Väitös: Kahden biologisen lääkkeen yhdistelmä on uusi lupaava hoito tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Haavainen paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (Inflammatory Bowel Disease, IBD). IBD:t yleistyvät voimakkaasti. Vuoden 2023 alussa Suomessa oli jo yli 58 000 diagnoosin saanutta. Kyseessä on uusi kansantauti, johon sairastuneista suurin osa on 20–30 vuotiaita. Vaihteleva taudinkulku on tunnusomaista IBD:lle. Suurella osalla potilaista tauti aktivoituu jossakin vaiheessa, ja joka viidennellä haavaista paksusuolentulehdusta sairastavalla taudin akuuttivaihe arvioidaan vaikeaksi – jopa hengenvaaralliseksi edellyttäen sairaalahoitoa ja tarvittaessa kirurgiaa. Kortikosteroidit ovat kulmakivenä IBD:n akuuttivaiheen hoidossa.
Heli Erosen väitöskirjatutkimuksessa vaikeaa akuuttia haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista potilaista 85 prosenttia sai lyhytaikaisen vasteen ensimmäiseen suonensisäiseen kortisonikuuriin. Jopa 80 prosentilla tauti kuitenkin akutisoitui uudelleen pitkäaikaisseurannassa, mikä johti puolella potilaista uuteen sairaalahoitojaksoon ja neljäsosalla leikkaushoitoon.
— Tutkimustuloksen perusteella voidaan todeta, että huolimatta hyvästä primaarivasteesta kortisonihoidolle, vaikeaa akuuttia haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien ylläpitohoitoa tulisi tehostaa varhaisessa vaiheessa ja potilaita seurata tehostetusti sairaalahoitojakson jälkeen, Eronen sanoo.
Suonensisäiselle kortisonille reagoimattomassa haavaisessa paksusuolentulehduksessa voidaan syklosporiinia käyttää eräänlaisena pelastushoitona kirurgisen hoidon välttämiseksi. Hoitoon reagoivilla syklosporiini toimii siltahoitona hitaasti vaikuttavalle tiopuriinille. Erosen tutkimuksessa kolme neljästä potilaasta hyötyi syklosporiinista hetkellisesti, mutta vain joka neljäs sai pitkäaikaisvasteen.
— Lähes puolet potilaista päätyi leikkaushoitoon seurantajaksolla. Tutkimustulos viittaa siihen, että kortisoniin reagoimattoman vaikean akuutin haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa tarvitaan tehokkaampia hoitoja.
Biologisessa yhdistelmähoidossa ei havaittu vakavia haittoja
Biologiset lääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaaksi vaihtoehdoksi keskivaikeaa ja vaikeaa IBD:ta sairastavilla. Hyvistä hoitotuloksista huolimatta jopa 40:llä prosentilla potilaista teho biologisiin menetetään ajan kuluessa. Eronen selvitti väitöstutkimuksessaan ensimmäistä biologista lääkehoitoa saaneiden haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien potilaiden ennustetta. Tutkimuksessa 40 prosenttia potilaista pysyi oireettomana ensimmäisellä valmisteella. Joka kolmannella potilaalla hoitoa jouduttiin kuitenkin tehostamaan vaihtamalla toiseen, kolmanteen tai jopa neljänteen valmisteeseen. Hoitokokeiluista huolimatta 30 prosenttia potilaista päätyi leikkaushoitoon seurantajakson aikana.
— Biologiset lääkkeet ovat tehokkaita haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa ja potilaat saattavat hyötyä toisesta biologisesta, vaikka vastetta ensimmäiseen valmisteeseen ei saavutettaisikaan. Kehittyneestä lääkehoidosta huolimatta moni keskivaikeaa ja vaikeaa haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista päätyy kuitenkin edelleen leikkaushoitoon, Eronen kertoo.
Haavaisessa paksusuolentulehduksessa leikkaushoito on parantavaa, mutta kirurgiseen hoitoon liittyy usein ongelmia. Crohnin taudissa leikkaushoito on harvoin parantavaa ja tauti uusiutuu usein seurantajaksolla. Perinteisiin hoitoihin reagoimattomassa IBD:ssa kahden biologisen lääkkeen yhdistelmähoito tarjoutuu uutena hoitovaihtoehtona.
— Yli puolet potilaista hyötyi yhdistelmähoidosta ja puolella potilaista saavutettiin remissio. Vaikeita haittatapahtumia hoitoon liittyen ei raportoitu. Joka viides potilas sai hoidon aikana infektion, joilla ei kuitenkaan ollut merkitystä hoidon jatkumisen kannalta.
Eronen huomioi väitöskirjassaan kuitenkin tarpeen tehdä laajempia satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia.
— Toistaiseksi julkaistu tutkimusnäyttö biologisten lääkkeiden yhdistelmähoidon tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi on puutteellista, tutkija toteaa.
Erosen väitöskirjatutkimus perustuu aineistoon, joka sisälsi tiedot Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006–2020 hoidetuista yli 16-vuotiaista haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista potilaista. Aineisto sisältää myös monikeskustutkimuksen, johon osallistui neljä Suomessa IBD:ta biologisten lääkkeiden yhdistelmähoidolla hoitanutta keskusta (HUS, TAYS, TYKS ja Keski-Suomen keskussairaala).
Heli Eronen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri ja työskentelee gastroenterologian ja endoskopian ylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalassa Omahämeen hyvinvointialueella.
Väitöstilaisuus perjantaina 28. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Heli Erosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Old and Novel Therapies in Inflammatory Bowel Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.4.2023 klo 13 alkaen Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli Eronen
heli.eronen@fimnet.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme