Väitös: Ikääntyneet paksusuolisyöpäpotilaat hyötyvät leikkaushoitoa edeltävästä huolellisesta toimintakyvyn ja riskien arvioinnista

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläinen selvitti väitöstutkimuksessaan 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus tunnisti tekijöitä, joilla kyetään arvioimaan potilaan leikkausta edeltävää toimintakykyä. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn, avuntarpeeseen ja ennusteeseen.
Tutkimus osoitti, että vakavia leikkauskomplikaatioita esiintyi erityisesti ympärivuorokautisessa palvelutalossa asuvilla potilailla sekä niillä, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta vertaamalla potilaiden selviytymistä alle ja yli kolme kuukautta leikkauksesta. Potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Sen sijaan korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta.
Tutkimus osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoisten ikäihmisten leikkauksen jälkeiset varhaistulokset olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäpotilaiden kanssa. Korkea ikä tai perussairaudet eivät täten ole este hyväkuntoisten ikäihmisten invasiiviselle kirurgiselle hoidolle.
— Tutkimuksessa seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti hyvin leikkauksen varhaiskomplikaatioita. Sitä voi lämpimästi suositella kirurgeille iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa, toteaa Niemeläinen.
Hyväkuntoisten ikäihmisten toimintakyky osoittautui säilyvän hyvin myös vuoden seurannassa. Tutkimuksen perusteella kaikki potilaat hyötyvät anemian korjaamisesta sekä etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu yhdessä geriatrin kanssa on tarpeellista niille potilaille, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia.
— Tutkimus osoittaa, että iäkkäälle paksusuolisyöpäpotilaalle on hyötyä huolella tehdystä leikkaushoidon riskien arvioinnista, fyysisen kunnon optimoinnista ja kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltavasta hoidosta, kiteyttää Niemeläinen.
Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläisen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Colon Cancer Surgery in Aged Patients: Surgical and Functional Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Saarnio Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Niemeläinen
susanna.niemelainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme