Väitös: Ilmastotavoitteet mullistavat kaupunkisuunnittelun 2020-luvulla
1.9.2022 14:38:57 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Sadat kaupungit eri puolilla maailmaa ovat asettaneet itselleen virallisen tavoitteen saavuttaa laskennallinen hiilineutraalisuus 2020–2050-luvuilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungit tekevät parhaillaan mittavia muutoksia energia- ja liikennejärjestelmiinsä.
Ukrainan sota ja pyrkimys irrottautua venäläisistä energialähteistä on kiihdyttänyt huomattavasti siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Jatkossa kaupunkien ilmastotoimet suuntautuvat 2020-luvun kuluessa entistä enemmän ohjaamaan kaupunkirakenteen ja elämäntapojen kehitystä. Päästövähennyksiä haetaan yksittäisten suurten päästölähteiden sijaan laajasta joukosta toimintoja, jotka ovat lähellä ihmisten arkea.
– Hiilineutraalisuustavoitteista seuraa, että kaupunkien suunnittelun ajallinen suunta muuttuu: suunnittelun lähtökohtana on tulevaisuus ja hiilineutraalisuustavoite. Erilaiset toimenpiteet suunnitellaan askeleina tuosta tavoitevuodesta kohti nykypäivää. Samalla etäisestä, vuosikymmenten päässä olevasta tulevaisuudesta tulee aiempaa keskeisempi ja konkreettisempi osa yhdyskuntasuunnittelua, kertoo väitöskirjatutkija, ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Yhdyskuntasuunnitteluun tarvitaan uusia työkaluja
Tällaisen muutoksen tuominen osaksi yhdyskuntasuunnittelun käytäntöjä edellyttää uudenlaisten työkalujen hyödyntämistä. Neuvonen tutkii väitöskirjassaan niin sanottuja backcasting-skenaarioita, joilla voidaan kuvata murroksellisen, määritetystä tavoitteesta nykypäivään etenevän kehityksen vaihtoehtoisia polkuja. Tällaiset tulevaisuuspolut pystyvät kuvaamaan erilaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, joilla kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Backcasting-skenaarioissa ja niiden kehittämisprosesseissa voidaan laajentaa pitkän aikavälin tavoitteista käytävää keskustelua ja siihen osallistujien piiriä kaupunkisuunnittelun ammattilaisista poliitikkoihin ja kaupunkilaisiin.
– Ilman keskustelun laajentamista tekniseltä kalskahtavat hiilineutraalisuustavoitteet värittyvät helposti yksittäisten, poliittisia intohimoja synnyttävien suunnitteluratkaisujen kuten esimerkiksiruuhkamaksujen tai suurten ja kalliiden rakennushankkeiden kautta ja ajautuvat ennen pitkää vastatuuleen, Neuvonen toteaa.
Neuvonen esittelee artikkeliväitöskirjassaan tapoja rakentaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja sen elämäntapoja kuvaavia skenaarioita. Hän analysoi myös skenaarioiden käyttöä kaupunkiseutujen pitkän aikavälin suunnitteluprosesseissa. Yksi tarkastelluista tapauksista on Greater Helsinki Vision 2050 -suunnittelukilpailu ja sitä seurannut prosessi Helsingin metropolialueen pitkän aikavälin vision rakentamiseksi.
Aleksi Neuvonen on ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Hän on julkaissut laajan joukon yhteiskunnan tulevaisuutta käsitteleviä kirjoja, raportteja ja artikkeleita. Väitöskirja nojaa Neuvosen työhön tulevaisuuden tutkijana.
Filosofian maisteri Aleksi Neuvosen yhdyskuntasuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 16.9.2022 klo 10 Hervannan kampuksen Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Goodspeed University of Michiganista. Kustoksena toimii professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirja tarkastetaan kaksoistutkintona Tampereen yliopiston ohella Radboud University Nijmegenissä, Hollannissa, jossa väitöskirja hyväksyttiin heinäkuun alussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Neuvonen
050 534 4241
aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Digiteknologia ei korvaa tilitoimistojen ihmistyötä8.4.2026 16:05:23 EEST | Tiedote
Tilitoimistoalalla on digitalisoitu työtä ja palveluita ripeään tahtiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan odotukset tehokkuuden lisääntymisestä eivät ole aina täyttyneet, koska digiympäristöön liittyy hankaluuksia ja hidasteita.
Härmälänrannan taideraati toteuttaa julkista taidetta asukkaiden, kaupungin ja tutkimushankkeen kanssa8.4.2026 15:41:13 EEST | Tiedote
Arvioitaessa päätöksentekoa ja varojen käyttöä julkisen taiteen ostoissa on hyvä kääntää katsetta myös vaihtoehtoisiin malleihin. INNATURE-tutkimushankkeen aloitteesta asukkaat ovat Härmälänrannassa mukana julkisen taiteen toteuttamisessa alusta lähtien.
Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa8.4.2026 08:45:50 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
