Väitös: Ikääntyneet paksusuolisyöpäpotilaat hyötyvät leikkaushoitoa edeltävästä huolellisesta toimintakyvyn ja riskien arvioinnista

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläinen selvitti väitöstutkimuksessaan 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus tunnisti tekijöitä, joilla kyetään arvioimaan potilaan leikkausta edeltävää toimintakykyä. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn, avuntarpeeseen ja ennusteeseen.
Tutkimus osoitti, että vakavia leikkauskomplikaatioita esiintyi erityisesti ympärivuorokautisessa palvelutalossa asuvilla potilailla sekä niillä, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta vertaamalla potilaiden selviytymistä alle ja yli kolme kuukautta leikkauksesta. Potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Sen sijaan korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta.
Tutkimus osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoisten ikäihmisten leikkauksen jälkeiset varhaistulokset olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäpotilaiden kanssa. Korkea ikä tai perussairaudet eivät täten ole este hyväkuntoisten ikäihmisten invasiiviselle kirurgiselle hoidolle.
— Tutkimuksessa seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti hyvin leikkauksen varhaiskomplikaatioita. Sitä voi lämpimästi suositella kirurgeille iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa, toteaa Niemeläinen.
Hyväkuntoisten ikäihmisten toimintakyky osoittautui säilyvän hyvin myös vuoden seurannassa. Tutkimuksen perusteella kaikki potilaat hyötyvät anemian korjaamisesta sekä etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu yhdessä geriatrin kanssa on tarpeellista niille potilaille, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia.
— Tutkimus osoittaa, että iäkkäälle paksusuolisyöpäpotilaalle on hyötyä huolella tehdystä leikkaushoidon riskien arvioinnista, fyysisen kunnon optimoinnista ja kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltavasta hoidosta, kiteyttää Niemeläinen.
Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläisen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Colon Cancer Surgery in Aged Patients: Surgical and Functional Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Saarnio Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Niemeläinen
susanna.niemelainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme