Tampereen yliopisto

Väitös: Ikääntyneet paksusuolisyöpäpotilaat hyötyvät leikkaushoitoa edeltävästä huolellisesta toimintakyvyn ja riskien arvioinnista

Jaa
Vanhusväestön määrä kasvaa elinajanodotteen pidentyessä. Siten yli 80-vuotiaiden kolmanneksi yleisimpään syöpäsairauteen, paksusuolisyöpään, sairastumisen riski lisääntyy. Paksusuolisyövän ensisijainen hoitomuoto on parantava leikkaus, johon liittyy korkea leikkauksen jälkeinen komplikaatioriski. Ikääntyneiden ihmisten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heterogeenisuus aiheuttaa suurta vaihtelua komplikaatioiden ilmaantuvuudessa ja siten leikkaushoidosta toipumisessa.
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläinen selvitti väitöstutkimuksessaan 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus tunnisti tekijöitä, joilla kyetään arvioimaan potilaan leikkausta edeltävää toimintakykyä. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn, avuntarpeeseen ja ennusteeseen.

Tutkimus osoitti, että vakavia leikkauskomplikaatioita esiintyi erityisesti ympärivuorokautisessa palvelutalossa asuvilla potilailla sekä niillä, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta vertaamalla potilaiden selviytymistä alle ja yli kolme kuukautta leikkauksesta. Potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Sen sijaan korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta.

Tutkimus osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoisten ikäihmisten leikkauksen jälkeiset varhaistulokset olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäpotilaiden kanssa. Korkea ikä tai perussairaudet eivät täten ole este hyväkuntoisten ikäihmisten invasiiviselle kirurgiselle hoidolle.

— Tutkimuksessa seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti hyvin leikkauksen varhaiskomplikaatioita. Sitä voi lämpimästi suositella kirurgeille iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa, toteaa Niemeläinen.

Hyväkuntoisten ikäihmisten toimintakyky osoittautui säilyvän hyvin myös vuoden seurannassa. Tutkimuksen perusteella kaikki potilaat hyötyvät anemian korjaamisesta sekä etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu yhdessä geriatrin kanssa on tarpeellista niille potilaille, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia.

— Tutkimus osoittaa, että iäkkäälle paksusuolisyöpäpotilaalle on hyötyä huolella tehdystä leikkaushoidon riskien arvioinnista, fyysisen kunnon optimoinnista ja kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltavasta hoidosta, kiteyttää Niemeläinen.

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläisen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Colon Cancer Surgery in Aged Patients: Surgical and Functional Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Saarnio Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Susanna Niemeläinen
susanna.niemelainen@tuni.fi

Kuvat

Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye