknisten tietojensa soveltamista merkityksellisiin ongelmiin.
Väitöstilaisuus 2. kesäkuuta 2023
DI Laura Goncalves Ribeiron sovelletun konenäön alaan kuuluva väitöskirja Target Tracking Using Optical Makers for Remote Handling in ITER tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 2.6.2023 klo 12.00 Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Sven Lončarić Zagrebin yliopistosta Kroatiasta ja tohtori Grégory Dubus Fusion for Energystä Espanjasta. Kustoksena toimii professori Atanas Gotchev Tampereen yliopistosta. Opinnäytetyön toisena ohjaajana toimi tohtori Sari Peltonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
DI Laura Gonçalves Ribeiro
laura.goncalvesribeiro@tuni.fi
0402211836
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme