Väitös: Immunohistokemiallisella analyysilla voidaan selvittää aortan seinämän tautiprosesseja

Nousevan aortan dissekaatio eli seinämän repeämä on hengenvaarallinen tautitila. Sitä esiintyy 5 – 10 tapausta 100 000 henkilöä kohden ja kuolleisuus ilman kirurgista hoitoa on 27 – 100 prosenttia ensimmäisen kahden vuorokauden aikana tapahtumasta.
Nousevan aortan laajentuma sekä seinämän tulehdusmuutokset voivat altistaa aortan seinämän repeämälle. Niinimäki tutki aortan seinämää tavoitteenaan arvioida nousevan aortan laajentumaan ja dissekaatioon johtavia prosesseja. Erityisesti tutkimuksen kohteena olivat komplementin osatekijä C4d (C4d), immunoglobuliini G4 (IgG4), proteiini CD31 (CD31) sekä karboanhydraasi IX (CAIX).
Tutkimuksessa ei yllättäen todettu dissekoituneessa aortan seinämässä tulehdusmuutoksiin viittaavaa komplementin osatekijä C4d:tä. Sekä IgG4- että CD31-positiivisuus olivat yhteydessä aortan seinämän repeämään. CAIX-positiivisuudella ei todettu yhteyttä dissekaatioon, sen sijaan CAIX-positiivisuuden todettiin olevan yhteydessä aortan laajentumiseen. Aorttakudoksen immunohistokemialla todennettiin aortan seinämän reaktiivinen luonne dissekaation kehittymisessä.
Tutkimuksella osoitettiin aortan histologisen ja immunohistokemiallisen analyysin merkitys nousevan aortan laajentuman ja dissekaation perustutkimuksessa.
Vaikean ja hengenvaarallisen taudin kehittymiseen johtavat kudostason prosessit ovat edelleen laajalti epäselviä.
— Ymmärrys verrattain harvinaisen taudin kehittymisestä on tärkeää taudin vaarallisuuden vuoksi. Erityisesti dissekaatioon johtavien prosessien kartoittaminen on tärkeää, Niinimäki toteaa.
Eetu Niinimäki asuu nykyään Lappeenrannassa ja työskentelee Etelä-Karjalan keskussairaalassa anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. maaliskuuta 2023
Lääketieteen Lisensiaatti Eetu Niinimäen patologian alaan kuuluva väitöskirja The heterogenic ascending aortic wall tissue: A translational approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Hedman, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimii professori Timo Paavonen, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu Niinimäki,
eeniinimaki@gmail.com
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
